“Oman” lapsen saaminen on kasvavassa määrin ulkoistettua: sukusoluja ja sijaissynnytyksiä ostetaan muilta kaupallisina palveluina, usein yli kansallisten rajojen. Vastatakseen tähän kasvavaan kysyntään miljoonien eurojen lisääntymisteollisuus rekrytoi erityisesti naisia sukusolulahjoittajiksi ja sijaissynnyttäjiksi kaikkialta maailmasta. Tämä akatemiatutkijaprojekti käsittelee käytännön eettistä arviointia, jota lisääntymisen ulkoistamiseen syntyneen miljoonabisneksen ylläpitämiseen, muuttamiseen, edistämiseen ja siihen osallistumiseen tarvitaan. Eettistä arviointia harjoittavat niin potilaat, tarkoitetut vanhemmat, luovuttajat, sijaissynnyttäjät, lääketieteen ammattilaiset kuin terveydenhuollon yrittäjätkin. Eettisen arvioinnin käytäntöjä käsitteellistetään tutkimuksessa eettisen työn käsitteen avulla.
Projekti keskittyy Suomen tapaukseen: Suomesta on tullut lisääntymismatkailun kohde Pohjoismaiden kontekstissa, ja suomalaisessa palvelujärjestelmässä yhdistyy julkisesti rahoitettu pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli sekä kasvavat kaupalliset hoitomarkkinat. Tutkimusaineisto perustuu monipaikkaiseen etnografiseen kenttätyöhön yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla ja terveysyrityksissä, joilla on kytköksiä ylikansallisiin yhtiöihin, sekä suomalaisten potilaiden matkoilla kansallisten rajojen yli hoitoihin ulkomailla. Aineisto koostuu videonauhoituksista, havainnoista, haastatteluista ja dokumenteista. Tutkimus edistää feminististä ja sosiaalitieteellistä keskustelua lisääntymisteknologioista, -terveyspalveluista ja –markkinoista. Se tarjoaa myös hyödyllistä tietoa terveydenhuollon ammattilaisille, bioeetikoille ja poliittisille päättäjille.
Hankkeen kesto on 2019-24. Aineiston keruu suoritetaan 2019-2023. Projekti järjestää yhdessä Finnish Reproductive Network -verkoston (FiResNet) kanssa tieteellisen tai laajemman yleisön tilaisuuden vuosittain. Projektin valmistumista tukee vastaavan tutkijan kansainvälinen tutkimustiimi, jolle on myönnetty Koneen Säätiön projektirahoitus (2019-2022). Projektin tuloksena on kaksi monografiaa, kuusi yksin/yhdessä tutkimusryhmän jäsenten kanssa kirjoitettua artikkelia sekä tutkijaryhmän ja vastaavan tutkijan johtaman Finnish Reproductive Studies Network -verkoston yhteistyössä toimittama kirja.
Rahoituslähde
Academy of Finland