Hankkeessa tutkitaan pandemiaolosuhteiden (Covid-19) merkityksiä asunnottomuutta ja sen uhkaa kokevien ihmisten sekä heille tarkoitettujen palveluiden arjessa.Hyödynnämme tapaustutkimuksen asetelmaa. Rajaamme asetelman kahdella paikkakunnalla kerättävään aineistoon, asunnottomuutta tai sen uhkaa kokeviin ihmisiin ja heille tarkoitettuihin palveluihin sekä heidän kanssaan työskenteleviin ihmisiin. Keräämme aineiston (ryhmä)haastatteluin kahdessa vaiheessa. Lisäksi keräämme etnografista havainnointi- ja vuorovaikutusaineistoa.
Asunnon löytymisen ja asumisen tukea tarvitsevat ihmiset eivät ole yksi tarkkapiirteinen ryhmä. Siksi hankkeessa lähestytäänkin tutkimustehtävää suhteellisen eli suhteissa ilmenevän toimijuuden näkökulmasta. Tarkastelemme kohderyhmän ihmisten ja palveluiden toimintamahdollisuuksia ja resilienssiä: miten palautumis- tai vastustuskyky, toimintakyvyn säilyminen ja mukautuminen terveysuhkaan ilmenevät ja muuttuvat pandemiaolosuhteissa. Arvioimme myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta sitä, miten asunnottomuutta tai sen uhkaa kokevien ihmisten oikeus huolenpitoon, yhdenvertaiseen kohteluun ja osallisuuteen tunnustetaan.
Tutkimuskysymykset:
1. Miten asunnottomuutta tai sen uhkaa kokevien ihmisten ja heille tarkoitettujen palveluiden sekä heidän kanssaan työtä tekevien ihmisten suhteellinen toimijuus ilmenee ja
muuttuu pandemiaolosuhteissa?
2. Miten kohderyhmän ihmisten ja auttamisjärjestelmän resilienssi eli palautumis- tai vastustuskyky, toimintakyvyn säilyminen ja mukautuminen terveysuhkaan ilmenevät ja
muuttuvat pandemiaolosuhteissa?
3. Millaisia asunnottomuutta tai sen uhkaa kokevien ihmisten ja auttamisjärjestelmän välisiä tunnustussuhteita pandemiaolosuhteissa on löydettävissä?
4. Lisäksi tutkimuksessa kysytään, mitä tiedon ja tiedonkulun tarpeita koronapandemia aiheuttaa asunnottomuutta tai sen uhkaa kokevien henkilöiden ja heille tarkoitettujen palveluiden arjessa.
Toteutus:
Tutkimuskohteina on useita julkisen ja kolmannen sektorin yksiköitä ja hankkeita, joissa tehdään asumissosiaalista työtä. Palveluiden aukiolo- ja toiminta-ajat vaihtelevat huomattavasti. Keräämme aineistoa erilaisista paikoista niin, että se kattaa matalan kynnyksen kohtaamistyön, palveluohjauksen, suunnitelmallisen muutostyöskentelyn, ympärivuorokautisen auttamisen ja rakenteellisen sosiaalityön.
Toteutamme yksilö- ja ryhmähaastatteluita asumissosiaalista työtä tekeville työntekijöille, palveluita johtaville henkilöille ja palveluissa käyville ihmisille. Teemme haastattelut kahdessa vaiheessa eli touko-syyskuussa 2021 ja vuoden 2022 keväällä. Tutkimuksessa muodostuu aineistoa myös tutkimuskohteiden arjen havainnoinnista sekä tutkimushankkeen ja tutkittavien palveluiden viestintä- ja mainosmateriaaleista. Hankkeessa perustettavassa palvelupisteessä toteutamme toimintatutkimuksen.
Selvittämällä pandemiaolosuhteiden vaikutuksia ja kehittämällä sosiaalipalveluita yhteiskunnan marginaaleissa vahvistamme yhteiskunnan kriisinkestävyyttä siellä, missä se on yhtäältä kaikista välttämättömintä ja toisaalta vaikeinta saavuttaa. Tutkimukseen osallistuneille ja sidosryhmille järjestämme dialogisia työpajoja, joissa jalkautamme tutkittua tietoa takaisin asunnottomuustyöhön. Tietoa voi myös soveltaa palveluiden kehittämisessä, marginaalisessa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia arvioitaessa sekä politiikkavalinnoissa ja valmiussuunnitelmien laatimisessa.
KoMa liittyy luontevasti Margi-tutkimusryhmän aiempiin tutkimuksiin, ks. lähemmin https://research.tuni.fi/margi-fi/koma-asunnottomuus/
Tausta
Olemme kiinnostuneita asunnottomuutta ja sen uhkaa kokevien sekä heidän parissaan työtä tekevien ihmisten arjesta pandemiaolosuhteiden aikana ja sen jälkeen. Asunnon löytymisen ja asumisen tukea tarvitsevat ihmiset eivät ole yksi tarkkapiirteinen ryhmä, siksi lähestymmekin tutkimustehtävää vuorovaikutuksen osapuolten suhteellisen (suhteissa ilmenevän) toimijuuden näkökulmasta. Näkökulma sisältää toimintamahdollisuuksien sekä intersektionaalisuuden eli ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavan, epätasaisesti ja kerrostuneesti risteävän vallan, tarkastelun. Tutkimme kohderyhmän ihmisten ja auttamisjärjestelmän resilienssiä; miten palautumis- tai vastustuskyky, toimintakyvyn säilyminen ja mukautuminen terveysuhkaan ilmenevät ja muuttuvat pandemiaolosuhteissa.
Elämä koronapandemian kanssa on pitkittynyt toisistamme etäällä olemiseksi ja kotona pysyttelyksi. Ohje kontaktien välttelystä ei kuitenkaan ole asunnottomuutta kokeville tai asumisen tukea tarvitseville ihmisille itsestään selvästi toteutettavissa. Asumisen jatkumista turvaavat ja ihmisarvoisen elämän vähimmäistason mahdollistavat palvelut toteutuvat pääasiassa kasvokkaisina lähikontakteina. Pandemiarajoitusten aikana näitä palveluja on vaikeampaa tarjota, kun kaikessa toiminnassa tulee ensisijaisesti ehkäistä viruksen leviämistä.
Tavoite ja tehtävät
- Tutkia asunnottomuutta ja sen uhkaa kokevien ihmisten sekä heille suunnattujen palveluiden toimijuutta ja resilienssiä pandemiaolosuhteissa ja pandemian jälkeen
- Tutkia ja kehittää palveluiden mahdollisuuksia edistää asunnottomien ihmisten tai sen uhkaa kokevien ihmisten tasa-arvoisuutta, osallisuutta, ihmisarvoista elämää ja turvallisuutta pandemiaolosuhteissa ja sen jälkeen
- Tuottaa tietoa palveluiden, politiikkatoimien, lainsäädännön ja valmiussuunnitelmien tueksi
- Uuden tiedon tuottamisen rinnalla tehtävämme on arvioida sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta sitä, miten asunnottomuutta tai sen uhkaa kokevien ihmisten oikeus huolenpitoon, yhdenvertaiseen kohteluun ja osallisuuteen tunnustetaan.
Rahoituslähde
Euroopan sosiaalirahasto ESR