Laajan ja pitkäkestoisen tutkimuksen tavoitteena oli arvioida PSA-testiin perustuvan seulonnan vaikutusta eturauhassyöpäkuolleisuuteen. Lisäksi arvioitiin seulonnan kustannusvaikuttavuutta ja elämänlaatuvaikutuksia.
Laaja väestöpohjainen satunnaistettu seulontatutkimus käynnistyi vuosina 1996–1999, jolloin sen tutkimusväestö muodostettiin Väestörekisterikeskuksen kautta. Siihen valittiin kaikki Helsingissä, Tampereella tai näiden ympäristökunnissa asuneet miehet ikäryhmässä 55–67 vuotta. Heistä valittiin satunnaistamalla joka vuosi 8000 miestä seulontaryhmään, joka kutsuttiin PSA-testiin pohjautuvaan seulontaan vuosina 1996–2007. Ne miehet, joilla PSA oli 4 ng/ml tai korkeampi (tai PSA 3.00-3.99 ng/ml sekä vapaan ja kokonais-PSA:n suhde alle 0.16), ohjattiin diagnostisiin tutkimuksiin alueen yliopistollisen sairaalan urologian klinikkaan (Helsingissä HUS, Tampereella TAYS). Seulontakutsu toistettiin neljän vuoden välein enimmillään kolme kertaa 71 vuoden ikään mennessä. Kontrolliryhmään kuuluvia miehiä seurattiin ainoastaan rekisteritietojen avulla.
Seulontaryhmä sai kirjallisen informaation ja antoi kirjallisen suostumuksen tutkimukseen ja henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötietojen käsittely on tapahtunut kontrolliryhmän osalta henkilötietolain ja sittemmin tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain tieteellistä tutkimusta koskevien säännösten nojalla. Tutkimussuunnitelmasta saatiin HYKS, Jorvin ja TAYS eettisten toimikuntien puoltava lausunto ennen tutkimuksen käynnistymistä. Lisäksi saatiin lupa tietojen keräämiseen Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungilta sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Tiedot tutkimusväestön eturauhassyövistä kerättiin Syöpärekisterin kautta ja kliiniset tiedot täydennettiin potilaskertomuksista. Tiedot kuolemansyistä saatiin Tilastokeskuksesta.
Tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet seulontaan kutsutussa ryhmässä hieman vertailuryhmää matalamman eturauhassyöpäkuolleisuuden. Ero on kuitenkin varsin pieni eikä se ole tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta PSA-testiin perustuvalla seulonnalla löydettiin selvästi enemmän syöpiä kuin seulomattomalta ryhmältä. Suuri osa seulonnalla todetuista syövistä oli matalan riskin kasvaimia ja osa näistä hyvin luultavasti ylidiagnostiikkaa eli kliinisesti merkityksettömiä syöpiä, jotka olisivat jääneet toteamatta ilman seulontaa.
Seulonnassa määritetty PSA-taso ennustaa kuitenkin hyvin eturauhassyöpään sairastumista ja sen aiheuttamaa kuolemanriskiä.
Seulontaryhmän ja vertailuryhmän välillä ei todettu merkittäviä eroja yleisessä elämänlaadussa eikä eturauhassyöpään liittyvässä elämänlaadussa.
Tutkimusaineistosta on selvitetty myös eturauhassyövän sairastumisriskiin ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä kuten lääkkeiden käytön ja perinnöllisten tekijöiden merkitystä sekä seulonnan terveystaloudellisia vaikutuksia.
Suomalainen tutkimus muodosti suurimman joukon kahdeksan maata kattavan eurooppalaisen yhteistutkimuksen (European Randomized Study of Screening for Prostate Cancer, ERSPC http://www.erspc.org/) aineistosta. Eurooppalaisen tutkimuksen eri keskuksien vertailussa osoittautui, että tiivis seulonta suurentaa haittoja samassa suhteessa kuin hyötyjä. Suomessa saatiin suhteellisen pieni kuolleisuusvaikutus mutta myös vähän haittoja verrattuna esim. Ruotsiin.
Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston ja yliopistosairaalan (TAYS), Helsingin yliopiston ja yliopistosairaalan (HUS) sekä Syöpärekisterin yhteistyönä. Tutkimuksen rekisterinpitäjänä toimi Syöpärekisteri, kunnes rekisteripitäjän tehtävä siirrettiin yhteistyösopimuksella Tampereen yliopistolle 2023. Tutkimuksen johtajana toimi alkuvaiheessa professori Matti Hakama ja vuodesta 2006 professori Anssi Auvinen. Tampereella urologiasta vastasi professori ylilääkäri Teuvo Tammela ja Helsingissä professori Kimmo Taari ja häntä ennen professori Sakari Rannikko ja professori Mirja Ruutu. Tutkijaryhmän muita keskeisiä jäseniä olivat professori Ulf-Håkan Stenman ja dosentti Paula Kujala. Tutkimuskoordinaattorina Syöpärekisterissä toimi alkuvaiheessa TTM Liisa Määttänen ja myöhemmin FT Kirsi Talala.
Tutkimushankkeesta on valmistunut kahdeksan väitöskirjaa ja yli 100 tieteellistä julkaisua.
Rahoituslähde
Suomen Akatemia
Syöpäsäätiö
Partnerit
Syöpärekisteri
TAYS
HUS
Helsingin yliopisto