Projekti

Eletty usko keskiajan Suomessa - Levd religion i medeltida Finland

Tiedekunta tai koulutusyksikkö: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Organisation sub unit: Historia,filosofia ja kirjallisuus | Tieteenala: Historia

Eletty usko keskiajan Suomessa -hanke perustuu ajatukseen uskosta dynaamisena sosiaalisena prosessina, joka sekä edellyttää että luo aktiivista osallistumista, tunteita ja kokemuksia. Usko nähdään tapana elää ja osallistua yhteisöön, toiminnallisena tilana. Se on olennainen osa (kollektiivista) identiteettiä. Pyhimyskultit ja vuorovaikutus pyhimysten kanssa olivat leimallinen osa keskiaikaista eurooppalaista kulttuuria, ne olivat yhtä aikaa paikallisia ja translokaaleja. Esimerkiksi pyhiinvaellukset levittävät sekä kulttuurisia että sosiaalisia ideoita, ajatuksia ja tapoja.

Projekti keskittyy Suomen tärkeimpiin keskiaikaisiin pyhimyskultteihin ja vuorovaikutukseen Neitsyt Marian, pyhän Annan, Henrikin ja Birgitan kanssa. Projektin tavoitteena on valottaa suomalaisen keskiaikaisen eletyn uskon yleiseurooppalaisia ja paikallisia kulttuurisia piirteitä. Projekti tarjoaa uuden kokonaiskuvan teemasta, joka on lähdemateriaalin fragmentaarisuuden vuoksi toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle. Projektin käyttämä lähdemateriaali koostuu liturgisista käsikirjoituksista, saarnoista ja testamenteista sekä erilaisista pyhimyksiin liitetyistä artefakteista.

Projektin soveltama uusi metodologia mahdollistaa kontribuution kansainvälisiin uskontoa ja uskonnon harjoittamista koskeviin akateemisiin keskusteluihin. Projekti myös tuottaa materiaalia pohjoismaiseen tietokantaan, mikä tarjoaa jatkossa mahdollisuuden syventää vertailevaa analyysia.

Kolmivuotista hanketta rahoittaa Svenska Litteratursällskapet i Finland. Projektin vetäjä on historian yliopistotutkija dosentti Sari Katajala-Peltomaa. Hankkeessa on myös kolme muuta tutkijaa: dosentti Marika Räsänen, FT Sofia Lahti ja FM Anna-Stina Hägglund.

 

 

Levd religion i medeltida Finland (2021–2023)

Projektet Levd religion i medeltida Finland utgår från tanken om religion som en dynamisk social process som skapas av det som deltagarna aktivt gör, känner och upplever. Religionen betraktas som ett sätt att leva och att delta i samhället och bilda en (kollektiv) identitet. I den europeiska medeltida kulturen var helgonkulter och interaktionen med helgon en viktig del, och genom t.ex. pilgrimsfärder spreds både kulturella och sociala idéer.

Genom att analysera kulten kring och interaktionen med helgon som vördades i Finland, av vilka de viktigaste var Maria, Anna, Henrik och Birgitta, strävar projektet efter att belysa både allmäneuropeiska och lokala kulturdrag i den levda religionen i Finland.

Materialet i projektet består av liturgiska manuskript, predikningar och testamenten samt olika artefakter såsom bilder och föremål med ikonografiska referenser till helgon.

Projektet är indelat i fyra delprojekt. Historikern Sari Katajala-Peltomaa undersöker upplevelser av det heliga i predikningar i Vadstena kloster, dit också pilgrimer från Finland vallfärdade. Kulturhistoriken Marika Räsänen studerar den liturgiska sångens betydelse för gemenskap och identitet. Konstvetaren Sofia Lahti belyser den betydelse bilder och föremål med helgonreferenser hade för den levda religionen, och historikern Anna-Stina Hägglund undersöker gåvor som uttryck för levd religion och helgonkult genom att studera referenser till helgon i donationsbrev och testamenten till Nådendals kloster och Åbo domkyrkas altarstiftelser.

Förutom att projektet ger en ny helhetsbild över temat, bidrar det också med data till en internordisk databas som ger möjlighet till ytterligare jämförande analys.

Projektgrupp

Universitetsforskare, docent Sari Katajala-Peltomaa (projektledare)
Docent Marika Räsänen
FD Sofia Lahti
FM Anna-Stina Hägglund

Rahoituslähde

Svenska litteratursällskapet i Finland