
Yhteiskuntateoria, avoin yliopisto-opetus, Tampere, Pori, Seinäjoki
Opintojen laajuus
Hinta
Kampus
Kaupunki
Tiedekunta tai osaamisyksikkö
Opetuksessa käytettävät kielet
Koodi
Koulutusala
Sisällön kuvaus
Opintokokonaisuudessa perehdytään yhteiskuntateoreettisiinkysymyksenasetteluihin, sosiaalitieteiden oppihistoriallisiin
jatkumoihin, ja klassikoiden ajatteluun sekä filosofisiin perusteisiin.
Opintokokonaisuuteen kuuluvat seuraavat opinnot:
YKT.YKE.700 Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset
YKT.YKE.701 Teoreettisen yhteiskuntatutkimuksen työseminaari
Yhteiskuntafilosofia, politiikan teoria ja feministinen teoriaFIL.FIA.060 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia IIFIL.FIY.501 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia IV
POL.VO.251 Poliittisen ajattelun vanhat klassikot
YKT.SUT.301 Feministisen ajattelun klassikot
FIL.FIA.140 Yhteiskuntafilosofia III
KlassikotYKT.SPY.302 Sosiaalipsykologian klassikotYKT.SOO.301 Sosiologian klassikot
YKT.SOA.302 Sosiaaliantropologian klassikot
FIL.FIA.030 Filosofian klassikot
POL.VO.252 Poliittisen ajattelun uudet klassikot
YKT.SPO.302 Sosiaalipolitiikan klassikot
Osaamistavoitteet
Opintokokonaisuudessa perehdytään sosiaalitieteiden teoreettisiin perusteisiin, yhteiskuntateorian klassikoihin ja nykyvirtauksiin sekä oppihistoriallisiin jatkumoihin. Teemakokonaisuudessa opiskelija voi perehtyä sekä oman opintosuuntansa klassikoiden ajatteluun että laajemminkin sosiaalitieteiden klassikoihin sekä politiikan teoriaan ja yhteiskuntafilosofiaan.
Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on käsitys yhteiskuntateoreettisista kysymyksenasetteluista sekä joistakin yhteiskuntateorian klassikoista ja heidän käsitteellisen ajattelunsa ydinkohdista. Opiskelija osaa suhteuttaa omia tutkimuskysymyksiään ja nykypäivän tutkimusta joihinkin tutkimusalansa klassikoiden ajatteluun.
Lisätiedot
Opinnot
ovat tarjolla jaksoittain. Kokonaismerkinnän voi saada vähintään 20 opintopisteellä.
YKT.YKE.701 Teoreettisen yhteiskuntatutkimuksen työseminaari
FIL.FIA.060 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia IIFIL.FIY.501 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia IV
POL.VO.251 Poliittisen ajattelun vanhat klassikot
YKT.SUT.301 Feministisen ajattelun klassikot
FIL.FIA.140 Yhteiskuntafilosofia III
YKT.SPY.302 Sosiaalipsykologian klassikotYKT.SOO.301 Sosiologian klassikot
YKT.SOA.302 Sosiaaliantropologian klassikot
FIL.FIA.030 Filosofian klassikot
POL.VO.252 Poliittisen ajattelun uudet klassikot
YKT.SPO.302 Sosiaalipolitiikan klassikot
Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia.
Opiskelija osaa kuvata 1-3 sosiaalipsykologian klassikon ajattelua, teoreettista sanastoa ja metodologista ominaislaatua sekä merkitystä sosiaalipsykologian kehityksen historiassa. Hän osaa tämän/näiden klassikoiden ajatteluun perustuen ja kriittisesti soveltaen muotoilla tieteellisiä kysymyksiä ja kriittisiä näkökantoja. Hän osaa soveltaa teorioita nykypäivän sosiaalipsykologisiin ilmiöihin.
Jaksolla perehdytään sosiaalipsykologian klassikoiden ajatteluun ja tutkimukseen.
Tarkasteltava klassikko voi olla esim. joku tai jotkut seuraavista: Erving Goffman, Alfred Schütz, Harold Garfinkel, Harvey Sacks, Henri Tajfel, Serge Moscovici, Michael Billig, Rom Harré, Kenneth Gergen, George H. Mead, Sigmund Freud, Wilfred Bion, John Bowlby, Lev Vygotsky, Kurt Lewin, Lawrence Kohlberg, Gordon Allport, Roy Baumeister, Susan Fiske.
Suositellut esitiedot
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopinnot, YKT-A01, 60op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja valinnaisina opintoina, YKT-A02, 20op
Esseesuorituksesta ja siihen sisältyvästä kirjallisuudesta sovitaan jakson vastuuopettajan kanssa.
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakson suoritettuaan opiskelija haliitsee hyvin jonkin käytännöllisen filosofian erityisalan.
Kurssilla syvennytään johonkin etiikan tai yhteiskuntafilosofian erityisalaan tai -kysymykseen.
Esitiedot
Filosofian perus- ja aineopintojen etiikan ja yhteiskuntafilosofian kurssit.
Kohdassa voi tenttiä esimerkiksi:
a) etiikan klassikkoteoksia (Aristoteles, Nikomakoksen Etiikka; Kant, Siveysopilliset pääteokset; Smith, Moraalituntojen teoria; Sidgwick, Methods of Ethics; Nietzsche, Moraalin alkuperästä), ja etiikan historiaa koskevia teoksia kuten Schneewind, The Invention of Autonomy;
b) normatiivisen etiikan kysymyksiä (T.M. Scanlon, What We Owe to Each Other; Derek Parfit, On What Matters; Mark Timmons, toim. Disputed Moral Issues. A Reader. 3rd Edition);
c) metaetiikkaa, käytännöllistä järkeä ja normatiivisuutta koskevia teoksia (Joseph Raz, From Normativity to Responsibility; Alan Miller, An Introduction to Contemporary Metaethics; Russ Shafer-Landau, Moral Realism; Mark Schroeder, Noncognitivism in Ethics; Derek Parfit, On What Matters 2).
Kohdassa voi myös tenttiä:
d) yhteiskuntafilosofian klassikkoteoksia (Platon, Valtio; Aristoteles, Politiikka; Hobbes, Leviathan; Hume, Esseitä; Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta; Locke, Tutkielma hallitusvallasta; Hegel, Oikeusfilosofian pääpiirteet; Marx, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset);
e) normatiivisen poliittisen teorian nykyteorioita (John Rawls, Justice as Fairness: A Restatement; Iris Marion Young, Justice and the Politics of Difference; Martha Nussbaum, Creating Capabilities; Axel Honneth, Freedom's Right; G.E. Cohen, Rescuing Justice and Equality; Amartya Sen, The Idea of Justice);
f) jotain erityiskysymystä kuten ekologiaa tai ilmastonmuutosta koskevia kirjoja (Elizabeth Cripps, Climate Change and the Moral Agent. Individual Duties in an Interdependent World; Andrew Dobson & Robyn Eckersley, toim. 2006. Political Theory and the Ecological Challenge;
g) sosiaalisen ontologian teorioita (John Searle, Construction of Social Reality; Margaret Gilbert, Joint Commitment; Sally Haslanger, Resisting Reality; Alfred Schütz: Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen), tai:
h) jotain osa-aluetta kuten taloutta yhteiskuntafilosofisesti tarkastelevia teoksia (David Harvey, Seventeen contradictions and the end of capitalism; John O’Neill, The Market; Elizabeth Anderson, Value in Ethics and Economics).
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelija hahmottaa sosiaaliantropologisen ajattelun kehittymisen päälinjat, ja kykenee sijoittamaan sosiaaliantropologian klassikot tähän kehykseen. Lisäksi hän tuntee lähemmin vähintään kahden antropologian klassikon ajattelua ja ymmärtää tämän muotoilemien teoreettisten näkemysten merkityksen nykyantropologiselle ajattelulle.
Opiskelija perehtyy antropologian oppihistorian pääpiirteisiin. Lisäksi hän perehtyy lähemmin kahden valitsemansa klassikon teokseen.
Suositellut esitiedot
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopinnot, YKT-A01, 60op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja valinnaisina opintoina, YKT-A02, 20op
Kirjatentti valitaan kolme kirjaa seuraavista. Kaikille pakollinen teos:
Eriksen & Nielsen (2001) A History of Anthropology. Pluto Press.
Lisäksi valitaan kaksi kirjaa seuraavista:
Geertz, Clifford (1973) The Interpretation of Cultures. Basic Books.
Malinowski, Bronislaw (1984 [1922]) Argonauts of the Western Pacific. London: Routledge.
Mauss, Marcel (1999) Lahja: Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa. Helsinki: Tutkijaliitto.
Ortner, Sherry (1989) High Religion: A Cultural and Political History of Sherpa Buddhism. Princeton: Princeton University Press.
Turner, Victor (2007 [1969]) Rituaali: Rakenne ja communitas. Helsinki: Suomen antropologinen seura.
Vaihtoehtoisesti opiskelija voi sopia opintojakson vastuuopettajan kanssa jonkun muun klassikon teoksen esseesuoritusta varten.
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiologian perinnettä ja klassisia edustajia. Opiskelija harjaantuu lukemaan sosiologian klassikoiden tekstejä ja niitä käsittelevää kommentaarikirjallisuutta, tulkitsemaan klassikoiden keskeisiä ajatuksia, tuloksia ja kontribuutioita, hahmottamaan heidän panostaan tieteenalan synnylle ja myöhemmälle kehitykselle sekä arvioimaan heidän työnsä nykymerkitystä ja antia nyky-yhteiskunnan ja sen ilmiöiden analyysille. Opiskelija osaa myös keskustella ja kirjoittaa sosiologian klassisesta perinteestä ja sen edustajista näiden ulottuvuuksien kannalta.
Opintojaksolla tulkitaan ja luetaan sosiologian klassikoita ja heidän työtään käsittelevää kommentaarikirjallisuutta.
Suositellut esitiedot
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopinnot, YKT-A01, 60op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja valinnaisina opintoina, YKT-A02, 20op
Tentittävä tai esseen pohjana toimiva kirjallisuus sovitaan erikseen opintojakson vastuuopettajan kanssa. Se voi koostua niin klassikoiden omista teksteistä, heidän työtään käsittelevästä tulkintakirjallisuudesta kuin tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista (esim. Journal of Classical Sociology). Kirjallinen kuulustelu tai essee voi keskittyä joko yhden (esim. Auguste Comte, Émile Durkheim, Max Weber, Karl Marx, Georg Simmel, Gabriel Tarde, Ferdinand Tönnies, Werner Sombart, Herbert Spencer tai Karl Mannheim) tai useamman klassikon tuotantoon.
Yleinen asteikko, 0-5
etiikan ja yhteiskuntafilosofian keskeisiä kysymyksiä ja siten syvemmin teemoja, joihin hän
tutustui etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusopintojaksoilla. Hän tuntee ja osaa kuvata ja
arvioida nykykeskustelun keskeisiä aiheita ja teorioita sekä pystyy
näiden avulla tarkastelemaan eettisiä ongelmia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä filosofian keinoin.
yhteisellä opintojaksolla syvennetään opiskelijan ymmärrystä käytännöllisen
filosofian keskeisistä kysymyksistä ja pyritään suhteuttamaan eri
lähestymistapoja etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Valinnaisissa etiikan ja
yhteiskuntafilosofian aineopintokursseissa (FILA13, FILA14) voi keskittyä
syvemmin erityisteemoihin, tämä opintojakso on luonteeltaan
yleiskatsauksellinen. Suositellaan suorittamista luennoilla.
Suositellut esitiedot
- Etiikka ja yhteiskuntafilosofia I, FIL.FIA.004, 5op
Etiikka
Shafer-Landau, Russ 2014. The Fundamentals of Ethics. 3rd edition. New York: Oxford U.P.
Yhteiskuntafilosofia
Catriona McKinnon (ed.) 2008. Issues in Political Theory. Oxford: Oxford U.P.
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelija ymmärtää tieteenalan keskeisten käsitteiden ja kysymysten muotoutumisen ajallisissa ja maantieteellisissä yhteyksissä. Hän syventää ymmärrystään sosiaalipolitiikan historiasta ja teorioista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet käsitteellistää hyvinvointivaltioiden muutosta. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida sosiaalipoliittisia kysymyksiä ja käytäntöjä vertailevasti.
Jaksolla perehdytään keskeisiin sosiaalipolitiikan klassikkoteksteihin ja niiden tapoihin jäsentää sosiaalipolitiikkaa aikalaisnäkökulmasta.
Suositellut esitiedot
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopinnot, YKT-A01, 60op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja valinnaisina opintoina, YKT-A02, 20op
Kaikille pakollinen:
Waris, Heikki (1932, 1934) Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle I-II. Helsinki: SKS.
Lisäksi valitaan kaksi teosta seuraavista:
- Esping-Andersen, Gøsta (1990) The three Worlds of Welfare Capitalism. Cambridge: Policy Press.
- Hernes, Helga Maria (1987) Welfare state and woman power: essays in state feminism. Oslo: Norwegian University Press TAI
- Anttonen, Anneli; Henrikson, Lea, Nätkin, Ritva (toim.) (1994) Naisten hyvinvointivaltio. Tampere: Vastapaino.
- Julkunen, Raija (2001) Suunnanmuutos. 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa.Tampere: Vastapaino.
- Rothstein, Bo (1998) Just institutions matter: the moral and political logic of the universal welfare state. Cambridge: Cambridge University Press.
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelija tuntee hyvin yhden tai kaksi filosofian historian
klassikkotekstiä. Hän osaa lukea, tarvittaessa kommentaarien avulla,
klassisia tekstejä, joiden tyyli ja metodi saattavat poiketa paljonkin
nykyfilosofiasta. Hän tunnistaa tekstissä käsiteltävät filosofiset
ongelmat ja siinä käytettävän filosofisen metodin. Hän osaa
klassikkotekstin parissa työskenneltyään taustoittaa ja syventää
erilaisia systemaattisia kysymyksiä, joita käsitellään muissa
opintojaksoissa.
Opiskelija perehtyy klassikkotekstiin joko
omatoimisesti, kommentaarikirjallisuuteen tukeutuen, kirjoittaen tämän pohjalta esseen tai seminaariryhmässä. Klassikkoja voi myös
tenttiä erillisen sopimuksen mukaan.
Filosofian klassikot 3 op
Opintojakso suoritetaan valitsemalla esimerkiksi yksi seuraavista klassikoista, muutkin klassikot ovat mahdollisia. Lista on ohjeellinen. 1900-luvun teokset eivät ole vielä klassikkoja. Kommentaarin käyttö on vapaaehtoista mutta vahvasti suositeltavaa.
• Platon: Valtio (Teokset IV), kommentaariteksti, esim. Simon Blackburn, Platonin Valtio.
• Aristoteles: Kategoriat (Teokset I) tai Metafysiikka (Teokset VI), kommentaariteksti, esim. V. Politis, Aristotle and the Metaphysics; tai Aristoteles: Nikomakhoksen kommentaari, esim. Broadie, Ethics with Aristotle.
• Descartes: Metodin esitys (Teokset I) ja Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (Teokset II), kommentaariteksti L. Alanen, Descartes’ Concept of Mind.
• Spinoza: Etiikka, kommentaariteksti Della Rocca, Spinoza.
• Leibniz, Monadologia, kommentaari N. Jolley, Leibniz.
• Berkeley, Three Dialogues Between Hylas and Philonous. Kommentaari Daniel E. Flage: Berkeley.
• Hume: An Enquiry Concerning Human Understanding, Locke: An Essay Concerning Human Understanding, book 2, kommentaarina esim. Harold Noonan: Hume on Knowledge.
• Hobbes: Leviathan, vain 2 ensimmäistä kirjaa, ja Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtio-oikeuden johtavat aatteet, ja Locke: Tutkielma hallitusvallasta, kommentaarina näitä koskevat artikkelit teoksessa Klassiset Poliittiset ajattelijat (P. Koikkalainen & P-E Korvela, toim.).
• Kant: Puhtaan järjen kritiikki s. 51 - 342 ja 487 - 562. Kommentaariteksti esim. Olli Koistinen, Kant ja Puhtaan järjen kritiikki.
• Hegel: Phänomenologie des Geistes (Phenomenology of Spirit), kommentaariteksti, esim. Susanna Lindberg (toim.) Johdatus Hegelin Hengen fenomenologiaan).
• Nietzsche: Moraalin alkuperästä, kommentaaritekstit, esim.: Deleuze, Gilles: Nietzsche ja filosofia, Foucault, Michel: Foucault/Nietzsche.
-Descartes — Kirjeenvaihto prinsessa Elisabethin kanssa (Descartes: Teokset IV, Gaudeamus 2005, ss. 145 - 278)
- kommentaari: Lilli Alanen — Descartes (Logos: https://filosofia.fi/node/7309)
-Mary Wollstonecraft — A Vindication of the Rights of Woman: with Strictures on Political and Moral Subjects (1792)
- kommentaari: Martina Reuter — http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/wollstonecraft/index.htm
Miesvaltaa murtamassa — Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia
Reuter, Martina; Parsio, Tuomas; Ruonakoski, Erika; Lahdensuu, Laura
Kommentaareja voi hakea myös Logos-ensyklopediasta, IEP:stä ja SEP:stä.
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin joitakin modernin
yhteiskuntafilosofian keskeisiä kysymyksiä ja on siten syventänyt
tietämystään teemoista, joihin hän tutustui yhteiskuntafilosofian
perusopintojaksolla. Hän tuntee ja osaa kuvata nykykeskustelun keskeisiä
aiheita ja teorioita sekä pystyy näiden avulla tarkastelemaan
yhteiskunnallisia kysymyksiä filosofisesti.
Opintojaksolla perehdytään yhteiskuntafilosofian moderneihin klassikoihin sekä uusimpiin teorioihin ja keskusteluihin.
Kirjallisuus/Oppimateriaali
Opintojakson voi suorittaa kirjatentillä tai esseillä esimerkiksi seuraavin kirjoin:
Rawls, John 1971. A Theory of Justice. Cambridge (MA): Harvard University Press. (Suom. Oikeudenmukaisuusteoria, 1988. Helsinki: WSOY.), osat 1-2, 2 op.Arendt, Hannah 1958. The Human Condition. Chicago: The University of Chicago Press. (Suom. Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot, 2002. Tampere: Vastapaino.), 2 op.
Foucault, Michel 1975. Surveiller et punir. Paris: Gallimard. (Suom. Tarkkailla ja rangaista, 4. p. 2005. Helsinki: Otava.), 2 op.
Kohdassa voi myös tenttiä kohdan FILS05 kirjalistasta seuraavia kirjoja (kuitenkin niin, että samaa tekstiä ei tentitä kahteen kertaan):
d) yhteiskuntafilosofian klassikkoteoksia (Platon, Valtio; Aristoteles, Politiikka; Hobbes, Leviathan; Hume, Esseitä; Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta; Locke, Tutkielma hallitusvallasta; Hegel, Oikeusfilosofian pääpiirteet; Marx, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset tai Pääoma);
e) normatiivisen poliittisen teorian nykyteorioita (John Rawls, Justice as Fairness: A Restatement; Iris Marion Young, Justice and the Politics of Difference; Martha Nussbaum, Creating Capabilities; Axel Honneth, Freedom's Right; G.E. Cohen, Rescuing Justice and Equality; Amartya Sen, The Idea of Justice);
f) jotain erityiskysymystä kuten ekologiaa tai ilmastonmuutosta koskevia kirjoja (Elizabeth Cripps, Climate Change and the Moral Agent. Individual Duties in an Interdependent World; Andrew Dobson & Robyn Eckersley, toim. 2006. Political Theory and the Ecological Challenge;
g) sosiaalisen ontologian teorioita (John Searle, Construction of Social Reality; Margaret Gilbert, Joint Commitment; Sally Haslanger, Resisting Reality; Alfred Schütz: Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen), tai:
h) jotain osa-aluetta kuten taloutta yhteiskuntafilosofisesti tarkastelevia teoksia (David Harvey, Seventeen contradictions and the end of capitalism; John O’Neill, The Market; Elizabeth Anderson, Value in Ethics and Economics).
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelija
osaa kuvata ja eritellä feministisen ajattelun eri perinteitä ja niiden
ominaispiirteitä 1790-luvulta 1980-luvulle. Hän osaa määritellä 1-3
klassikon lähtökohdat, keskeiset teemat ja kysymyksenasettelut. Hän osaa
eritellä ja arvioida käsitteiden ja argumenttien konteksteja ja
aikakausisidonnaisuuksia sekä niiden relevanssia nykymaailmassa.
Opiskelija tutustuu feministisen ajattelun historiaan ja perinteisiin 1790-luvulta 1980-luvulle perehtymällä
1-3 feminismin klassikkoon erittelemällä tekstien kysymyksenasetteluja
ja konteksteja sekä niiden keskeisiä käsitteitä ja argumentteja.
Suositellut esitiedot
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopinnot, YKT-A01, 60op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op
- Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja valinnaisina opintoina, YKT-A02, 20op
Itsenäisen työskentelyn kirjallisuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa seuraavan kirjallisuuden pohjalta:
a) Naiskysymys
Goldman, Emma (2005/2011/1910) Anarchism and Other Essays. Filiquarian 2005 tai CreateSpace 2011. TAI Goldman, Emma (2011/1910) Anarkismi ja muita esseitä. Savukeidas.
Kollontai, Aleksandra (1973/1922) Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä. Tammi.
Mill, John Stuart (1869) The Subjection of Women. TAI Mill, John Stuart (2013/1869) Naisen asema. Ntamo. TAI Mill, John Stuart (2004) Kirja kerrallaan tai Librum 1981 tai CreateSpace 2011. http://www.constitution.org/jsm/women.htm.
b) Modernit feministit
Beauvoir, Simone de(2009/1949) Toinen sukupuoli I. Tosiasiat ja myytit. Tammi.
Beauvoir, Simone de (2011/1949) Toinen sukupuoli II. Eletty kokemus, Tammi.
Woolf, Virginia (1967/2004/1929) A Room of One’s Own. Penguin, tai Flamingo 1994. http://ebooks.adelaide.edu.au/w/woolf/virginia/w91r/ TAI Woolf, Virginia (1980/1929) Oma Huone. Kirjayhtymä.
c) Feminismin toinen aalto
Firestone, Shulamith (1993/1970), The Dialectic of Sex. The Case for Feminist Revolution. New York: Quill.
Friedan, Betty (1982/2010/1963) The Feminine Mystique. Penguin. TAI Friedan, Betty (1967/1963) Naisellisuuden harhat. Kirjayhtymä 1967.
Millet, Kate (1970), Sexual Politics. http://www.marxists.org/subject/women/authors/millett-kate/theory.htm
Mitchell, Juliet (1973/1966) Woman’s Estate. Vintage Books. TAI Mitchell, Juliet(1973/1966) Naisliike. Otava.
Rich, Adrianne (1995/1976) Of Woman Born. Norton.
d) Jälkikoloniaalinen feminismi
bell hooks (1984) Feminist theory: From margin to center. South End Press.
Lorde, Audre (1983) Sister Outsider. Ten Speed Press.
Moraga, Cherrie & Anzaldúa, Gloria (toim.) (1983) This Bridge Called My Back, Kitchen Table.
Spivak, Gayatri (1988) In Other Worlds. New York: Routledge TAI Spivak, Gayatri (1996) Maailmasta kolmanteen. Vastapaino.
e) Suomalainen feminismi
Boucht, Birgitta & Nyström, Carita (1975), Denna värld är vår. Boklaget.
Eskola, Katariina (toim.) (1968) Miesten maailman nurjat lait. Tammi.
Husu, Liisa & al (toim.) (1995) Lukukirja Suomen Naisille. Gaudeamus.
Ingström, Pia (2007), Lentävä feministi ja muita muistoja 70-luvulta. Schildts.
Klassikkogalleria. Elektroninen julkaisu, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/
Minna Canth http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/canth/index.htm
Aleksandra Gripenberg http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/gripenberg/index.htm
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelijalle on muodostunut yleiskuva poliittisen ajattelun historiasta antiikista edustuksellisen demokratian alkuvaiheisiin saakka. Lisäksi opiskelijalle on muodostunut yhden klassikkoteoksen itsenäiseen opiskeluun perustuva käsitys teoksen kirjoittajan ajattelun peruspiirteistä ja merkityksestä poliittisen ajattelun historiassa.
Perehtyminen poliittisen ajattelun historian yleispiirteisiin antiikista edustuksellisten demokratioiden alkuvaiheisiin saakka; itsenäinen perehtyminen yhteen klassikkoteokseen.
Pakolliset esitiedot
- Valtio-opin johdantokurssi, POL.102, 5op
Koikkalainen & Korvela (toim.), Klassiset poliittiset ajattelijat. Vastapaino 2012. (2 op)
sekä yksi seuraavista teoksista (3 op) tai joku muu opintojakson vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava klassikkoteos:
Platon, Valtio. Teokset IV. 2. painos. Otava 1999.
Aristoteles, Politiikka. Teokset VIII. Gaudeamus 1991.
Machiavelli, Ruhtinas. Basam Books Helsinki 2021.
Hobbes, Leviathan (osat 1-2). Vastapaino 1991.
Locke, Tutkielma hallitusvallasta. Gaudeamus 1995.
Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta. 3. painos. Karisto 1997.
de Tocqueville, Demokratia Amerikassa. Gaudeamus 2006.
Wollstonecraft, Naisten oikeuksien puolustus. Savukeidas 2011 [A Vindication of the Rights of Woman with Strictures on Moral and Political Subjects, 1792.].
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelijalle on muodostunut yleiskuva poliittisen ajattelun kehityskuluista edustuksellisen demokratian alkuvaiheista nykyaikaan (1800- ja 1900-luvun poliittinen ajattelu). Lisäksi opiskelijalle on muodostunut yhden klassikkoteoksen itsenäiseen opiskeluun perustuva käsitys teoksen kirjoittajan ajattelun peruspiirteistä ja merkityksestä poliittisen ajattelun kehityksessä edustuksellisten demokratioiden aikakaudella.
Perehtyminen poliittisen ajattelun historian yleispiirteisiin edustuksellisten demokratioiden aikakaudella; omakohtainen perehtyminen yhteen klassikkoteokseen.
Pakolliset esitiedot
- Valtio-opin johdantokurssi, POL.102, 5op
Lindroos & Soininen (toim.), Politiikan nykyteoreetikkoja. Gaudeamus 2008. (2 op)
sekä yksi seuraavista teoksista (3 op) tai joku muu opintojakson vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava klassikkoteos:
Arendt, Vita activa. Vastapaino 2001.
Olson, The Logic of Collective Action. Harvard University Press 1965.
Pateman, The Sexual Contract. Stanford University Press 1988.
Ostrom, Governing the Commons. Cambridge University Press 1990.
Rawls, A Theory of Justice. Harvard University Press, reissue edition 2005.
Rosanvallon, Vastademokratia. Vastapaino 2008.
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakson suorittaminen kirjatentillä tai esseillä edellyttää seuraavien kirjojen opiskelua:
Joas, Hans ja Knöbl, Wolfgang: Social Theory: Twenty Introductory Lectures. Cambridge University Press 3op
Sekä jokin seuraavista (2 op):
Cooper, Geoff; King, Andrew & Rettie, Ruth (eds.) (2009): Sociological Objects. Reconfigurations of Social Theory.
Latour, Bruno (2005): Reassembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory.
Pryke, Michael; Rose, Gillian & Whatmore, Sarah (2003): Using Social Theory. Thinking through Research.
Pyykkönen, Miikka & Kauppinen, Ilkka (toim.) 1900-luvun ranskalainen yhteiskuntateoria. Gaudeamus.
Yleinen asteikko, 0-5
Yleinen asteikko, 0-5
Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.
Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi
Puhelimitse 0294 520 200
Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme
tuni.fi/avoinyliopisto
Opintoihin haetaan avoimen yliopiston hakupalvelun kautta. Hakulomake ja hakuohjeet ovat Näin haet avoimen yliopiston opintoihin –verkkosivulla.
Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Niistä kerrotaan koulutustietojen Koulutuksen kuvaus -välilehdellä kohdassa esitietovaatimukset.
Kun sinut on hyväksytty opintoihin, tulee sinun ilmoittautua erikseen vielä Sisu-järjestelmässä opintojakson toteutukseen ja esimerkiksi harjoitusryhmään. Saat tästä ohjeet sähköpostiin opiskelupaikan varmistumisen yhteydessä maksettuasi opintomaksun.
Tutustu maksuehtoihin Näin haet avoimen yliopiston opintoihin -verkkosivulla.