Projekti

KEMUSOTE - Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi erityishuomiota kiinnitetään kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten henkilökunnan työssä jaksamiseen ja pysymiseen sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisyyn. Hankkeen uutuusarvo liittyy hankkeen kohderyhmiin (kevytyrittäjyys, osuuskuntamalli, yhteiskunnalliset yritykset), jotka edustavat Euroopassa nousevia työllistymisen trendejä.

Tausta

Eurofoundin vuonna 2015 tekemässä Euroopan laajuisessa selvityksessä tarkasteltiin nousevia työllistymisen trendejä. Selvityksessä havaittiin yhdeksän ilmiötä, joihin lukeutuvat muun muassa työntekijöiden jakaminen eri työnantajien kesken, useiden osa-aikaisten töiden tekeminen yhteensä täyden työviikon määräisinä, kevytyrittäjien portfoliotyö useille työnantajille, alustoihin perustuva joukkoistettu työ sekä jakamistalous, jossa freelancerit, itsensä-, kevyt- ja mikroyrittäjät tekevät yhteistyötä.

Suomessa itsensä työllistäjien joukossa on ollut kasvua erityisesti rakennustyöntekijöiden, toimittajien ja taiteilijoiden ammattiryhmissä, mutta ammattirakenne on yleisesti hyvin heterogeeninen. Suurimpia ammattiryhmiä ovat korkeasti koulutetut tietotyön asiantuntijat, lainopilliset asiantuntijat, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat, rakennustyöntekijät sekä kauneudenhoitoalan palvelutyöntekijät. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2017.) Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ammateissa työskentelevien yksinyrittäjyys on vielä vähäistä, vaikka alle 10 työtekijää työllistäviä mikroyrityksiä oli vuonna 2017 sosiaali- ja terveyspalveluissa lähes 95 prosenttia alan yrityksistä (Valtioneuvoston kanslia 2018).

Liikkuva ja monipaikkainen työ asettaa työntekijän alttiiksi uudenlaisille, työn yksilöllistymiseen liittyville riskeille, koska liikkuvaa työtä tekevän ihmisen vaikutusmahdollisuudet oman työn kuormitustekijöihin saattavat olla heikkoja (Saari 2014; Julkunen 2008; Karasek & Theorell 1990). On koettu ongelmaksi, ettei esimerkiksi työterveyshuollon tehtäväksi annetulla työpaikkaselvityksellä kyetä tavoittamaan uudenlaisten, perinteisen työn ehdoista poikkeavia riskejä. Työterveyshuoltoon tarvitaan palvelukonsepteja, jonka avulla on mahdollista lisätä kevytyrittäjien erilaisten ja vaihtuvien työympäristöjen turvallisuutta, edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.

Tavoite ja tehtävät

Käytännössä hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään osaan sen osatavoitteiden mukaisesti:

1. Kehitetään kevytyrittäjien osaamista ja muutoskyvykkyyttä sisältäen valmiudet uudenlaisten palveluiden kehittämiseen erityisesti sote-alalla.

2. Kehitetään työn erityispiirteet huomioivia ja työhyvinvointia tukevia palvelukonsepteja sote-alan uudenlaisiin palvelutuotantomalleihin.

3. Kartoitetaan osuuskuntatoimintamallin soveltuvuus ja luodaan kartoituksen pohjalta käytännön toimintasuunnitelma haja-asutusalueen hyvinvointi- ja sote-palveluiden toteuttamiseksi.

4. Selvitetään ja kootaan yhteen hankkeen osatavoitteiden 1-3 toimenpiteiden ajalta ideat, opit, kokemukset ja palautteet. Selvitystyön pohjalta tuotetaan uudenlaisissa työn teon muodoissa (kuten kevytyrittäjänä) työskentelevien työuran rakentamisen ja siihen osaamisen hallinnan malli.

Vaikuttavuus

Hankkeen tuloksena kevytyrittäjien osaaminen ja tietoisuus kevytyrittäjyydestä ovat parantuneet. Osallistuneiden kevytyrittäjien tavoitteet, voimavarat ja toimintatavat ovat selkeytyneet. Kevytyrittäjien itsetuntemus on kehittynyt systemaattisesti mahdollistaen tuloksekkaan itsensä johtamisen.

Hankkeen tuloksena työterveyshuollon käytössä on palvelukonsepteja, joiden avulla on mahdollista lisätä kevytyrittäjien erilaisten ja vaihtuvien työympäristöjen turvallisuutta, edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Osuuskuntien taloudelliset ja rakenteelliset toimintaedellytykset ovat selvitetty ja on tuotettu toimintasuunnitelma osuuskuntatoimintamallista haja-asutusalueille.

Rahoituslähde

Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto

Koordinoiva organisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, JAMK