
Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: lajit ja tyylisuunnat - John Dewey ja kirjallisuudentutkimus, Luento-opetus
Opintojen laajuus
Toteutusaika
Hakuaika
Hinta
Kampus
Kaupunki
Tiedekunta tai osaamisyksikkö
Opetuksessa käytettävät kielet
Koodi
Koulutusala
Toteutusmuoto
Opintojen taso
Yhteiset
Harjoitukset:
05.05.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A32 luentosali (50)
Luennot:
08.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
10.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
15.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
17.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
22.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
24.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
29.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
31.03.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
05.04.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
07.04.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
12.04.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
21.04.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
26.04.2022 12:00 - 14:00, TAU Pinni B3111 ryhmätyötila (30)
28.04.2022 12:00 - 14:00, TAU Päätalo A31 luentosali (32)
Kurssilla perehdytään filosofi John Deweyn ajatteluun ja tarkastellaan sen kautta kirjallisuustieteen ajankohtaisia ilmiöitä. Deweyn filosofian ytimessä on toiminta: ihmisorganismin vuorovaikutus luonnon- ja kulttuuriympäristön osana. Hänen estetiikkansa pyrkii irti museotaidekäsityksestä, jossa taide muodostaa muusta elämästä erillisen piirinsä. Hänet tunnetaan myös kokemuksellisen oppimisen teoreetikkona.
Kurssin alkuosa koostuu luennoista ja artikkelien käsittelystä. Sen jälkeen kukin opiskelija lähestyy yksin tai ryhmässä jotakin kirjallisuustieteen, -opetuksen tai -instituution ilmiötä. Esimerkkejä:
- Kirjallisuuden välineellisyys ja hyöty
- Kirjallisuuden opettaminen kokemuksellisesti
- Populaarikulttuurin asema
- Dewey toisen sukupolven kognitiivisen (4e) kertomusteorian tausta-ajattelijana
- Deweyn anti ekokriittiselle kirjallisuudentutkimukselle
- Yliopisto-opetuksen uudet deweylaiset tuulet
Oppimistavoitteet
Kurssin käytyään opiskelija osaa kuvailla John Deweyn filosofian keskeiset periaatteet. Hänellä on kokonaiskuva pragmatistisesta estetiikasta ja kokemuksellisesta oppimisesta ja hän osaa analysoida niiden pohjalta kirjallisuustieteen, -opetuksen ja -instituution nykyilmiöitä. Hän hahmottaa, miten Deweyn humanistista naturalismia on kehitetty eteenpäin kirjallisuustieteen nykysuuntauksissa. Hän osaa reflektoida kirjallisuustieteen asiantuntijan roolia demokraattisessa yhteiskunnassa.
3 seuraavista:
Adorno: Esteettinen teoria (1970)
Barthes: Rakastuneen kielellä (1977)
Bowie: From Romanticism to Critical Theory. The Philosophy of German Literary Theory (1997)
Carroll: On Criticism (2009)
Davis: After Poststructuralism: Reading, Stories and Theory (2002)
Derrida: Acts of Literature (1991)
Dewey: Taide kokemuksena (1934)
Eldrigge (toim.): Beyond Representation. Philosophy and Poetic Imagination (1996)
Felski: Uses of literature (2011)
Gadamer: Hermeneutiikka (suom. 2004)
Korsmeyer: Gender and Aesthetics (2004)
Kristeva: Muukalaisia itsellemme (1988)
Meillassoux: Après la finitude (2006; on suom.)
Meretoja et al. (toim.): Values of Literature (2015)
Meretoja & Davies (toim.): Storytelling & Ethics (2017)
Nussbaum: Love’s knowledge: essays on philosophy and literature (1990)
Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot: Platonista Tolstoihin
Reiners, Seppä & Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot 2: Modernista postmoderniin
Salminen et al. (toim.): Kirjallisuus ja filosofia (2012)
Valitun lajin tai tyylisuunnan historia sekä vähintään kuusi aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Teosten valinnasta neuvotellaan tentaattorien kanssa.
Lajit: Modernismista postmodernismiin | Tieteiskirjallisuus ja fantasia | Dekkari, kauhu, romanssi | Lasten ja nuorten kirjallisuus | Sarjakuva ja graafinen romaani
Modernismista postmodernismiin
Childs: Modernism (2000)
JA
McHale: Postmodernist Fiction (1987)
TAI
McHale: The Obligation toward the Difficult Whole (2004)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Acker: Don Quixote (which was a dream) (1986)
Ashbery: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Auden: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Barnes: Nightwood (1936; Yömetsä)
Barth: Lost in the Funhouse (1968)Beckett: Watt (1953)
Bernstein: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläBrooke-Rose: Thru (1975)
Calvino: Se una notte d'inverno un viaggiatore (1979; Jos talviyönä matkamies)
Carter: Nights at the Circus (1984)
Coetzee: Elizabeth Costello (2003)
Cortázar: Rayuela (1963; Ruutuhyppelyä)Danielewski: The House of Leaves (2000)
DeLillo: White Noise (1985; Valkoinen kohina)Eco: Il nome della rosa (1980; Ruusun nimi)
Eliot: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläFaulkner: As I Lay Dying (1930; Kun tein kuolemaa)
Fowles: The French Lieutenant's Woman (1969; Ranskalaisen luutnantin nainen)Hurston: Their Eyes Were Watching God (1937)
Joyce: Ulysses (1922; Ulysses / Odysseus)
McKay: Home to Harlem (1928)
Merrill: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Nabokov: Pale Fire (1962; Kalvas hehku)Pelevin: Zizn' nasekomykh (1993; Hyönteiselämää)
Perec: La vie mode d'emploi (1978; Elämä Käyttöohje)Pound: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Pynchon: Gravity's Rainbow (1973; Painovoiman sateenkaari)Queneau: Exercices de style (1947; Tyyliharjoituksia)
Reed: Mumbo Jumbo (1972)
Stein: Tender Buttons (1912, Hellät nappulat)
Svevo: La conscienza di Zeno (1923; Zenon tunnustuksia)
Tournier: Vendredi ou les Limbes du Pacifique (1967; Perjantai)Woolf: Orlando (1928; Orlando)
Luckhurst: Science Fiction (2005)
TAI
James & Mendlesohn (toim.): The Cambridge Companion to Science Fiction (2003)
JA
James & Mendlesohn (toim.): The Cambridge Companion to Fantasy Literature (2012)
TAI
Farah Mendlesohn: Rhetorics of Fantasy (2008)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Atwood: Oryx and Crake (2003, Oryx ja Crake)
Atwood: The Handmaid's Tale (1985; Orjattaresi)
Adams: The Hitchhiker's Guide to the Galaxy (1979; Linnunradan käsikirja liftareille)
Asimov: Foundation JA Foundation and Empire JA Second Foundation (1951-53; Säätiö-trilogia)
Bradley: The Mists of Avalon (1982; Avalonin usvat)
Butler: Kindred (1979)
Clarke: Childhood's End (1953; Lapsuuden loppu)
Dick: The Man in the High Castle (1962; Oraakkelin kirja)
Dunsany: The King of Elfland's Daughter (1924; Haltiamaan kuninkaantytär)
Gibson: Neuromancer (1984; Neurovelho)
Hobb: Assassin's Apprentice (1995; Salamurhaajan oppipoika)
Holdstock: Mythago Wood (1984; Alkumetsä)
Huxley: Brave New World (1932; Uljas uusi maailma)
LeGuin: The Earthsea Cycle 1-3 (1968–72; Maameren tarinat 1-3)
LeGuin: The Left Hand of Darkness (1969; Pimeyden vasen käsi)
Lem: Solaris (1961)
Lewis: The Lion, the Witch and the Wardrobe (1950; Velho ja leijona)
Liu: 三体
(2006; Kolmen kappaleen probleema)
Martin: A Song of Ice and Fire (5 osaa ajalla 1996–2011, Tulen ja jään laulu)
Martinson: Aniara, en revy om människan i tid och rum (1956; Aniara: Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa)
Miéville: The City & the City (2010, Toiset)
O’Brien: The Third Policeman (1967; Kolmas konstaapeli)
Orwell: Nineteen Eighty-Four (1949; Vuonna 1984)
Pratchett: Night Watch (2001, Yövartiosto)
Pullman: His Dark Materials (1995–2000; Universumien tomu -trilogia)
Russ: The Female Man (1975; Naisten planeetta)
Simmons: Hyperion (1989, Hyperion)
Strugatski: Piknik na obotšine (1972; Stalker: Huviretki tienpientarelle)
Tolkien: Lord of the Rings (1954–55; Taru Sormusten herrasta)
Verne: Vingt mille lieues sous les mers (1870; Sukelluslaivalla maapallon ympäri / Kapteeni Nemo ja Nautilus)
Wells: The Time Machine (1895; Aikakone)
Zamjatin: Мы (1920, Me)
Cawelti: Adventure, Mystery, and Romance (1977)
TAI
Pearce: Romance Writing (2007)
TAI
Regis: A Natural History of Romance Novel (2003)
JA
Pyrhönen: Mayhem and Murder (1999)
TAI
Toikkanen: The Intermedial Experience of Horror: Suspended Failures (2013)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Chandler: The Long Goodbye (1953; Pitkät jäähyväiset)
Christie: And Then There Were None (1939; Eikä yksikään pelastunut)
Collins: The Moonstone (1868; Kuun kivi)
Conan Doyle: The Hound of the Baskervilles (1901–02; Baskervillen koira)
Deveraux: A Knight in Shining Armor (1989, Pelastava ritari)
du Maurier: Rebecca (1938; Rebekka)
Dumas: Le Comte de Monte-Cristo (1844; Monte Criston kreivi)
Ellroy: American Tabloid (1995; Amerikan tabloidi)
Fielding: Bridget Jones's Diary (1996; Bridget Jones - elämäni sinkkuna)
Fleming: Thunderball (1961; Pallosalama)
Gabaldon: Outlander (1991; Muukalainen)
Greene: A Gun For Sale (1936, Takaa-ajettu)
Hammett: The Maltese Falcon (1930, Maltan haukka)
King: The Shining (1977; Hohto)
Larsson: Millennium-trilogia (2006–07)
Le Carré: The Spy Who Came in from the Cold (1963; Mies kylmästä)
Levin: Rosemary's Baby (1967; Rosemaryn painajainen)
Lovecraft: Kootut teokset (1919–37; sovituin osin)
McCullough: The Thorn Birds (1977; Okalinnut)
Mitchell: Gone with the Wind (1936; Tuulen viemää)
Poe: Morgue-kadun murhat (1841)
Réage: Histoire d'O (1954; O:n tarina)
Shelley: Frankenstein; or, the Modern Prometheus (1818; Frankenstein - uusi Prometheus)
Simenon: Mon ami Maigret (1949; Ystäväni Maigret)
Smith: Gorky Park (1981; Gorkin puisto)
Stoker: Dracula (1868; Dracula)
Tartt: The Secret History (1992; Jumalat juhlivat öisin)
Nikolajeva (toim.): Aspects and Issues in the History of Children’s Literature (1995)
JA
Hunt: An Introduction to Children's Literature (1994)
TAI
Lerer: Children’s Literature (2008)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Alcott: Little Women (1868; Pikku Naisia)
Andersen: Satuja (1835 lähtien / kokoelma 2005)
Burnett: The Secret Garden (1911; Salainen puutarha)
Carroll: Alice's Adventures in Wonderland (1865; Liisa ihmemaassa) JA Through the Looking- Glass (1871; Liisan seikkailut peilimaailmassa)
Dahl: The BFG (1982; Iso kiltti jätti)
Ende: Die unendliche Geschichte (1979; Tarina vailla loppua)
Goscinny & Sempé: Le petit Nicolas (1960; Pikku Nikke) JA Les recrés du petit Nicolas (1961; Nikke ja nenä)
Grahame: The Wind in the Willows (1908; Kaislikossa suhisee)
Grimm: Grimmin sadut I-III (1812, 1814 / 1999)
Hughes: The Iron Man (1968; Rautamies)
Knutsson:
Pelle Svanslös på äventyr (1939; Pekka Töpöhännän seikkailut)
Lindgren: Pippi Långstrump (1945; Peppi Pitkätossu)
Meyer: Twilight (2005; Houkutus)
Milne: Winnie-the-Pooh (1926; Nalle Puh)
Montgomery: Emily of New Moon (1923; Pieni runotyttö)
Rowling: Harry Potter and the Philosopher's Stone (1997; Harry Potter ja viisasten kivi)
Sachar: Holes (1998; Paahde)
Saint-Exupéry: Le
petit prince (1943; Pikku prinssi)
Sendak: Where the Wild Things Are (1963; Hassut hurjat hirviöt)
Stevenson: Treasure Island (1883; Aarresaari)
Townsend: The Secret Diary of Adrian Mole, Aged 13¾ (1982; Adrian Molen salainen päiväkirja)
Twain: The Adventures of Tom Sawyer (1876; Tom Sawyerin seikkailut)
Uspenski: Djadja Fjodor, pjos i kot (1974; Fedja-setä, kissa ja koira)
Valente: The Girl Who Circumnavigated Fairyland in a Ship of Her Own Making (2011; Tyttö, joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla)
White: Charlotte's Web (1952; Lotta ystäväni)
Bramlett, Cook & Meskin (toim.): The Routledge Companion to Comics (2016; luetaan "Introduction" ja "1: History and Traditions", 1–115)
JA
Gardner: Projections (2012)
TAI
Beaty: Unpopular Culture. Transforming the European Comic Book in the 1990s (2007)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Barks: sopimuksen mukaan esim. kokoelmasta Carl Barksin parhaat (2006–2009)
Beauchard (David B.): L’Ascension du haut mal (1996-2003; Epileptikko)
Bechdel: Fun Home (2006)
Bilal: Nikopol-trilogia (Jumalaton näytelmä, 1980; Unien vankila, 1986; Kylmä päiväntasaaja, 1992)
Clowes: Ghost World (1997)
Comès: Lumikko (1981–82)
Delisle: Pjongjang (2009)
Eisner: A Contract with God and Other Tenement Stories (1978; Talo Bronxissa)
Gaiman: The Sandman (1989–96)
Hergé: Les Bijoux de la Castafiore (1963; Castafioren korut) JA Goscinny: Astérix et Cléopâtre (1965; Asterix ja Kleopatra)
Herriman: Krazy Kat (1913–44; sopimuksen mukaan)
McCay: Little Nemo in Slumberland (1905-1907 ja 1907-1908;Pikku Nemo höyhensaarilla osat I ja II)
Miller: The Dark Knight Returns (1986; Yön ritarin paluu)
Miyazaki: Tuulen laakson Nausicaä 1–7 (1982–94)
Moebius: Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli 1 ja 2 (1990, 1992)
Moore: Vartijat (1986–87)
Nakazawa: Hadashi no ken (1973; Hiroshiman poika)
Sacco: Palestiina (2001)
Satrapi: Persepolis: (2000-03)
Spiegelman: Maus I: A Survivor’s Tale: My Father Bleeds History (1980; Maus: selviytyjän tarina)
Strömquist: Kunskapens frukt (2014; Kielletty hedelmä)
Tan: The Arrival (2006)
Tardi: 13. kerros (1984)
Thompson: Habibi (2011)
Kirjallisuushistorian jäsentämisen kysymyksiä: Saija Isomaa
Fishelov: Dialogues With/and Great Books: The Dynamics of Canon Formation (2010)
Fokkema: Knowledge and commitment: A problem-oriented approach to literary studies (2000; luvut 1–4)
Ihonen & Varpio (toim.): Helmi, simpukka, joki: Kirjallisuushistoria tänään (1995)
Koivisto & Silén (toim.): Joutsen / Svanenin modernismi-aiheinen vuosikirja 2018–2019, https://journal.fi/joutsen-svanen/issue/view/5338
Moretti: Graphs, Maps, Trees: Abstract Models for Literary History (2005)
Perkins: Is literary history possible? (1992)
Sipilä (toim.): Ajan taittteita. Kirjallisuuskäsitys ja periodin murros suomalaisessa kirjallisuudessa (1995)
Suomalaisen kirjallisuushistorian lajeja, teemoja ja tyylejä: Hanna Samola
Arvas: Rauta ja Ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanit (2009)
Eskelinen: Raukoilla rajoilla: Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa (2016)
Grönstrand et al.: Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta (2016)
Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja (2013)
Isomaa & Lahtinen (toim.): Pakkovaltiosta ekodystopiaan. Kotimainen nykydystopia (2017)
Koivisto & Nykänen (toim.): Dialogi kaunokirjallisuudessa (2013)
Koivisto: Elämästä autofiktioksi. Lajitradition jäljillä Pirkko Saision romaanisarjassa Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja (2011) Ks. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27342
Koponen & Sisättö (toim.):Aivopeili. Autonomian ajan tieteiskirjallisuutta (2011)
Laakso, Lahtinen & Sagulin: Lintukodon rannoilta: Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa (2017)
Lyytikäinen: Narkissos ja sfinksi. Minä ja Toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa (1997)
Lyytikäinen: Vimman villityt pojat. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (2004)
Lyytikäinen: Leena Krohn ja allegorian kaupungit (2013)
Nevala: "Sain roolin johon en mahdu": Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (1989)
Nummi et al. (toim.): Pariisista Iisalmeen. Kansainvälinen ja kansallinen Juhani Aho (2011)
Rossi & Isomaa (toim.): Kirjallisuuden naiset (2013)
Rossi: Särkyvä arki. Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa (2009)
Rossi: Alkukantaisuus ja tunteet. Primitivismi 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa (2020)
Valitaan 3 teosta.Opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan tai monografiaan sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta. Suoritukseen soveltuvat mm. tuoreimmat Tampereen yliopistossa valmistuneet yleisen kirjallisuustieteen ja Suomen kirjallisuuden väitöskirjat.
Vaihtoehtoinen suoritustapa: tutustu oman tutkielmasi kannalta kahteen tärkeään monografiaan ja kahteen tutkimusartikkeliin, ja kirjoita niiden pohjalta essee. Sovi teokset ja artikkelit ennalta tentaattorin kanssa.
Ameel: Moved by the City: Experiences of Helsinki in Finnish Prose Fiction 1889–1941 (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39407)
Björninen, Poetics at the Interface: Patterns of Thought and Protocols of Reading in Studies of Thomas Pynchon's V (2018).
Ekman: Kaos, ordning, kaos. Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Runeberg (2004)
Grishakova: The Models of Space, Time and Vision in V. Nabokov’s Fiction (2006)
Grünthal: Välkkyvä virran kalvo. Suomalaisten kaunokirjallisten balladien motiivit (1997)
Grönstrand: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla (2005)
Haapala: Kaipaus ja kielto. Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa (2005)
Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike (2004)
Hatavara: Historia ja poetiikka Fredrika Runebergin ja Zacharias Topeliuksen historiallisissa romaaneissa (2007)
Helle: Jäljet sanoissa. Jälkistrukturalistisen kirjallisuuskäsityksen tulo 1980-luvun Suomeen (2009)
Hollsten: Ei kattoa, ei seiniä. Näkökulmia Bo Carpelanin kirjallisuuskäsitykseen (2004)
Hyttinen: Kovaa työtä ja kohtalon oikkuja. Elvira Willmanin kamppailu työläiskirjallisuuden tekijyydestä vuosisadanvaihteen Suomessa (2012)
Hägg: Narratologies of Gravity’s Rainbow (2005)
Isomaa: Heräämisten poetiikkaa. Lajeja ja intertekstejä Arvid Järnefeltin romaaneissa Isänmaa, Maaemon lapsia ja Veneh’ojalaiset (2009)
Juntunen: Virsta väärää, vaaksa vaaraa: Intertekstuaalinen moniäänisyys Juha Seppälän proosassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37380)
Kainulainen: Kun sanat eivät riitä. Rytmi, modernismi ja Eila Kivikk’ahon runous (2011)
Kallionsivu: Saiturin kuolema. Kuoleman kulttuuripoetiikkaa angloamerikkalaisessa fiktiossa myöhäiskeskiajalta nykypäivään (2013) https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94543
Kantola: Tanssi yöhön, pimeään. Gnostilaiset teemat Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjassa (1998)
Karhu: Säkeiden synty. Geneettinen tutkimus Otto Mannisen runokäsikirjoituksista (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37099) (2012)
Karttunen: The Hypothetical in Literature (2015)
Kekki: From Gay to Queer (2003)
Koivisto: Leipää huudamme ja kiviä annetaan. Pentti Haanpään 30-luvun teosten kytkentöjä aikansa diskursseihin, todellisuuteen ja Raamattuun (1998)
Kokko: Sureva mieli sanoin ja kuvin (2012)
Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa (2004)
Könönen: Four Ways of Writing the City (2003)
Laakso: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa (2014)
Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa (2013)
Launis: Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (2005)
Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer’s Nonfiction (2005)
Lummaa: Poliittinen siivekäs. Lintujen konkreettisuus 1970-luvun ympäristörunoudessa (2010)
Maijala: Passion vallassa. Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa (2008)
Melkas: Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa (2006)
Meretoja: The French Narrative Turn (2010)
Mäkelä: Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset. Kirjallisen tajunnankuvauksen konventiot narratologisena haasteena (2011)
Mäkikalli: From Eternity to Time (2007)
Nakari: Écrire sa vie, vivre son écriture (2014)
Nykänen: Worlds Within and Without. Presenting Fictional Minds in Marja-Liisa Vartio’s Narrative Prose (2015) (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152722)
Nyqvist: Double-Edged Imitation (2010)
Ojajärvi: Supermarketin valossa. Kapitalismi, subjekti ja minuus Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat ja Juha Seppälän novellissa Supermarket (2006)
Peltonen: Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja (2008)
Polvinen: Reading the Texture of Reality (2008)
Päivärinta: Dylan Thomas's Poetics of Embodiment (2014)
Raipola: Ihmisen rajoilla: Epävarma tulevaisuus ja ei-inhimilliset toimijuudet Leena Krohnin Pereat munduksessa (http://tampub.uta.fi/handle/10024/97075)
Roine, Imaginative, Immersive and Interactive Engagements. The Rhetoric of Worldbuilding in Contemporary Speculative Fiction (2016)
Ruuska: Arkeen pudonnut sibylla: Modernin naisen identiteetin rakentuminen Marja-Liisa Vartion romaanissa Kaikki naiset näkevät unia (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19373)
Samola, Siniparran bordelli. Dystopian ja sadun lajiyhdistelmät romaaneissa Berenikes hår, Huorasatu ja Auringon ydin (2016)
Sassi: Uudenlaisen pahan unohdettu historia. Arvohistoriallinen tutkimus 1980-luvun suomalaisen romaanin pahan tematiikasta ja "pahan koulukunta" –vuosikymmenmääritteen muodostumisesta kirjallisuusjärjestelmässä (2012)
Sklar: The Art of Sympathy (2008)
Svala: Att skapa meningar (2015)
Turoma: Brodsky Abroad (2010)
Turunen: Haarautuvat merkitykset (2010)
Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004)
Vuorikuru: Kauneudentemppelin ovella: Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36695) (2012)
Ylä-Kapee: Telling Madness (2014)
Yleinen asteikko, 0-5
- KIR-A01 Kirjallisuustieteen aineopinnot
- KIR-A03 Kirjallisuustieteen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus, Tampere, Pori, Seinäjoki
Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.
Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi
Puhelimitse 0294 520 200
Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme
tuni.fi/avoinyliopisto
Opintoihin haetaan avoimen yliopiston hakupalvelun kautta. Hakulomake ja hakuohjeet ovat Näin haet avoimen yliopiston opintoihin –verkkosivulla.
Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Niistä kerrotaan koulutustietojen Koulutuksen kuvaus -välilehdellä kohdassa esitietovaatimukset.
Kun sinut on hyväksytty opintoihin, tulee sinun ilmoittautua erikseen vielä Sisu-järjestelmässä opintojakson toteutukseen ja esimerkiksi harjoitusryhmään. Saat tästä ohjeet sähköpostiin opiskelupaikan varmistumisen yhteydessä maksettuasi opintomaksun.
Tutustu maksuehtoihin Näin haet avoimen yliopiston opintoihin -verkkosivulla.