Projekti

Empatian varhaiskehitys

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Tieteenala: Psykologia

Talvella 2019 alkaneessa uudessa tutkimuksessa selvitetään empatian kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana ja erityisesti sitä, onko empatia yhteydessä siihen, kuinka lapsi havaitsee tunteita toisten kasvoilta. Empatia tarkoittaa taipumusta samaistua toisen ihmisen tunteisiin ja se on tärkeä edellytys myötätunnon ja prososiaalisuuden, eli toisia ihmisiä auttavan käyttäytymisen kehitykselle.

Tausta

Mitä tiedetään? Tutkimuksissa on osoitettu, että vauvat kykenevät osoittamaan empatiaa toisia ihmisiä kohtaan jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Vauvojen ja taaperoiden empatiaa tutkitaan tyypillisesti ns. kipusimulaation avulla, jossa aikuinen (tutkija tai lapsen vanhempi) esittää satuttavansa itseään, minkä seurauksena hän vaikeroi ja esittää hetken itkevänsä, minkä aikana vauvan kasvoja ja kehoa kuvataan videolle.

Mitä tutkitaan? Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää empatian kehitystä ensimmäisten elinvuosien aikana ja kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Toisten ihmisten kasvonilmeiden, erityisesti pelon, tunnistamisherkkyys ennustaa suurempaa empaattisuutta ja prososiaalisuutta toisia kohtaan aikuisilla. Meitä kiinnostaa erityisesti, pystytäänkö vastaava yhteys havaitsemaan jo kahden ensimmäisen vuoden aikana. Miten tutkitaan? Tutkimukseen sisältyy kaksi n. 30 minuutin pituista käyntiä Tampereen yliopiston Human Information Processing -laboratorioon 7 ja 19 kuukauden iässä sekä tutkimuskäyntien jälkeen verkossa täytettävät kyselylomakkeet. Tutkimuskäyntien aikana lapsi osallistuu silmänliikemittaukseen sekä lyhyeen leikkituokioon tutkijan kanssa. Silmänliikemittauksessa mitataan lapsen katsetta samalla, kun hänelle näytetään ruudulla erilaisia tunteita esittäviä kasvokuvia. Lisäksi 7 kuukauden tutkimuskäynnillä vauvalta mitataan sydämensykettä, kun hän katsoo lyhyen videon itkevästä vauvasta. Leikkituokion tarkoituksena on tutkia lapsen empaattisia reaktioita tutkijan näyttelemään kipuun. Leikin aikana tutkija esittää, että hän satuttaa vahingossa itseään, minkä seurauksena hän vaikeroi minuutin ajan. Lapsen kasvoja ja kehoa kuvataan tilanteen aikana videolle empaattisten reaktioiden analysointia varten. Tutkimuksen seurantavaiheessa 19 kuukauden iässä lapsi osallistuu lisäksi lyhyeen tehtäväsarjaan, jonka avulla tutkitaan lasten reaktioita tilanteissa, joissa tutkijalla on arkipäiväisiä ongelmia. Tehtävien avulla tutkimme, kuinka lasten taipumus auttaa toisia ja kyky hallita omia impulssejaan ilmenee vuorovaikutustilanteissa. Kun lapsi on 3-4 vuoden ikäinen, lähetämme osallistujille uuden kyselylomakkeen täytettäväksi.