Tietoa yliopiston opiskelijavalintauudistuksista

Viisi faktaa todistusvalinnasta

1. Todistusvalinta ei ole ainoa väylä yliopistoon

Kaikkien hakijoiden ei tarvitse panostaa todistusvalintaan, yliopistoon pääsee sisään myös muita väyliä, kuten valintakokeen tai avoimen väylän kautta. Opiskelijavalintauudistus ei vaikuta aloituspaikkojen määrään. Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta, voit tarkistaa oman alasi todistusvalinnan osuuden osoitteesta www.yliopistovalinnat2020.fi.

Ylioppilaskirjoituksissa menestyneille todistusvalinta mahdollistaa väylän yliopistoon ilman valintakokeita. Yhdellä todistuksella voi hakea usealle eri alalle eikä hakijan tarvitse lukea moneen valintakokeeseen. Tämän lisäksi valintakokeet säilyvät tärkeänä valintaväylänä ja yliopistoon avataan uusia reittejä, kuten avoimen yliopiston opinnot ja verkkokurssit. Lisätietoja uusista reiteistä on Toinen reitti yliopistoon -hankkeen sivulla: https://www.avoin.jyu.fi/fi/avoin-yliopisto/hankkeet/try

Todistusvalinta ei ole käytössä taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa. Taidealalla ja arkkitehtuurikoulutuksissa hakijat valitaan joko yhteenlaskettujen todistus- ja valintakoepisteiden tai pelkän valintakokeen perusteella. 

2. Yliopistoon pääsee myös valintakokeen kautta

Valintakokeilla valitaan edelleen suuri osa yliopisto-opiskelijoista. Valintakokeella valittavien opiskelijoiden määrä riippuu koulutuksesta. Tampereen yliopiston osalta voit tarkistaa oman hakukohteesi valintakokeella valittavien osuuden sivulta Tampereen yliopiston yhteishaun hakukohteet keväällä 2020. Tiedot löytyvät myös osoitteesta www.opintopolku.fi.

Valintakokeet eivät vaadi pitkää valmistautumista. Valintakokeet ovat joko sellaisia, että niihin ei ole ennakkomateriaalia tai ennakkomateriaali julkaistaan noin kuukautta ennen valintakoetta. Valintakoe voi pohjautua myös lukion oppimäärään. 

Todistusvalinnassa valitaan parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneet hakijat, joten he eivät kilpaile samoista opiskelupaikoista valintakokeeseen osallistuvien kanssa. Todistusvalinnan tulokset pyritään aina julkaisemaan joitakin päiviä ennen valintakoetta.

3. Matematiikan arvosana on pakollinen vain osalla aloista

Matematiikan arvosana on todistusvalinnassa pakollinen vain osalla aloista. Jos matematiikka on koulutuksessa kynnysehtona, silloin todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi ilman (vähintään tiettyä) matematiikan arvosanaa. Muiden koulutusten todistusvalinnassa voi tulla valituksi ilman matematiikkaa. Kuitenkin jo vuosina 2013-2015, jolloin todistusvalinta ei ollut vielä käytössä, useampi kuin neljä viidestä yliopistoon valitusta oli kirjoittanut matematiikan. Lähde: https://www.oulu.fi/avain/node/46223. Todistusvalinnan alakohtaiset kriteerit löytyvät osoitteesta: www.yliopistovalinnat2020.fi. 

Todistusvalinnassa hakija saa pisteitä 4-6 kirjoittamastaan lukion aineesta. Todistusvalinnan pisteet määräytyvät lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrän perusteella. Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, sillä siinä on eniten kursseja. Myös lyhyt matematiikka on parhaiten pisteitä tuottavien aineiden joukossa. 

4. Opiskelemaan pääsee ilman L:n papereita

Se, millä arvosanoilla mihinkin koulutukseen pääsee, riippuu kyseisen alan hakijajoukosta. Suosituilla aloilla arvosanataso on korkeampi. Vasta vuonna 2020 todistusvalinnan tulosten valmistuttua selviää tarkemmin, millainen arvosanataso mihinkin koulutuksen vaaditaan. Pistetaulukkoa tulisi katsoa kaikkien aineiden ja arvosanojen kokonaisuutena, eikä pelkkää laudatur -riviä. Todistusvalinnassa arvokkaita pisteitä saa muistakin arvosanoista. Parhaat arvosanat saaneet ylioppilaat eivät täytä edes kolmasosaa yliopistojen aloituspaikoista.

Kuva, jossa havainnollistetaan, että opiskelemaan pääsee myös ilman L:n papereita

5. Lukiossa kannattaa opiskella aineita, jotka kiinnostavat

Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata tuijottaa pelkästään todistusvalinnan pistetaulukkoja ja kikkailla ainevalinnoilla. Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin. Myös opintojen kokeminen hyödyllisenä auttaa – eikä pelkästään todistuspisteiden kannalta. Jos taas kokee joutuvansa luopumaan itselle tärkeistä asioista opintojensa takia, voi opiskelumotivaatio kärsiä.* 

On todennäköistä, että oma ala löytyy itseä kiinnostavien aineiden parista. Jos kuitenkin kiinnostuksen kohteet muuttuvat matkan varrella, yliopistoon voi päästä myös valintakokeen tai avoimen väylän kautta. 

*Lisää aiheesta:  

Eccles, J. S., & Wigfield, A. (1995). In the mind of the actor: The structure of adolescents’ achievement task values and expectancy-related beliefs. Personality and social psychology bulletin, 21(3), 215-225. 

Viljaranta, J. (2017). Odotusarvoteoria-odotusten ja arvostusten vaikutus oppimismotivaatioon. Teoksessa Salmela-Aro, K. & Nurmi, J.-E. (toim.) Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet. Juva: Bookwell Digital. 

Viljaranta, J., & Tuominen, H. (2018). Oppiaineiden arvostukset: tärkeää, hyödyllistä, kiinnostavaa vai kuormittavaa. Teoksessa Salmela-Aro, K. (toim.) Motivaatio ja oppiminen (pp. 101-119). Jyväskylä: PS-kustannus. 

Viljaranta, J., Nurmi, J. E., Aunola, K., & Salmela‐Aro, K. (2009). The Role of Task Values in Adolescents’ Educational Tracks: A Person‐Oriented Approach. Journal of Research on Adolescence, 19(4), 786-798.