Avoin yliopisto

Löydät hakuohjeet ja linkin hakupalveluun  <a class="x_ContentPasted0" href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin" rel="noopener noreferrer" target="_blank" title="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> –sivulta.

Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Esimerkiksi aineopinnoissa voidaan vaatia, että on suorittanut ensin perusopintoja. Opintojaksokohtaisista vaatimuksista kerrotaan aina koulutuksen sivulla Koulutuksen kuvaus -välilehdellä, kohdassa Esitietovaatimukset.

Kun sinut on hyväksytty opintoihin, on sinun ilmoittauduttava opetukseen ja mahdolliseen harjoitusryhmään Sisu-järjestelmässä. Saat tästä tarkemmat ohjeet sähköpostiisi sen jälkeen, kun olet maksanut opintomaksun.

Pori

Seinäjoki

Tampere

Yhteiskuntateoria, avoin yliopisto-opetus

<h2>Sisällön kuvaus</h2>Opintokokonaisuudessa perehdytään yhteiskuntateoreettisiin kysymyksenasetteluihin, sosiaalitieteiden oppihistoriallisiin jatkumoihin, ja klassikoiden ajatteluun sekä filosofisiin perusteisiin.<h2>Osaamistavoitteet</h2>Opintokokonaisuudessa  perehdytään sosiaalitieteiden teoreettisiin  perusteisiin,  yhteiskuntateorian klassikoihin ja nykyvirtauksiin sekä   oppihistoriallisiin jatkumoihin. Teemakokonaisuudessa opiskelija voi   perehtyä sekä oman opintosuuntansa klassikoiden ajatteluun että   laajemminkin sosiaalitieteiden klassikoihin sekä politiikan teoriaan ja   yhteiskuntafilosofiaan.Opintokokonaisuuden suoritettuaan   opiskelijalla on käsitys yhteiskuntateoreettisista   kysymyksenasetteluista sekä joistakin yhteiskuntateorian klassikoista ja   heidän käsitteellisen ajattelunsa ydinkohdista. Opiskelija osaa   suhteuttaa omia tutkimuskysymyksiään ja nykypäivän tutkimusta joihinkin   tutkimusalansa klassikoiden ajatteluun.<h2>Lisätiedot</h2>Opinnot ovat tarjolla jaksoittain. Kokonaismerkinnän voi saada vähintään 20 opintopisteellä.Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia. YKT.YKE.700 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-48315?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset</a> YKT.YKE.701 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-48317?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Teoreettisen yhteiskuntatutkimuksen työseminaari</a> FIL.FIA.060 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-d6c4673e-33a1-4629-aee5-7a6bc77d2bbf?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Etiikka ja yhteiskuntafilosofia II</a> FIL.FIY.501 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-3446cf3d-b314-4119-947d-8beef2106495?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Etiikka ja yhteiskuntafilosofia IV</a> POL.VO.251 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39885?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Poliittisen ajattelun vanhat klassikot</a> YKT.SUT.301 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-f456f9f7-c3dd-46f8-b019-2aef32613bd7?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Feministisen ajattelun klassikot</a> FIL.FIA.140 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-e86ac750-2a7d-4049-ba68-cf10a376d1e1?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Yhteiskuntafilosofia III</a> YKT.SPY.302 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-127571e3-c8b9-49e1-a196-4fdf6cf6ad0e?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Sosiaalipsykologian klassikot</a> YKT.SOO.301 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-454f850b-5409-453b-8f79-34f220879d59?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Sosiologian klassikot</a> YKT.SOA.302 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-3789ebe6-b105-4ade-8a8f-efe3dce56606?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Sosiaaliantropologian klassikot</a> FIL.FIA.030 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-e3f7d37a-90cc-4c71-a151-2a9ed16c6378?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Filosofian klassikot</a> POL.VO.252 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39886?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Poliittisen ajattelun uudet klassikot</a> YKT.SPO.302 <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-de2fd34c-ae6c-42a1-8707-9954a1190060?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Sosiaalipolitiikan klassikot</a>

Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi Puhelimitse 0294 520 200Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme <a href="https://www.tuni.fi/avoinyliopisto">tuni.fi/avoinyliopisto</a>

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Yhteiskunta

suomi

Keskustakampus

Porin yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskus

Tutustu maksuehtoihin <a href="https://tuni.fi/maksuehdot-avoinyliopisto">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> -verkkosivulla.

Jaksolla perehdytään sosiaalipsykologian klassikoiden ajatteluun ja tutkimukseen. Tarkasteltava klassikko voi olla esim. joku tai jotkut seuraavista: Erving Goffman, Alfred Schütz, Harold Garfinkel, Harvey Sacks, Henri Tajfel, Serge Moscovici, Michael Billig, Rom Harré, Kenneth Gergen, George H. Mead, Sigmund Freud, Wilfred Bion, John Bowlby, Lev Vygotsky, Kurt Lewin, Lawrence Kohlberg, Gordon Allport, Roy Baumeister, Susan Fiske.

Opiskelija  osaa kuvata 1-3 sosiaalipsykologian klassikon ajattelua, teoreettista  sanastoa ja metodologista ominaislaatua sekä merkitystä  sosiaalipsykologian kehityksen historiassa. Hän osaa tämän/näiden  klassikoiden ajatteluun perustuen ja kriittisesti soveltaen muotoilla tieteellisiä kysymyksiä ja kriittisiä näkökantoja. Hän osaa soveltaa teorioita nykypäivän sosiaalipsykologisiin ilmiöihin.

<h2>Suositellut esitiedot</h2><ul><li>Yhteiskuntatutkimuksen aineopinnot, YKT-A01, 60op</li><li>Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot, YKT-P01, 25op</li><li>Yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot valinnaisina opintoina, YKT-P02, 25op</li><li>Yhteiskuntatutkimuksen aineopintoja valinnaisina opintoina, YKT-A02, 20op</li></ul>

Esseesuorituksesta ja siihen sisältyvästä kirjallisuudesta sovitaan jakson vastuuopettajan kanssa.

Kurssilla syvennytään johonkin etiikan tai yhteiskuntafilosofian erityisalaan tai -kysymykseen.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija haliitsee hyvin jonkin käytännöllisen filosofian erityisalan.

englanti

<h2>Esitiedot</h2>Filosofian perus- ja aineopintojen etiikan ja yhteiskuntafilosofian kurssit.

Kohdassa voi tenttiä esimerkiksi:a) etiikan klassikkoteoksia (Aristoteles, Nikomakoksen Etiikka; Kant, Siveysopilliset pääteokset; Smith, Moraalituntojen teoria; Sidgwick, Methods of Ethics; Nietzsche, Moraalin alkuperästä), ja etiikan historiaa koskevia teoksia kuten Schneewind, The Invention of Autonomy;b) normatiivisen etiikan kysymyksiä (T.M. Scanlon, What We Owe to Each Other; Derek Parfit, On What Matters; Mark Timmons, toim. Disputed Moral Issues. A Reader. 3rd Edition);c) metaetiikkaa, käytännöllistä järkeä ja normatiivisuutta koskevia teoksia (Joseph Raz, From Normativity to Responsibility; Alan Miller, An Introduction to Contemporary Metaethics; Russ Shafer-Landau, Moral Realism; Mark Schroeder, Noncognitivism in Ethics; Derek Parfit, On What Matters 2).Kohdassa voi myös tenttiä:d) yhteiskuntafilosofian klassikkoteoksia (Platon, Valtio; Aristoteles, Politiikka; Hobbes, Leviathan; Hume, Esseitä; Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta; Locke, Tutkielma hallitusvallasta; Hegel, Oikeusfilosofian pääpiirteet; Marx, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset);e) normatiivisen poliittisen teorian nykyteorioita (John Rawls, Justice as Fairness: A Restatement; Iris Marion Young, Justice and the Politics of Difference; Martha Nussbaum, Creating Capabilities; Axel Honneth, Freedom&amp;#39;s Right; G.E. Cohen, Rescuing Justice and Equality; Amartya Sen, The Idea of Justice);f) jotain erityiskysymystä kuten ekologiaa tai ilmastonmuutosta koskevia kirjoja (Elizabeth Cripps, Climate Change and the Moral Agent. Individual Duties in an Interdependent World; Andrew Dobson &amp;amp; Robyn Eckersley, toim. 2006. Political Theory and the Ecological Challenge;g) sosiaalisen ontologian teorioita (John Searle, Construction of Social Reality; Margaret Gilbert, Joint Commitment; Sally Haslanger, Resisting Reality; Alfred Schütz: Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen), tai:h) jotain osa-aluetta kuten taloutta yhteiskuntafilosofisesti tarkastelevia teoksia (David Harvey, Seventeen contradictions and the end of capitalism; John O’Neill, The Market; Elizabeth Anderson, Value in Ethics and Economics).

Opiskelija  perehtyy antropologian oppihistorian pääpiirteisiin. Lisäksi hän  perehtyy lähemmin kahden valitsemansa klassikon teokseen.

Opiskelija  hahmottaa sosiaaliantropologisen ajattelun kehittymisen päälinjat, ja  kykenee sijoittamaan sosiaaliantropologian klassikot tähän kehykseen.  Lisäksi hän tuntee lähemmin vähintään kahden antropologian klassikon  ajattelua ja ymmärtää tämän muotoilemien teoreettisten näkemysten  merkityksen nykyantropologiselle ajattelulle.

Kirjatentti valitaan kolme kirjaa seuraavista. Kaikille pakollinen teos: Eriksen &amp;amp; Nielsen (2001) A History of Anthropology. Pluto Press. Lisäksi valitaan kaksi kirjaa seuraavista: <ol><li>Geertz, Clifford (1973) The Interpretation of Cultures. Basic Books.</li><li>Malinowski, Bronislaw (1984 [1922]) Argonauts of the Western Pacific. London: Routledge. </li><li>Mauss, Marcel (1999) Lahja: Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa. Helsinki: Tutkijaliitto. </li><li>Ortner, Sherry (1989) High Religion: A Cultural and Political History of Sherpa Buddhism. Princeton: Princeton University Press.  </li><li>Turner, Victor (2007 [1969]) Rituaali: Rakenne ja communitas. Helsinki: Suomen antropologinen seura.</li></ol>Vaihtoehtoisesti opiskelija voi sopia opintojakson vastuuopettajan kanssa jonkun muun klassikon teoksen esseesuoritusta varten.

Opintojaksolla tulkitaan ja luetaan sosiologian klassikoita ja heidän työtään käsittelevää kommentaarikirjallisuutta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiologian perinnettä ja klassisia edustajia. Opiskelija harjaantuu lukemaan sosiologian klassikoiden tekstejä ja niitä käsittelevää kommentaarikirjallisuutta, tulkitsemaan klassikoiden keskeisiä ajatuksia, tuloksia ja kontribuutioita, hahmottamaan heidän panostaan tieteenalan synnylle ja myöhemmälle kehitykselle sekä arvioimaan heidän työnsä nykymerkitystä ja antia nyky-yhteiskunnan ja sen ilmiöiden analyysille. Opiskelija osaa myös keskustella ja kirjoittaa sosiologian klassisesta perinteestä ja sen edustajista näiden ulottuvuuksien kannalta.

Tentittävä  tai esseen pohjana toimiva kirjallisuus sovitaan erikseen opintojakson  vastuuopettajan kanssa. Se voi koostua niin klassikoiden omista  teksteistä, heidän työtään käsittelevästä tulkintakirjallisuudesta kuin  tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista (esim. Journal of Classical Sociology). Kirjallinen kuulustelu tai essee voi keskittyä joko yhden (esim. Auguste Comte, Émile Durkheim, Max Weber, Karl Marx, Georg Simmel, Gabriel Tarde, Ferdinand Tönnies, Werner Sombart, Herbert Spencer tai Karl Mannheim) tai useamman klassikon tuotantoon.

Kaikille yhteisellä opintojaksolla syvennetään opiskelijan ymmärrystä käytännöllisen filosofian keskeisistä kysymyksistä ja pyritään suhteuttamaan eri lähestymistapoja etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Valinnaisissa etiikan ja yhteiskuntafilosofian aineopintokursseissa (FILA13, FILA14) voi keskittyä syvemmin erityisteemoihin, tämä opintojakso on luonteeltaan yleiskatsauksellinen. Suositellaan suorittamista luennoilla.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin joitakin modernin etiikan ja yhteiskuntafilosofian keskeisiä kysymyksiä ja siten syvemmin teemoja, joihin hän tutustui etiikan ja yhteiskuntafilosofian perusopintojaksoilla. Hän tuntee ja osaa kuvata ja arvioida nykykeskustelun keskeisiä aiheita ja teorioita sekä pystyy näiden avulla tarkastelemaan eettisiä ongelmia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä filosofian keinoin.

<h2>Suositellut esitiedot</h2><ul><li>Etiikka ja yhteiskuntafilosofia I, FIL.FIA.004, 5op</li></ul>

EtiikkaShafer-Landau, Russ 2014. The Fundamentals of Ethics. 3rd edition. New York: Oxford U.P. YhteiskuntafilosofiaCatriona McKinnon (ed.) 2008. Issues in Political Theory. Oxford: Oxford U.P.

Jaksolla perehdytään keskeisiin sosiaalipolitiikan klassikkoteksteihin ja niiden tapoihin jäsentää sosiaalipolitiikkaa aikalaisnäkökulmasta.

Opiskelija  ymmärtää tieteenalan keskeisten käsitteiden ja kysymysten muotoutumisen  ajallisissa ja maantieteellisissä yhteyksissä. Hän syventää  ymmärrystään sosiaalipolitiikan historiasta ja teorioista. Opintojakson  suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet käsitteellistää hyvinvointivaltioiden muutosta. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida sosiaalipoliittisia kysymyksiä ja käytäntöjä vertailevasti.

Kaikille pakollinen: Waris, Heikki (1932, 1934) Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle I-II. Helsinki: SKS. Lisäksi valitaan kaksi teosta seuraavista: <ul><li>Esping-Andersen, Gøsta (1990) The three Worlds of Welfare Capitalism. Cambridge: Policy Press. </li><li>Hernes, Helga Maria (1987) Welfare state and woman power: essays in state feminism. Oslo: Norwegian University Press TAI  </li><li>Anttonen, Anneli; Henrikson, Lea, Nätkin, Ritva (toim.) (1994) Naisten hyvinvointivaltio. Tampere: Vastapaino. </li><li>Julkunen, Raija (2001) Suunnanmuutos. 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa.Tampere: Vastapaino. </li><li>Rothstein,  Bo (1998) Just institutions matter: the moral and political logic of  the universal welfare state. Cambridge: Cambridge University Press.  </li></ul>

Opiskelija perehtyy klassikkotekstiin joko omatoimisesti, kommentaarikirjallisuuteen tukeutuen, kirjoittaen tämän pohjalta esseen tai seminaariryhmässä. Klassikkoja voi myös tenttiä erillisen sopimuksen mukaan.

Opiskelija tuntee hyvin yhden tai kaksi filosofian historian klassikkotekstiä. Hän osaa lukea, tarvittaessa kommentaarien avulla, klassisia tekstejä, joiden tyyli ja metodi saattavat poiketa paljonkin nykyfilosofiasta. Hän tunnistaa tekstissä käsiteltävät filosofiset ongelmat ja siinä käytettävän filosofisen metodin. Hän osaa klassikkotekstin parissa työskenneltyään taustoittaa ja syventää erilaisia systemaattisia kysymyksiä, joita käsitellään muissa opintojaksoissa.

Filosofian klassikot 3 opOpintojakso suoritetaan valitsemalla esimerkiksi yksi seuraavista klassikoista, muutkin klassikot ovat mahdollisia. Lista on ohjeellinen. 1900-luvun teokset eivät ole vielä klassikkoja. Kommentaarin käyttö on vapaaehtoista mutta vahvasti suositeltavaa.                             • Platon: Valtio (Teokset IV), kommentaariteksti, esim. Simon Blackburn, Platonin Valtio.                              • Aristoteles: Kategoriat (Teokset I) tai  Metafysiikka (Teokset VI), kommentaariteksti, esim. V. Politis,  Aristotle and the Metaphysics; tai Aristoteles: Nikomakhoksen  kommentaari, esim. Broadie, Ethics with Aristotle.                              • Descartes: Metodin esitys (Teokset I) ja Mietiskelyjä  ensimmäisestä filosofiasta (Teokset II), kommentaariteksti L. Alanen,  Descartes’ Concept of Mind.                             • Spinoza: Etiikka, kommentaariteksti Della Rocca, Spinoza.                             • Leibniz, Monadologia, kommentaari N. Jolley, Leibniz.                             • Berkeley, Three Dialogues Between Hylas and Philonous. Kommentaari Daniel E. Flage: Berkeley.                              • Hume: An Enquiry Concerning Human  Understanding, Locke: An Essay Concerning Human Understanding, book 2,  kommentaarina esim. Harold Noonan: Hume on Knowledge.                              • Hobbes: Leviathan, vain 2 ensimmäistä kirjaa, ja  Rousseau: Yhteiskuntasopimuksesta, eli, Valtio-oikeuden johtavat  aatteet, ja Locke: Tutkielma hallitusvallasta, kommentaarina näitä  koskevat artikkelit teoksessa Klassiset Poliittiset ajattelijat (P.  Koikkalainen &amp;amp; P-E Korvela, toim.).                              • Kant: Puhtaan järjen kritiikki s. 51 - 342 ja 487 - 562. Kommentaariteksti esim. Olli  Koistinen, Kant ja Puhtaan järjen kritiikki.                              • Hegel: Phänomenologie des Geistes (Phenomenology of Spirit),  kommentaariteksti, esim. Susanna Lindberg (toim.) Johdatus Hegelin  Hengen fenomenologiaan).                                                     • Nietzsche: Moraalin alkuperästä,  kommentaaritekstit, esim.: Deleuze, Gilles: Nietzsche ja filosofia,  Foucault, Michel: Foucault/Nietzsche.-Descartes — Kirjeenvaihto prinsessa Elisabethin kanssa (Descartes: Teokset IV, Gaudeamus 2005, ss. 145 - 278) - kommentaari: Lilli Alanen — Descartes (Logos: <a href="https://filosofia.fi/node/7309" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://filosofia.fi/node/7309</a>) -Mary Wollstonecraft — A Vindication of the Rights of Woman: with Strictures on Political and Moral Subjects (1792) - kommentaari: Martina Reuter — <a href="http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/wollstonecraft/index.htm" target="_blank" rel="noopener noreferrer">http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/wollstonecraft/index.htm</a>     Miesvaltaa murtamassa — Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksiaReuter, Martina; Parsio, Tuomas; Ruonakoski, Erika; Lahdensuu, Laura Kommentaareja voi hakea myös Logos-ensyklopediasta, IEP:stä ja SEP:stä.

Opintojaksolla perehdytään yhteiskuntafilosofian moderneihin klassikoihin sekä uusimpiin teorioihin ja keskusteluihin.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin joitakin modernin yhteiskuntafilosofian keskeisiä kysymyksiä ja on siten syventänyt tietämystään teemoista, joihin hän tutustui yhteiskuntafilosofian perusopintojaksolla. Hän tuntee ja osaa kuvata nykykeskustelun keskeisiä aiheita ja teorioita sekä pystyy näiden avulla tarkastelemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä filosofisesti.

Kirjallisuus/Oppimateriaali Opintojakson voi suorittaa kirjatentillä tai esseillä esimerkiksi seuraavin kirjoin: Rawls, John 1971. A Theory of Justice. Cambridge (MA): Harvard University Press. (Suom. Oikeudenmukaisuusteoria, 1988. Helsinki: WSOY.), osat 1-2, 2 op. Arendt, Hannah 1958. The Human Condition. Chicago: The University of Chicago Press. (Suom. Vita Activa. Ihmisenä olemisen ehdot, 2002. Tampere: Vastapaino.), 2  op. Foucault, Michel 1975. Surveiller et punir. Paris: Gallimard. (Suom. Tarkkailla ja rangaista, 4. p. 2005. Helsinki: Otava.), 2 op. Kohdassa voi myös tenttiä kohdan FILS05 kirjalistasta seuraavia kirjoja (kuitenkin niin, että samaa tekstiä ei tentitä kahteen kertaan):d) yhteiskuntafilosofian klassikkoteoksia (Platon, Valtio; Aristoteles, Politiikka; Hobbes, Leviathan; Hume, Esseitä; Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta; Locke, Tutkielma hallitusvallasta; Hegel, Oikeusfilosofian pääpiirteet; Marx, Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset tai Pääoma);e) normatiivisen poliittisen teorian nykyteorioita (John Rawls, Justice as Fairness: A Restatement; Iris Marion Young, Justice and the Politics of Difference; Martha Nussbaum, Creating Capabilities; Axel Honneth, Freedom&amp;#39;s Right; G.E. Cohen, Rescuing Justice and Equality; Amartya Sen, The Idea of Justice);f) jotain erityiskysymystä kuten ekologiaa tai ilmastonmuutosta koskevia kirjoja (Elizabeth Cripps, Climate Change and the Moral Agent. Individual Duties in an Interdependent World; Andrew Dobson &amp;amp; Robyn Eckersley, toim. 2006. Political Theory and the Ecological Challenge;g) sosiaalisen ontologian teorioita (John Searle, Construction of Social Reality; Margaret Gilbert, Joint Commitment; Sally Haslanger, Resisting Reality; Alfred Schütz: Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen), tai:h) jotain osa-aluetta kuten taloutta yhteiskuntafilosofisesti tarkastelevia teoksia (David Harvey, Seventeen contradictions and the end of capitalism; John O’Neill, The Market; Elizabeth Anderson, Value in Ethics and Economics).

Opiskelija tutustuu feministisen ajattelun historiaan ja perinteisiin 1790-luvulta 1980-luvulle perehtymällä 1-3 feminismin klassikkoon erittelemällä tekstien kysymyksenasetteluja ja konteksteja sekä niiden keskeisiä käsitteitä ja argumentteja.

Opiskelija osaa kuvata ja eritellä feministisen ajattelun eri perinteitä ja niiden ominaispiirteitä 1790-luvulta 1980-luvulle. Hän osaa määritellä 1-3 klassikon lähtökohdat, keskeiset teemat ja kysymyksenasettelut. Hän osaa eritellä ja arvioida käsitteiden ja argumenttien konteksteja ja aikakausisidonnaisuuksia sekä niiden relevanssia nykymaailmassa.

Itsenäisen työskentelyn kirjallisuudesta sovitaan vastuuopettajan kanssa seuraavan kirjallisuuden pohjalta: a) NaiskysymysGoldman, Emma (2005/2011/1910) Anarchism and Other Essays. Filiquarian 2005 tai CreateSpace 2011. TAI Goldman, Emma (2011/1910) Anarkismi ja muita esseitä. Savukeidas. Kollontai, Aleksandra (1973/1922) Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä. Tammi. Mill, John Stuart (1869) The Subjection of Women. TAI Mill, John Stuart (2013/1869) Naisen asema. Ntamo. TAI Mill, John Stuart (2004) Kirja kerrallaan tai Librum 1981 tai CreateSpace 2011. http://www.constitution.org/jsm/women.htm. b) Modernit feministit Beauvoir, Simone de(2009/1949) Toinen sukupuoli I. Tosiasiat ja myytit. Tammi. Beauvoir, Simone de (2011/1949) Toinen sukupuoli II. Eletty kokemus, Tammi. Woolf, Virginia (1967/2004/1929) A Room of One’s Own. Penguin, tai Flamingo 1994. <a href="http://ebooks.adelaide.edu.au/w/woolf/virginia/w91r/">http://ebooks.adelaide.edu.au/w/woolf/virginia/w91r/</a> TAI Woolf, Virginia (1980/1929) Oma Huone. Kirjayhtymä. c) Feminismin toinen aalto Firestone, Shulamith (1993/1970), The Dialectic of Sex. The Case for Feminist Revolution. New York: Quill. Friedan, Betty (1982/2010/1963) The Feminine Mystique. Penguin. TAI Friedan, Betty (1967/1963) Naisellisuuden harhat. Kirjayhtymä 1967. Millet, Kate (1970), Sexual Politics. <a href="http://www.marxists.org/subject/women/authors/millett-kate/theory.htm">http://www.marxists.org/subject/women/authors/millett-kate/theory.htm</a> Mitchell, Juliet (1973/1966) Woman’s Estate. Vintage Books. TAI Mitchell, Juliet(1973/1966) Naisliike. Otava.Rich, Adrianne (1995/1976) Of Woman Born. Norton. d) Jälkikoloniaalinen feminismi bell hooks (1984) Feminist theory: From margin to center. South End Press. Lorde, Audre (1983) Sister Outsider. Ten Speed Press. Moraga, Cherrie &amp;amp; Anzaldúa, Gloria (toim.) (1983) This Bridge Called My Back, Kitchen Table. Spivak, Gayatri (1988) In Other Worlds. New York: Routledge TAI Spivak, Gayatri (1996) Maailmasta kolmanteen. Vastapaino. e) Suomalainen feminismi Boucht, Birgitta &amp;amp; Nyström, Carita (1975), Denna värld är vår. Boklaget. Eskola, Katariina (toim.) (1968) Miesten maailman nurjat lait. Tammi. Husu, Liisa &amp;amp; al (toim.) (1995) Lukukirja Suomen Naisille. Gaudeamus. Ingström, Pia (2007), Lentävä feministi ja muita muistoja 70-luvulta. Schildts. Klassikkogalleria. Elektroninen julkaisu, Helsingin yliopisto <a href="http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/">http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/ </a>Minna Canth <a href="http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/canth/index.htm">http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/canth/index.htm</a> Aleksandra Gripenberg <a href="http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/gripenberg/index.htm">http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/klassikkogalleria/gripenberg/index.htm</a>

Perehtyminen poliittisen ajattelun historian yleispiirteisiin antiikista edustuksellisten demokratioiden alkuvaiheisiin saakka; itsenäinen perehtyminen yhteen klassikkoteokseen.

Opiskelijalle on muodostunut yleiskuva poliittisen ajattelun historiasta antiikista edustuksellisen demokratian alkuvaiheisiin saakka. Lisäksi opiskelijalle on muodostunut yhden klassikkoteoksen itsenäiseen opiskeluun perustuva käsitys teoksen kirjoittajan ajattelun peruspiirteistä ja merkityksestä poliittisen ajattelun historiassa.

<h2>Pakolliset esitiedot</h2><ul><li>Valtio-opin johdantokurssi, POL.102, 5op</li></ul>

Koikkalainen &amp;amp; Korvela (toim.), Klassiset poliittiset ajattelijat. Vastapaino 2012. (2 op)sekä yksi seuraavista teoksista (3 op) tai joku muu opintojakson vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava klassikkoteos:Platon, Valtio. Teokset IV. 2. painos. Otava 1999. Aristoteles, Politiikka. Teokset VIII. Gaudeamus 1991.Machiavelli, Ruhtinas. Basam Books Helsinki 2021.Hobbes, Leviathan (osat 1-2). Vastapaino 1991.Locke, Tutkielma hallitusvallasta. Gaudeamus 1995.Rousseau, Yhteiskuntasopimuksesta. 3. painos. Karisto 1997.de Tocqueville, Demokratia Amerikassa. Gaudeamus 2006.Wollstonecraft, Naisten oikeuksien puolustus. Savukeidas 2011 [A Vindication of the Rights of Woman with Strictures on Moral and Political Subjects, 1792.].

Perehtyminen poliittisen ajattelun historian yleispiirteisiin edustuksellisten demokratioiden aikakaudella; omakohtainen perehtyminen yhteen klassikkoteokseen.

Opiskelijalle on muodostunut yleiskuva poliittisen ajattelun kehityskuluista edustuksellisen demokratian alkuvaiheista nykyaikaan (1800- ja 1900-luvun poliittinen ajattelu). Lisäksi opiskelijalle on muodostunut yhden klassikkoteoksen itsenäiseen opiskeluun perustuva käsitys teoksen kirjoittajan ajattelun peruspiirteistä ja merkityksestä poliittisen ajattelun kehityksessä edustuksellisten demokratioiden aikakaudella.

Lindroos &amp;amp; Soininen (toim.), Politiikan nykyteoreetikkoja. Gaudeamus 2008. (2 op)sekä yksi seuraavista teoksista (3 op) tai joku muu opintojakson vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava klassikkoteos:Arendt, Vita activa. Vastapaino 2001.Olson, The Logic of Collective Action. Harvard University Press 1965.Pateman, The Sexual Contract. Stanford University Press 1988.Ostrom, Governing the Commons. Cambridge University Press 1990.Rawls, A Theory of Justice. Harvard University Press, reissue edition 2005.Rosanvallon, Vastademokratia. Vastapaino 2008.

Opintojaksolla perehdytään 1. yhteiskuntateorian keskeisiin käsitteisiin ja 2.uusimpiin teorioihin ja keskusteluihin.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin joitakin modernin yhteiskuntateorian keskeisiä kysymyksiä. Hänellä on yleiskuva yhteiskuntateorian nykykeskusteluista, ja hän pystyy näiden avulla käsitteellistämään ja tarkastelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Opintojakson suorittaminen kirjatentillä tai esseillä edellyttää seuraavien kirjojen opiskelua: Joas, Hans ja Knöbl, Wolfgang: Social Theory: Twenty Introductory Lectures. Cambridge University Press  3op Sekä jokin seuraavista (2 op): Cooper, Geoff; King, Andrew &amp;amp; Rettie, Ruth (eds.) (2009): Sociological Objects. Reconfigurations of Social Theory. Latour, Bruno (2005): Reassembling the Social. An Introduction to Actor-Network-Theory. Pryke, Michael; Rose, Gillian &amp;amp; Whatmore, Sarah (2003): Using Social Theory. Thinking through Research. Pyykkönen, Miikka &amp;amp; Kauppinen, Ilkka (toim.) 1900-luvun ranskalainen yhteiskuntateoria. Gaudeamus.

Työseminaareissa perehdytään yhteiskuntateorian klassikoihin tai uusimpiin teorioihin ja keskusteluihin. Työseminaareja voi suorittaa useampia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hyvin muutamia modernin yhteiskuntateorian keskeisiä kysymyksiä. Hän tuntee ja osaa kuvata nykykeskustelun keskeisiä aiheita ja teorioita ja pystyy näiden avulla tarkastelemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä teoreettisesti, ja osaa keskustella lukemastaan kriittisesti.

Yhteiskuntateoria, avoin yliopisto-opetus

Laajuus

Hinta

Kampus

Kaupunki

Tiedekunta tai osaamisyksikkö

Opetuksessa käytettävät kielet

Koodi

Koulutusala

Opintojen suorittaminen

Sosiaalipsykologian klassikot, 5 op

Etiikka ja yhteiskuntafilosofia IV, 15 op

Sosiaaliantropologian klassikot, 5 op

Sosiologian klassikot, 5 op

Etiikka ja yhteiskuntafilosofia II, 5 op

Sosiaalipolitiikan klassikot, 5 op

Filosofian klassikot, 3 op

Yhteiskuntafilosofia III, 5 op

Feministisen ajattelun klassikot, 5 op

Poliittisen ajattelun vanhat klassikot, 5 op

Poliittisen ajattelun uudet klassikot, 5 op

Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset, 5-10 op

Teoreettisen yhteiskuntatutkimuksen työseminaari, 0-10 op

Yhteystiedot

Hakumenettely

Maksuehto

Anna palautetta!

Viimeksi katsomasi koulutukset

Yhteiskuntateoria, avoin yliopisto-opetus