Yhteiskuntatutkimuksen koulutus, Pori

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnot tarjoavat laaja-alaiset tiedot yhteiskuntatieteiden teorioista, keskeisistä käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä. Kandidaatin tutkinnosta saa valmiudet käyttää ja arvioida tätä tietoa ja osaamista kriittisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija syventyy yhden tai kahden tutkinto-ohjelman opintosuunnan perussisältöön ja samalla hahmottaa yhteiskuntatieteiden alan laajuuden ja rajat. Kandidaatin tutkinnon perusteella opiskelija kykenee soveltamaan omaksumaansa tietoa ja löytää luovia ratkaisuja monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Hän voi työskennellä itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa yhteiskunnallisissa työtehtävissä ja hän osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti. Kandidaatin tutkinnon suorittaneilla on valmiudet aloittaa maisteriopinnot opintosuuntana sosiaalipolitiikka tai sosiologia.

Tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suorittanut yhteiskuntatieteiden maisteri hallitsee laaja-alaiset ja erityisosaamista edellyttävät käsitteet, menetelmät ja muut taidot, jotka ovat itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri ymmärtää oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti. Hän osaa etsiä, käsitellä ja tuottaa uutta tietoa ja arvioida tiedon pätevyyttä. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja osallistumaan uutta tietoa luovaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä hän kykenee johtamaan itseään, asioita ja muita sekä tarkastelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista. Hänellä on monipuoliset vuorovaikutustaidot ja hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan. Yhteiskuntatieteiden maisterilla on perusvalmius tohtoriopintoihin.

Kandidaattivaiheen opinnot ovat paljolti opintosuuntien yhteisiä. Maisteriopinnot eriytyvät opintosuuntien mukaisesti, mutta myös maisteriopinnoissa on opintosuuntien yhteisiä osuuksia.
 

Haluatko ymmärtää, miten ihmiset ja ryhmät toimivat toistensa kanssa. Miten yhteiskunnan rakenteet ja kulttuurinen moninaisuus näkyvät arkielämässä? Millaisista tekijöistä hyvinvointi koostuu tai eriarvoisuus rakentuu? Haluaisitko vaikuttaa siihen, millaiseksi ympäröivä maailma muotoutuu?

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa perehdyt yksilön ja yhteiskunnan välisiin muuttuviin suhteisiin. Tutkinto-ohjelmasta valmistut asiantuntijaksi, joka ymmärtää sosiaalista maailmaa ja osaa tarvittaessa toimia muutoksen edistäjänä. Tutkinto-ohjelmasta valmistuttuasi olet saanut teoreettiset ja menetelmälliset taidot tuottaa, tulkita ja käyttää yhteiskuntaa koskevaa tietoa. Osaat etsiä ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin ja pystyt argumentoimaan vakuuttavasti yhteiskunnan eri alueilla. Sinulla on perusvalmiudet toimia moniasiantuntijaisessa yhteistyössä tutkimuksen, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja koulutuksen tai tiedonvälityksen tehtävissä. Pystyt hakeutumaan töihin julkiseen hallintoon, liike-elämään sekä järjestöihin tai toimimaan yksityisyrittäjänä.

Tutkinto-ohjelma on Suomen monipuolisin yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma. Se mahdollistaa opiskelijalle useita sisällöiltään erityyppisiä opintopolkuja, joiden peruspilareina toimivat yhteisten opintojaksojen lisäksi ohjelman toisiinsa limittyvät opintosuunnat:

• Sosiaalipolitiikka (Tampere ja Pori) tutkii hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Opiskelijana perehdyt sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden kysymyksiin yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista.
• Sosiaalipsykologia (Tampere) tutkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia. Opiskelijana perehdyt yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytyksiin ja jännitteisiin sekä tapoihin, joilla ihminen merkityksellistää ympäristöään.
• Sosiologia (Tampere ja Pori) tutkii yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Opiskelijana perehdyt yhteiskunnan toimintaan arkipäivän ongelmista elämän kulkuun ja yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin.
• Nuorisotyö ja nuorisotutkimus (Tampere) tutkii nuoruutta, nuoria ja nuorisotyötä yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opiskelijana erikoistut nuoriin ja nuoruuteen liittyvien kysymysten sekä nuorisotyön asiantuntijaksi.
• Sosiaaliantropologia (Tampere) tutkii yhteiskunnan kulttuurisia ulottuvuuksia ja maailman kulttuurista moninaisuutta. Opiskelijana erikoistut kulttuuristen kohtaamisten ja ylirajaisten sosiaalisten prosessien aihepiireihin.
• Sukupuolentutkimus (Tampere) tutkii, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus järjestävät yhteiskunnallisia eroja, arkielämää, vuorovaikutusta ja yhteiskunnallisen tiedon muodostumista. Opiskelijana erikoistut yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.

Opiskelu tutkinto-ohjelmassa on ripeätahtista ja siinä huomioidaan erilaiset opintopolut ja oppimistavat. Opetukselle on ominaista ajankohtaisuus ja suora kytkeytyminen tutkimuksen tekemiseen ja tutkimustietoon. Opetushenkilöstö tekee kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan. Opinnäytetöitä tehdään usein osana tutkimusprojekteja.  Kansainvälinen opiskelijavaihto on yleistä opintojen 2.-4. vuoden kuluessa.  Kolmannen opiskeluvuoden päätteeksi opintopoluksi haetaan jokin ohjelmassa tarjolla olevasta kuudesta opintosuunnasta. Opintomenestys vaikuttaa ensisijaisen valintatoiveen toteutumiseen.

Tutkinto-ohjelman opetusta ja tutkimusta on ryhmitelty opintosuuntia täydentävästi ilmiölähtöisiksi ja monialaisiksi teemakokonaisuuksiksi, joita ovat ammatillinen vuorovaikutus; hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta; hyvinvointipalvelut; lapsuus, perhe ja yhteiskunta; moniammatillinen johtaminen; muuttoliike ja monikulttuurisuus; nuoret ja nuorisotyö; politiikka ja hallinta; ruumiillisuus ja sukupuoli; tiede ja teknologia; työelämän tutkimus; ja yhteiskuntateoria.

Tutkinnot ja tutkintorakenne
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

•    yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
•    yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.  Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.

Kandidaatin tutkinto koostuu yhteiskuntatutkimuksen perus- ja aineopinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista, tiedekunnan yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista. 

Maisterin tutkinto koostuu oman opintosuunnan syventävistä opinnoista, tutkimusmenetelmäopinnoista, työelämäopinnoista, pro gradu –tutkielmasta ja seminaarista (40 op) sekä vapaasti valittavista opinnoista.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):
- vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
- ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
- tieteellinen kirjoittaminen 3 op
- asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
- valinnainen opintojakso 2 op

Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin kuuluu vähintään yksi, vähintään 20 opintopisteen laajuinen, toisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukainen opintokokonaisuus. Vapaasti valittavia opintoja on mahdollista valita esimerkiksi oman tiedekunnan eri teema-alueista sekä oman tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista opinnoista. 

Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman piiriin kuuluvista oppiaineista työllistytään asiantuntija- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman opiskelijat työllistyvät yhteiskunta- ja kulttuuritieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin tutkimuksen, hallinnon, suunnittelun, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja viestinnän parissa valtion, elinkeinoelämän, kuntien ja kansalaisjärjestöjen palvelukseen. Yliopiston työelämäpalveluiden uraseurannan kyselytutkimusten perusteella valmistuneet työllistyvät yleensä tutkintoa vastaaviin tehtäviin. Työnimikkeistä yleisin on tutkijan nimike, mutta useimmat valmistuneet työllistyvät erilaisiin hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin.

Maisteriopintojen aikana toteutuva suunnitelmallinen harjoittelu tukee opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijakyselyiden perusteella oman alan työkokemus ja työnantajiin tutustuminen helpottavat työllistymistä. Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma tarjoaa harjoittelupaikkoja paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Tampereen kaupunki, ministeriöt ja erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat paikkoja säännöllisesti vuosittain. Opiskelijoita myös rohkaistaan etsimään aktiivisesti itselleen sopivaa harjoittelupaikkaa.

Työelämäyhteydet ja työelämävalmiuksien kehittäminen on huomioitu harjoittelua laajemmin opinnoissa. Erityisesti maisteriopinnoissa on tarjolla opintojaksoja, jotka kehittävät asiantuntija- ja johtotehtävissä tarvittavia taitoja.