Hyppää pääsisältöön

Ainedidaktinen tutkimusryhmä

Ainedidaktinen tutkimusryhmä tutkii eri oppialojen opetusta ja oppimista sekä opettajan tiedon alueita perusopetuksesta yliopisto-opetukseen.

Keskeiset tehtävät ja tavoite

Tutkimusryhmä kiinnittyy vahvasti eri oppiaineiden ja tieteenalojen opetuksen ja oppimisen tutkimukseen. Luonteeltaan ainedidaktinen tutkimus on monitieteistä, tutkimus edellyttää laaja-alaista ja monitieteistä osaamista. Metodologisesti tutkimuksessa painottuvat kasvatustieteen eri tutkimusmenetelmät, mutta tutkimus vaatii usein kasvatustieteen ja mielenkiinnon kohteena olevan tieteenalan tai oppiaineen osaamisen lisäksi esimerkiksi muiden läheisten oppiaineiden tai tieteenalojen, psykologian, kognitiotieteen ja tieteenfilosofian soveltamista tutkimuksessa. Ainedidaktinen tutkimustraditio on eurooppalaisesti vahvistanut asemaansa kasvatustieteellisen tutkimuksen kentällä ja ainedidaktisella tutkimuksella on koulutuspoliittista merkitystä erityisesti pohjoismaisittain. Tutkimusryhmän kiinnostuksen kohteet kohdistuvat eri oppialojen opetukseen ja oppimisprosesseihin sekä opettajan tiedon alueisiin.

Asiantuntijuus, työ ja oppiminen ovat tutkimusryhmän keskiössä, koska opettajien ammatillinen asiantuntijuus ja sen kehittyminen koulutukseen liittyvien opintojen aikana, työssä sekä täydennyskoulutuksessa kiinnostavat tutkijoita. Omien oppialojensa asiantuntijoina ryhmän tutkijat tarkastelevat niiden opetusta ja opetussuunnitelmia sekä näiden muutoksia, joten tutkimusryhmän intressit liittyvät myös opetussuunnitelmatutkimukseen. Tutkimusryhmän tutkijat ovat tutkineet ja tutkimuksellisesti kehittäneet eri oppiaineiden oppimis- ja toimintaympäristöjä.

Toiminnan vaikuttavuus

Tutkimusryhmän tutkijat ovat tutkineet ja tutkimuksellisesti kehittäneet eri oppiaineiden oppimis- ja toimintaympäristöjä.

JULKAISUJA 2017-2020

Harju-Autti, R. & Sinkkonen, H.-M. (2020). Supporting Finnish language learners in basic education: Teachers' views. International Journal of Multicultural Education 22 (1), 53-75.

Joutsenlahti, J. & Perkkilä, P. (2019). Sustainability Development in Mathematics Education—A Case Study of What Kind of Meanings Do Prospective Class Teachers Find for the Mathematical Symbol “2/3 ”?. Sustainability 11, 457.

Joutsenlahti, J. & Tossavainen, T. (2018). Matemaattisen ajattelun kielentäminen ja siihen ohjaaminen koulussa. Teoksessa Joutsenlahti Jorma, Silfverberg Harry, Räsänen Pekka (toim.) Matematiikan opetus ja oppiminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 410-431.

Juuti, T., Rättyä, K., Lehtonen, T., & Kopra, M-J. (2017). Pedagogical Content Knowledge in Product Development Education. In Proceedings of the 19th International Conference on Engineering and Production Design Education, 2017, Oslo, Norway, 7th - 8th September 2017 (pp. 483-488). The Design Society.

Kujala, T. & Hakala, L. (2020). Curriculum in Primary Education (Finland). Teoksessa Kauko, J. & Menter, I. (toim.) Bloomsbury Education and Childhood Studies. London: Bloomsbury Academic.

Lahti, L., Harju-Autti, R. & Yli-Jokipii, M. (2020). Kielitietoisempaa aineenopettajuutta etsimässä: kielididaktiikkaa kaikkiin oppiaineisiin. Teoksessa Hilden, R. & Hahl, K. (toim.) Kielididaktiikan katse tulevaisuuteen: Haasteita, mahdollisuuksia ja uusia avauksia kielten opetukseen. Helsinki: Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, 31-57. (Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja: Ainedidaktisia tutkimuksia 17).

Lanz, M., Nylund, H., Lehtonen, T., Juuti, T., & Rättyä, K. (2019). Circular economy in integrated product and production development education. Procedia Manufacturing, 33, 470-476. https://doi.org/10.1016/j.promfg.2019.04.058

Lehtonen T., Juuti T., Rättyä K., Pakkanen J. & Vanhatalo M. (2018). From systematic design process towards teaching product designer's toolkit. Teoksessa Bohemia E. et al. (toim.) Proceedings of the 20th International Conference on Engineering and Product Design Education (E&PDE 2018), Dyson School of Engineering, Imperial College, London. 6th–7th September 2018. London: Design Society, 92–97:1291.

Mäkelä, E., Auvinen, P., & Juuti, T. (2019). The Finnish product development teachers’ perceptions of their pedagogical content knowledge in higher education. In Proceedings of the Design Society: International Conference on Engineering Design (Vol. 1, pp. 609-618). (Proceedings of the Design Society: International Conference on Engineering Design ). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/dsi.2019.65

Mäkinen, M. & Kujala. T. (2017). Metaforat opetussuunnitelmaideologioiden tulkintavälineenä. Teoksessa Autio T., Hakala L. & Kujala T. (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus: Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: Tampere University Press, 267-289.

Mäkäläinen, H. & Lahti, L. (2018): Suullisen kielitaidon arviointia: opiskelija vertaisensa arvioijana. Teoksessa J. Jokinen, S. Karjalainen & H. Mäkäläinen (toim.): Kielenoppimisen kehittyvät arviointi- ja palautekäytänteet - Developing Feedback and Assessment Practices in Language Learning. Helsinki: Helsingin yliopiston kielikeskus, 63–88. (= Helsingin yliopiston kielikeskuksen julkaisusarja; 7)

Nupponen, A.-M., Jeskanen, S. & Rättyä, K. (2019) Finnish student language teachers reflecting on linguistic concepts related to sentence structures: Students recognising linguistic concepts in L1 and L2 textbooks. L1 Educational Studies in Language and Literature. https://l1.publication-archive.com/publication/1/1733

Rättyä, K., Awramiuk, E. & Fontich, X. (2019). What is grammar in L1 education today? L1 Educational Studies in Language and Literature. https://l1.publication-archive.com/publication/1/1865

Rättyä, K., & Juuti, T. (2019). Lokikirja oppimisen arviointimenetelmänä. Kasvatus 50(4), 297-313.