Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus

Opiskelija tuntee yhteiskuntatutkimuksessa yleisesti käytetyt kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, niiden käyttöön liittyvät vaatimukset ja teoreettiset taustat. Opiskelija osaa soveltaa tätä tietämystä erilaisten tutkimusasetelmien ja analyysien arvioimiseen. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti SPSS-ohjelmalla empiirisen tutkimuksen käyttäen sekä kuvailevia tutkimusmenetelmiä että jotain monimuuttujamenetelmää. Hän osaa tilastollisen päättelyn perusteet ja osaa soveltaa sitä omassa tutkimuksessaan.

Kurssi
koostuu luennoista, harjoituksista ja tehtävistä, joissa hyödynnetään
oheiskirjallisuutta kurssilla annettavien ohjeiden mukaisesti.

Pakolliset esitiedot

• Empiirinen yhteiskuntatutkimus, YKT.103, 5op
• Tilastotieteen johdantokurssi, DATA.STAT.110, 5op

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  ymmärtää miten valta, rakenteet ja eriarvoisuus jäsentävät sosiaalista  todellisuutta, yhteiskunnan instituutioita ja niiden ylläpitämiä  käytäntöjä. Opiskelija osaa analyyttisesti jäsentää yhteiskunnallista  muutosta ja rakenteiden ja toiminnan välistä suhdetta sekä tunnistaa  vallan ja eriarvoisuuden toisiinsa liittyviä yhteyksiä. Hän hallitsee  näiden tarkasteluun soveltuvien keskeisten lähestymistapojen  käsitteistöä.

Opintojaksolla
perehdytään vallan, yhteiskunnallisten rakenteiden ja eriarvoisuuden
muodostumistapoihin, vaikutuksiin ja keskinäissuhteisiin. Valtaa,
rakenteita ja eriarvoisuutta tarkastellaan monipuolisesti eri
teoreettisten näkökulmien ja tutkimustapojen avulla.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kohtaa seuraavista:

1. Desmond, Matthew (2016) Evicted: Poverty and Profit in the American City. New York: Broadway Books.

2. Edwards, Gemma (2014) Social Movements and Protest. Cambridge: Cambridge University Press.

3. Feldman, Gregory (2012) The Migration Apparatus: Security, Labor and Policymaking in the European Union. Stanford: Stanford University Press.

4. Kadushin, Charles (2012) Understanding Social Networks: Theories, Concepts and Findings. New York: Oxford University Press.

5. Lamont, Michèle, et al. (2016) Getting Respect: Responding to Stigma and Discrimination in the United States, Brazil and Israel. Princeton: Princeton University Press.

6. Purhonen, Semi, et al. (2018) Enter Culture, Exit Arts? The Transformation of Cultural Hierarchies in European Newspaper Culture Sections, 1960–2010. London: Routledge.

7. Kolme artikkelia:  

Eliasoph, Nina (2016) The mantra of empowerment talk: An essay. Journal of Civil Society 12:3, 247-265. DOI: 10.1080/17448689.2016.1215895 JA Heiskala, Risto (2018) For a holistic social science: The NACEVP model applied to the environment, gender and populism. Journal of Political Power 11:3, 322-340. DOI: 10.1080/2158379X.2018.1523316 JA Reed, Isaac Ariail & Michael Weinman (2019) Agency, power, modernity: A manifesto for social theory. European Journal of Cultural and Political Sociology 6:1. DOI: 10.1080/23254823.2018.1499434

8. Rivera, Lauren (2016) Pedigree: How Elite Students Get Elite Jobs. Princeton: Princeton University Press.

9. Savage, Mike et al. (2015) Social Class in the 21st Century. London: Pelican.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  tunnistaa minuuden ja identiteetin keskeiset teoriat, käsitteet ja  tutkimusmenetelmät. Opiskelijalla on valmiudet tarkastella, kuinka  ihmiset kokevat itsensä erilaisissa yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa  tilanteissa ja miten minuus ja identiteetti ohjaavat toimintaa,  kokemuksia ja hyvinvointia. Opiskelija osaa analysoida ja tulkita  sosiaalista maailmaa minuuden ja identiteetin käsitteiden avulla.

Opintojaksossa
tarkastellaan merkittäviä identiteetti- ja minuusteorioita ja
tutkimusperinteitä. Opintojakso kartoittaa minuuden ja identiteetin
muotoutumista elämän eri vaiheissa, minuuden ja identiteetin kulttuuri-,
tilanne-, ja yhteiskuntasidonnaisuutta sekä niiden yhteyttä
hyvinvointiin, toimintaan ja elämäntapoihin.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista:

1. Baumeister, Roy (toim.) (1999) The Self in Social Pychology. Psychology Press.
2. Brewer, Marilyn B. (2004) Self and Social Identity. Blackwell.
3. Brown, Rupert and Dora Capozza (eds.) (2006) Social Identities: motivational, emotional and cultural influences. Psychology Press.
4. Côté, James E. (2018) Youth Development in Identity Societies. London: Routledge.
5. Gergen, Kenneth (2009) Relational Being. Beyond Self and Community. Oxford University Press.
6. Giddens Anthony (1991) Modernity and Self-Identity. Self and Society in the Late Modern Age. Polity Press.
7. Grogan, Sarah (2016). Body image: Understanding body dissatisfaction in men, women and children. London: Routledge
8. Jenkins, Richard (2014). Social identity. London: Routledge
9. Kroger, Jane (2006). Identity development: Adolescence through adulthood. London: Sage.
10. Leary, Mark L. (2007) The Curse of the Self. Oxford: Oxford University Press.
11. Martin Jack, Jeff Sugarman, Sarah Hickinbottom (toim.) (2010) Persons. Understanding Psychological Selfhood and Agency. Springer.
12. McAdams, Dan (1997) The Stories We Live By: personal myths and the making of the self. Guilford.
13. Postmes, Tom & Nyla Branscombe (toim.) (2010) Rediscovering Social Identity. Psychology Press.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  tuntee meneillään olevaan kotimaista ja kansainvälistä tieteen- ja  teknologiantutkimusta ja siitä käytävää keskustelua. Opiskelijalla on  välineet tarkastella tiedon tuottamista ja hallintaa sekä eri  teknologioiden vaikutuksia yhteiskunnassa. Opiskelija osaa hahmottaa ja  arvioida tieteen- ja teknologiantutkimuksessa käytettyjä  tutkimuskysymyksiä, teoreettisia suuntauksia, menetelmiä ja aineistoja.

Opintojakso
toimii johdatuksena tieteen- ja teknologiantutkimukseen. Se tarjoaa
monitieteisen lähestymistavan yhteiskunnan ja kulttuurin tiedollisten ja
teknologisten ulottuvuuksien tarkasteluun. Opintojakso tarjoaa
kriittisiä näkökulmia siihen, miten tiede, teknologiat ja yhteiskunta
muovaavat toisiaan.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista. Vähintään yhden kirjan tulee olla englanninkielinen-

1. Alastalo, Marja & Maria Åkerman (toim.) (2011) Tieto hallinnassa: Tietokäytännöt suomalaisessa yhteiskunnassa. Tampere: Vastapaino.
2. Lehtonen, Turo-Kimmo (2008) Aineellinen yhteisö. Helsinki: Tutkijaliitto.
3. Meskus, Mianna (2018) Craft in Biomedical Research. New York: Palgrave MacmIllan US.
4. Miller, Daniel et al. (2016) How the World Changed Social Media. UCL Press (open access).
5. Tsing, Anna L. (2015) The Mushroom at the End of the World. On the Possibility of Life in Capitalist Ruins. Princeton: Princeton University Press.
6. Väliverronen, Esa (2018) Julkinen tiede. Tampere: Vastapaino.
7. Woolgar, Steve & Daniel Neyland (2013) Mundane Governance: Ontology and Accountability. Oxford: Oxford University Press.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  tuntee yhteiskunnallisia osallistumiskäytäntöjä ja tunnistaa arjen ja  yhteiskunnallisen toiminnan poliittisen luonteen. Hän osaa tarkastella  ja arvioida arkea ja paikallisia käytäntöjä sosiaalista, taloudellista  ja poliittista osallisuutta yhteen kietovina prosesseina. Opiskelija  käsittelee demokraattisen yhteiskunnan luonnetta ja ristiriitoja  eettisesti kestävällä tavalla sekä tunnistaa oman asemansa tulevaisuuden  asiantuntijana ja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollistajana.  

Opintojakso  perehdytään yhteiskuntatutkimuksen kannalta keskeisiin politiikan ja  osallistumisen käsitteisiin, osallistumisen käytäntöihin ja ihmisten  arjen poliittisuuteen. Opetuksessa tarkasteltavat osallistumisen  käytännöt ja arjen ilmiöt vaihtelevat vuosittain.  

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kohtaa seuraavista:

1. Baiocchi, Gianpaolo & Ernesto Ganuza (2016) Popular Democracy. The Paradox of Participation. Standford: Stanford University Press.

2. Eliasoph, Nina (2013) The Politics of Volunteering. Wiley.  

3. Häikiö, Liisa & Helena Leino (toim.) (2014) Tulkinnan mahti. Johdatus tulkitsevaan politiikka-analyysiin. Tampere: Tampere University Press.   

4. Junnilainen, Lotta (2019) Lähiökylä. Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta. Tampere: Vastapaino.

5. Talpin, Julien (2011) Schools of Democracy. How Ordinary Citizens
(Sometimes) Become Competent in Participatory Budgeting Institutions.
Colchester: ECPR press.

6. Artikkelit:

Elina Kestilä-Kekkonen & Paul-Erik Korvela (2017) Vaali- ja puolueosallistumisesta demokratiainnovaatioihin: syventyykö vai heikentyykö demokratia? Teoksessa Kestilä-Kekkonen, Elina & Paul-Erik Korvela (toim.) (2017) Poliittinen osallistuminen: vanhan ja uuden osallistumisen jännitteitä. Jyväskylä: SoPhi. (sivut 8–29) https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54624

JA  

Meriluoto, Taina (2018) "Neutral experts or passionate participants? Renegotiating expertise and the right to act in Finnish participatory social policy." European Journal of Cultural and Political Sociology 5.1–2 (2018): 116–139.

JA

Eranti, Veikko (2017) Re-visiting NIMBY: From conflicting interests to conflicting valuations. The Sociological Review 65 (2), 285–301.   

JA  
Boldt, Georg (2017) Condescension or Co-decisions A Case of Institutional Youth Participation. Young 26: 2.   

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija hallitsee laadullisen tutkimuksen lähtökohdat, tutkimusprosessin ja keskeiset käsitteet sekä ymmärtää tutkimusetiikan merkityksen. Hän
tuntee keskeiset sosiaalitieteelliset lähestymistavat ja metodit sekä
tunnistaa niiden välisiä eroja. Opiskelijalla on valmiudet laadullisen
aineiston hankinnan ja analyysin toteuttamiseen ohjatusti.

Jaksolla  perehdytään laadullisiin tutkimusmenetelmiin luentojen sekä  opiskelijoiden omien harjoitustöiden avulla. Luennot ja harjoitukset  muodostavat kunkin käsitellyn menetelmän kokonaisuuden, joka tarjoaa  perustiedot ja -taidot kyseisen menetelmän taustasta, sovellusalueista  sekä käytännöistä ja konkreettisista työkaluista. Jaksolla voidaan käsitellä esim. etnografisia, visuaalisia, narratiivisia sekä haastattelu-, sisällönanalyysi-, keskustelunanalyysi- ja diskurssianalyysimenetelmiä.  

Pakolliset esitiedot

• Empiirinen yhteiskuntatutkimus, YKT.103, 5op

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tunnistaa globaalin maailman ilmiöiden teoreettisia ja käsitteellisiä taustoja ja globalisaation tutkimuksessa käytettyjä teoreettisia lähestymistapoja. Opiskelija hahmottaa globaaleja taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia rakenteita ja prosesseja. Hän kykenee esittämään yhteiskuntatieteellisiä kysymyksiä globaalin ja paikallisen välisistä suhteista ja osaa eritellä erilaisia globaalin ja paikallisen yhteenkietoutuneisuuden muotoja. 

Opintojaksolla tarkastellaan globaaleja ilmiöitä osana globaalin ja paikallisen sosiaalista ja poliittista yhteenkietoutumista. Ilmiöitä tarkastellaan yhteiskuntatutkimuksen keinoin, ja tutustutaan erilaisiin globaalia jäsentäviin teoreettisiin lähestymistapoihin. Ilmastonmuutos, väestöpolitiikka ja ympäristökysymykset ovat yhteiskuntatieteellisen globalisaatiotutkimuksen aiheita siinä missä talouden, eriarvoisuuden ja hyvän elämän kysymykset. Kehityspolitiikka, konfliktit ja naisten ja tyttöjen oikeudet ovat keskeisiä globaalin etelän ongelmia, joihin globaali pohjoinen on monin tavoin sekaantunut. Globaalia eriarvoisuutta tarkastellaan intersektionaalisesta, erilaisten sosiaalisten asemoitumisten kuten sukupuolen, etnisyyden, rodun ja luokan yhteisvaikutuksia korostavasta näkökulmasta. 

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan 3 kirjaa seuraavista:  

1.       Ialenti, Vincent (2020). Deep Time Reckoning. How Future Thinking Can Help Earth Now. Cambridge, MA: MIT Press.

2.       Levine, Marc (2008). Heavy Metal Islam. Rock, Resistance and the Struggle for the Soul of Islam. New York: Broadway Books. (suomeksi Heavy Metal Islam. Helsinki: Johnny Kniga 2009).

3.       Tenhunen, Sirpa (2018). A Village Goes Mobile: Telephony, Mediation and Social Change in Rural India. New Delhi: Oxford University Press.

4.       Tsing, Anna (2020). Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioilla. Helsinki: Tutkijaliitto.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  ymmärtää vuorovaikutuksen ja kielenkäytön merkityksen sosiaalisten  suhteiden ja sosiaalisen todellisuuden ylläpitämisessä ja  muokkaamisessa. Hän hallitsee sellaisten lähestymistapojen käsitteistöä,  joilla tulkitaan vuorovaikutuksen ja kielenkäytön  kontekstisidonnaisuutta, sekä osaa tulkita niiden avulla, miten  vuorovaikutus ja kielenkäyttö rakentavat sosiaalista todellisuutta.  Lisäksi hän osaa arvioida yhteiskunnallisten ilmiöiden  vuorovaikutuksellista luonnetta.  

Jaksolla
perehdytään keskeisiin yhteiskuntatieteellisiin tapoihin jäsentää
vuorovaikutusta ja kielenkäyttöä. Näitä havainnollistetaan sosiaalisen
elämän eri konteksteista poimituin esimerkein.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista. Vähintään yhden kirjan pitää olla englanninkielinen.

1. Benwell, Bethan & Elizabeth
       Stokoe (2006) Discourse and Identity. Edinburgh: Edinburgh
       University Press
2. Burr, Vivien (2003 tai uudempi)
       Social Constructionism. London: Routledge
3. Enfield, Nick (2017) How we
       talk. The inner workings of conversation. New York: Basic Book
4. Heritage, John & Stephen
       Clayman (2010). Talk in action. Interactions, identitities, and
       institutions. Malden: Wiley-Blackwell. (Tentittävä jakso sisältää osat: Introduction
       ja Part 1 sekä kaksi vapaavalintaista valikoimasta Part 2, Part 3, Part 4,
       Part 5)
5. Jokinen, Arja, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (2016) Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino. (Tentittävä jakso koostuu kirjan ensimmäisen osan, ’Diskurssianalyysin aakkoset’, luvuista 1 ja 2 sekä toisen osan ’Diskurssianalyysi liikkeessä’ luvuista 1–4.)
6. Lappalainen,
       Hanna & Liisa Raevaara (toim.) (2009). Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin
       rutiineista. Helsinki: SKS. Tietolipas 219
7. Stevanovic,
       Melisa & Camilla Lindholm (toim.) (2016). Keskustelunanalyysi. Kuinka
       tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino. (Tentittävä jakso sisältää johdantoluvun
       ja luvut 1–10.)
8. Stokoe, Elizabeth (2018) Talk:
       The science of conversation. London: Robinson.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija
osaa selittää ne peruskäsitteet ja teoriat, joiden avulla ryhmien
sisäiset prosessit ja ryhmien väliset suhteet tehdään ymmärrettäviksi.
Opiskelija tunnistaa ryhmäprosessien merkityksen, kun pyritään tukemaan
hyvinvointia, inhimillistä kasvua ja yhteiskunnan tasa-arvoa sekä
kehitettäessä organisaatioita.  Opiskelija osaa soveltaa oppimiansa
sisältöjä ryhmien ohjaukseen ja ryhmiin liittyvän toiminnan tukemiseen.

Jaksolla  paneudutaan niihin peruskäsitteisiin ja teorioihin, joiden avulla  ryhmien sisäisiä prosesseja ja ryhmien välisiä suhteita on tehty  ymmärrettäviksi sekä ohjataan opiskelijaa soveltamaan opittua tietoa  arkitodellisuuden eri tilanteisiin.  

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kaksi kirjaa kohdasta A ja kaksi kirjaa kohdasta B:

Kohta A:

• Brown,
      Rupert (2010). Prejudice. Its social psychology. Oxford: Wiley-Blackwell,
      (2nd Revised Edition).

     SEKÄ TOINEN SEURAAVISTA:

• Pennington,
      Donald (2002). The social psychology of behaviour in small groups. New
      York: Psychology Press (myös suomeksi Pennington, Donald (2005).
      Pienryhmien sosiaalipsykologia. Helsinki:
      Gaudeamus.)      
  
      TAI
• Haslam,
      Alexander (2004). Psychology in organizations. The social identity
      approach (2nd Edition). London: Sage.

Kohta B:

      KAKSI SEURAAVISTA:

• Korkiamäki,
      Riikka (2013). Kaveria ei jätetä!: sosiaalinen pääoma nuorten
      vertaissuhteissa. Tampere : Tampere University Press.
• Rutland,
      Adam & Nesdale, Drew & Brown, Christia Spears (eds.) (2017) The
      Wiley handbook of group processes in children and adolescents. Chichester,
      West Sussex: Wiley-Blackwell. Osat I, II, V, VI ja VIII.  
        TAI VAIHTOEHTOISESTI    Blackman, Shane
      & Kempson, Michelle (eds.) (2016) The Subcultural Imagination. Theory,
      Research and Reflexivity in Contemporary Youth Cultures. Abingdon; New
      York: Routledge.
• Benson,
      Jarlath F. (2010). Working more creatively with groups. Abingdon; New
      York: Routledge.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija osaa hahmottaa monitieteistä rasismin, etnisten suhteiden ja toiseuttamisen tutkimuksen kenttää, jäsentää kriittisesti rasismista ja sen vastustamisesta käytäviä keskusteluja ja pystyy osallistumaan niihin. Lisäksi tavoitteena on ohjata opiskelijoita tunnistamaan rakenteellista rasismia ja rodullistavia käytäntöjä sosiaalisissa suhteissa ja kulttuurissa sekä rohkaista ja antaa välineitä antirasistiseen toimijuuteen.

Opintojaksolla paneudutaan rasismiin ja etnisyyteen perustuvaan syrjintään sosiaalisena, globaalina ongelmana sekä antirasismiin diskursseina ja käytäntöinä eri tieteenalojen ja monitieteisten tutkimuskeskustelujen näkökulmista. Erityisesti perehdytään jälki/dekoloniaalisiin teorioihin sekä rodullistamista, normatiivista valkoisuutta ja intersektionaalisuutta koskeviin keskusteluihin.

 Rasismia ja antirasismia tarkastellaan myös subjektiviteettiä, identiteettejä ja kulttuureja muokkaavina ilmiöinä. Rasismin tutkimuksen eri suuntauksiin tutustumisen ohella analysoidaan ajankohtaisia rasismiin kytkeytyviä ilmiöitä ja sen vastustamisen strategioita.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin sisältyy kolme kirjaa.  

Kaikille pakolliset teokset:  

1. Hall, Stuart (1999) Identiteetti. Tampere: Vastapaino.

sekä

      2. Essed, Philomena & Karen Farquharson & Kathryn Pillay & Elisa Joy White (eds) (2019) Relating Worlds of Racism: Dehumanization, Belonging and the Normativity of European Whiteness. Palgrave Macmillan, josta  tentitään vain seuraavat luvut:  

• Luku 1 Looking for Race: Pigmented Pasts and Colonial Mentality in “Non Racial” Africa (Moses E. Ochonu)
• Luku 3 The ‘Indian’ Question: Examining Autochthony, Citizenship, and Belonging in South Africa (Kathryn Pillay)
• Luku 5 Race and Racism in Eastern Europe: Becoming White, Becoming Western (Ian Law and Nikolay Zakharov)
• Luku 6 Mestizaje: The All-Inclusive Fiction (Linnete Manrique)
• Luku 13 Dis’qualified! Serena Williams and Brittney Griner: Black Female Athletes and the Politics of the Im/Possible (Delia D. Douglas)
• Luku 14 The Emergence of Race as a Social Category in Northern Europe (Anna Rastas)

Lisäksi valitaan yksi seuraavista:

• Kuortti, Joel, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty (toim.) (2007) Kolonialismin jäljet. Keskustat, periferiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus  
• Irni, Sari, Keskinen, Suvi, Mulinari, Diana & Tuori, Salla (eds) (2009) Complying with Colonialism. Gender, 'Race' and Ethnicity in the Nordic Region. Aldershot: Ashgate
• Loftsdottir, Kristin and Lars Jensen (eds) (2012) Whiteness and Postcolonialism in the Nordic Countries: Exceptionalism, migrant others and national identities. Burlington, VT: Ashgate

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  tuntee yhteiskunnallisesti painottuneen lapsuutta, nuoruutta ja  perhettä tarkastelevan tutkimuksen keskeiset käsitteet ja  ydinkysymykset. Hän osaa pohtia alan tutkimuksen yhteyksiä  yhteiskunnallisiin rakenteisiin, kulttuurisiin näkemyksiin ja  eriarvoisuuden mekanismeihin. Opiskelija hahmottaa lasten, nuorten ja  perheiden yhteiskunnallisen aseman yhteyden globalisoitumiskehitykseen.  

Jakso
perehdyttää yhteiskuntatieteellisen lapsuutta, nuoruutta ja perhettä
tarkastelevan tutkimuksen keskeisiin kysymyksenasetteluihin,
käsitteisiin ja keskusteluihin. Jaksolla arvioidaan lasten, nuorten ja
perheiden asemaa suhteessa yhteiskunnallisiin rakenteisiin, tasa-arvon
kysymyksiin ja globalisaation tuottamiin muutoksiin.  

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista. Yhden kirjan tulee olla englanninkielinen.

1. Satka, Mirja & Alanen, Leena & Harrikari, Timo & Pekkarinen, Elina (toim.) (2011) Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta. Tampere: Vastapaino. TAI Wyness, Michael (2006) Childhood and Society. An Introduction to the Sociology of Childhood. Houndmills: Palgrave Macmillan.
2. Souto, Anne-Mari (2011) Arkipäivän rasismi koulussa: etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto. TAI France, Alan 2016. Understanding youth in the global economic crisis. Bristol: Policy Press.
3. Jallinoja, Riitta, Helena Hurme & Kimmo Jokinen (toim.) (2014) Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus. TAI McKie, Linda & Samantha Callan (2012) Understanding Families: A Global Introduction. London: SAGE

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija
tunnistaa ja osaa käsitteellistää sukupuolen, ruumiillisuuden ja niiden
kanssa risteävien erojen näkökulmasta yhteiskunnallisia rakenteita,
kulttuurisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa. Hän tunnistaa, miten
eriarvoisuudet niissä muovaavat yhteiskunnallisia käytäntöjä ja
ruumiillisuutta ja miten niissä avautuu mahdollisuuksia muutokseen.
Opiskelija tuntee sukupuolta, ruumiillisuutta ja niiden moninaisuutta
käsittelevän tutkimuskentän historiallisen rakentumisen vaiheita sekä
nykykeskusteluja.

Opiskelija
perehtyy sukupuolen ja ruumiillisuuden moninaisuuteen sekä niihin
risteäviin eroihin ilmiöinä sekä keskeisiin tapoihin jäsentää ja
käsitteellistää niitä.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatentissä tentitään kolme teosta.

Kaikille pakollisena:

• Connell, Raewyn & Pearson, Rebecca (2015) Gender: In World’s Perspective. Cambridge: Polity

ja

• Halberstam, Jack (2017) Trans*: Trans: A Quick and Quirky Account of Gender Variability. Berkeley: University of California Press.

Lisäksi valitaan yksi seuraavista:

• Harjunen, Hannele (2016) Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body. London: Routledge

• Holloway, Karla FC (2011) Private Bodies, Public Texts: Race, Gender, and a Cultural Bioethics. Durham & London: Duke UP.

• Kafer, Alison (2013) Feminist, Queer, Crip. Bloomington: Indiana University Press.

• Niemi, Johanna, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia (2017): Sukupuolistunut väkivalta: Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Tampere: Vastapaino.

• Richardson, Diane (2000) Rethinking Sexuality. London: Sage.

• Tyler, Imogen (2013) Revolting Subjects. Social Abjection and Resistance in Neoliberal Britain. London: Zed Books.

• Vänskä, Annamari (2012) Muodikas lapsuus: lapset mainoskuvissa. Helsinki: Gaudeamus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tunnistaa
sosiaalisen järjestyksen ylläpitokäytänteitä. Hän hahmottaa
yksilöllisen ja yhteiskunnallisen todellisuuden toisiinsa liittymisen
tapoja.
Hän osaa tarkastella sosiaalisia ilmiöitä yhteiskuntatieteellisestä
näkökulmasta ja ymmärtää, miten yksilöiden elämä ja yhteiskunnallinen
todellisuus kytkeytyvät toisiinsa.

Opintojaksolla tarkastellaan yhteiskunnallisen ja sosiaalisen todellisuuden yhteiskuntatieteellisiä käsitteellistämistapoja. Jaksolla käsitellään yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lähtökohtia, näkökulmia ja keskeisiä käsitteitä sekä harjoitellaan yhteiskuntatieteellisen mielikuvituksen käyttämistä.  

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista:

• Alasuutari, Pertti (2007) Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Alasuutari, Pertti (2004) Social Theory and Human Reality. London: Sage.]  
• Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (2009) Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Helsinki: Gaudeamus. (5. p., myös varhaisemmat painokset käyvät). [In English: Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1966) The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Anchor Books.]
• Douglas, Mary (2000) Puhtaus ja vaara: ritualistisen rajanvedon analyysi. Tampere: Vastapaino. [In English: Douglas, Mary (1966) Purity and Danger: an Analysis of the Concepts of Pollution and Taboo. London: Routledge.]
• Goffman, Erving (2012) Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. [In English: Goffman, Erving (1982) Interaction Ritual. Essays on Face-To-Face Behavior. London: Penguin University Books.]
• Mills, C. Wright (2015) Sosiologinen mielikuvitus. Helsinki: Gaudeamus. [In English: Mills, C. Wright (2000; alkup. 1959) The Sociological Imagination. Fortieth Anniversary Edition. Oxford: Oxford University Press.]

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija
osaa määritellä ja vertailla työelämän tutkimuksen keskeisiä käsitteitä
ja teoriaperinteitä organisaatioiden, instituutioiden, ammattien,
johtamisen ja työmarkkinoiden näkökulmista. Opiskelija osaa myös tulkita
aihepiiriin liittyviä kansainvälisiä kehityskulkuja.

Opintojaksolla
käsitellään työelämää rakenteiden ja yksilöiden näkökulmista.
Opetukseen voidaan sisällyttää aihepiiriä käsitteleviä luentoja,
harjoituksia ja teemaseminaareja.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan 3 kohtaa seuraavista:

1. Watson, Tony (2017) Sociology, Work and Organisation. Seventh Edition. Abingdon: Taylor & Francis.

2. Mustosmäki, Armi (2017) How Bright Are the Nordic Lights? Job Quality Trends in Nordic Countries in a Comparative Perspective. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

3. Artikkelipaketti (luetaan 6 artikkelia seuraavista):

• Autor,  David H. (2015) Why are there still so many jobs? The history and  future of workplace automation. Journal of Economic Perspectives 29(3):  3–30. https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.29.3
  
• Brandth, Berit & Elin Kvande (2016) Fathers and flexible parental leave. Work, Employment & Society 30(2) 275–290. https://journals-sagepub-com.helios.uta.fi/doi/pdf/10.1177/0950017015590749.
• Eichhorst, Werner (2017) Labor Market Institutions and the Future of Work: Good Jobs for All? IZA Policy Paper No. 122. https://www.iza.org/publications/pp/122/labor-market-institutions-and-the-future-of-work-good-jobs-for-all
  
• Gallie, Duncan, Alan Felstead, Francis Green & Hande Inanc (2017) The hidden face of job insecurity. Work, Employment and Society 31(1): 36–53. https://doi.org/10.1177/0950017015624399
  
• Glinsner, Barbara, Birgit Sauer, Myriam Gaitsch, Otto Penz, Johanna Hofbauer (2018) Doing gender in public services: Affective labour of employment agents. Gender, Work & Organization, DOI: 10.1111/gwao.12263, 1-17, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/gwao.12263
  
• Hyman, Richard (2018) What future for industrial relations in Europe? Industrial Relations in Europe 40(4): 569–579. https://doi.org/10.1108/ER-02-2018-0056
  
• Koistinen, Pertti & Johanna Perkiö  (2014) Good and bad times of social innovations: The case of Universal  basic income in Finland. Basic Income Studies 9(1–2): 25–57. https://doi.org/10.1515/bis-2014-0009
  
• Sullivan, Oriel & Jonathan Gershuny (2018) Speed-up society? Evidence from the UK 2000 and 2015 time use diary surveys. Sociology 52(1): 20–38. https://doi.org/10.1177/0038038517712914

4. Mäkikangas, Anne &, Saija Mauno & Taru Feldt (2017) Tykkää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus.

5. Väänänen, Ari & Jussi Turtiainen (toim.) (2014) Suomalainen työntekijyys 1945–2013. Tampere: Vastapaino.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tunnistaa erilaisia valtioiden rajat ylittäviä liikkuvuuden muotoja, niiden historiallisia taustoja sekä muuttoliikkeiden paikallisia ja globaaleja seurauksia. Opiskelija hallitsee tämän alueen tutkimuksen keskeiset käsitteet (esim. etnisyys, rotu, kulttuurinen moninaisuus, ylirajaisuus, diaspora, jälkikoloniaali ja intersektionaalisuus) ja osaa hyödyntää ja myös analysoida kriittisesti niiden käyttöä sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Opintojaksossa tarkastellaan muuttoliikkeiden moninaisuutta, historiallisia juuria, paikallisia ja globaaleja konteksteja sekä siirtolaisuuden tuottamia sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja. Lähtökohtana on keskustelu, joka ammentaa sosiaaliantropologisesta kulttuurin käsitteestä, kolonialismin perinnöstä ja ylirajaisesta liikkuvuudesta. Siirtolaisuuden ohella käsitellään myös esineiden ja ajatusten ylirajaista liikettä. Kulttuuristen ja sosiaalisten jakojen kuten etnisyyden ja rodun merkityksiä sekä marginalisoivia käytäntöjä tarkastellaan erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa. Kulttuurista moninaisuutta lähestytään sekä teoreettisena käsitteenä että yhteiskunnallisena käytäntönä.  

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Kirjatenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista.

Kaikille pakollinen teos:

Vertovec, Steven (2009). Transnationalism. Abingdon: Routledge. 

Lisäksi valitaan kaksi seuraavista:

• Foster, Robert (2008). Coca-Globalization. Following Soft Drinks from New York to New Guinea. New York: Palgrave. 
• Hylland Eriksen, Thomas, Sanna Valkonen, and Jarmo Valkonen (2019). Knowing from the Indigenous North. Sámi Approaches to History, Politics and Belonging. London: Routledge.
• Juntunen, Marko (2020). Matkalla islamilaisessa Suomessa. Tampere: Vastapaino.
• Lucht, Hans (2012) Darkness before Daybreak: African Migrants Living on the Margins in Southern Italy Today.  Berkeley: University of California Press. 

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija osaa kuvata hyvinvointi- ja sosiaalipoliittisia järjestelmiä ja ajatusmalleja. Opiskelija osaa arvioida niitä osana laajempaa yhteiskuntapoliittista toimintaympäristöä. Hän osaa tarkastella ja visioida erilaisten etuus- ja palvelujärjestelmien toimivuutta hyvinvoinnin tuottajina. Hän osaa arvioida ja tunnistaa hyvinvointijärjestelmiin sisältyviä eettisiä kysymyksiä ja perustella kantojaan tieteelliseen tietoon pohjautuen.

Opintojakso sisältää luentoja sekä luento- ja kirjallisuustentin.

Suositellut esitiedot

• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
• Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op

Pakollinen teos:

Sinclair, Stephen (2016) Introduction to Social Policy Analysis: Illuminating Welfare. Bristol: Policy Press.  

Lisäksi 3 seuraavista:

1. Havakka, Pauliina, Mikko Niemelä & Hannu Uusitalo (toim.) (2017) Sosiaalivakuutus. 2. uudistettu painos.  Helsinki: FinVa.

2. Kvist, Jon, Johan Fritzell, Bjorn Hvinden & Olli Kangas  (toim.) (2012) Changing Social Equality. The Nordic Welfare Model in the 21st Century. Bristol University Press.

3. Sointu, Liina (2016) Hoiva suhteena. Tutkimus puolisoaan hoivaavien arjesta. Acta Universitatis Tamperensis 2195. Tampere University Press TAI Anttonen, Anneli ym. (toim) (2012) Yksityisen ja julkisen rajalla: julkisen palvelun muutos. Tampere University Press.

4. Taimio, Heikki (toim.) (2015) Hyvinvointivaltio 2010-luvulla. Mitä kello on lyönyt? Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 30.

5. Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari (toim.) (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
   

6. Yates, Nicola (toim.) (2014) Understanding Global Social Policy. 2nd Edition. Bristol: The Policy Press.

Yleinen asteikko, 0-5