Technology
Tutkinto-ohjelma

Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma

Technology

Meillä ihminen ja teknologia kohtaavat

Vuorovaikutteinen teknologia yhdistelee tutkimusta ja tuotekehitystä.

Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma antaa valmiudet toimia vaativissa ihmisen ja teknologian väliseen vuorovaikutukseen liittyvissä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Ala on vahvasti monitieteinen ja edellyttää useiden tutkimusmenetelmien ja näkökulmien hallintaa, ja liittyy läheisesti tietojenkäsittely-, informaatio-, teknisluonnontieteellisiin- ja ihmistieteisiin.

Ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi uusien vuorovaikutus- ja käyttöliittymäteknologioiden innovointi, tutkimus ja kehitys siten, että ne sopivat mahdollisimman hyvin ihmisen luontaiseen käyttäytymiseen ja tukevat sekä multimodaalista että moniaistista toimintaa teknologiaympäristössä.  Työllistymisnäkymät väitöksen jälkeen ovat hyvät, koska teknologiat ja niiden hyödyntämis- ja käyttötavat uudistuvat, kehittyvät ja lisääntyvät jatkuvasti.

Alalla käytettävien tutkimusmenetelmien kirjo on laaja ja alalle voi suuntautua useista tiedetaustoista käsin. Tohtorintutkinnon suorittanut tutkija osaa eritellä ja asettaa tieteellisiä tutkimuskysymyksiä, osaa valita tutkimuskysymyksiin sopivat menetelmät, tuntee oman tutkimuksensa taustakirjallisuuden, teoriat ja lisäksi myös alan muita yleisimpiä kysymyksenasetteluita ja menetelmiä.  Tutkimus ja tuotekehitys ovat vuorovaikutteisen teknologian alalla lähellä toisiaan ja suuri osa ohjelmasta valmistuvista tohtoreista tulee työskentelemään yrityksissä ja muissa organisaatioissa yliopiston ulkopuolella.

Tutkintonimike

Filosofian tohtori

Koulutustyyppi

Jatkotutkinto

Suunniteltu kesto

4 vuotta

Koulutuksen laajuus

240 op

Kaupunki

Tampere

Kampus

Keskustakampus

Osaamistavoitteet

Tutkintoasetuksen mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että jatkokoulutuksen suorittanut on

  1. perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
  2. hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
  3. perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
  4. saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
  5. saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Tohtoriohjelman opetussuunnitelman kokonaisuudessaan pääset lukemaan opinto-oppaassa.

Koulutuksen sisältö

Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma antaa valmiudet toimia tutkijana ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen alalla vaativissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Vuorovaikutteinen teknologia on vahvasti monitieteinen ala, joka keskittyy ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kehittämiseen ja se edellyttää informaatio-, teknis- ja ihmistieteellisten näkökulmien ja tutkimusmenetelmien hallintaa. Ohjelman eräinä keskeisinä tavoitteina ovat esimerkiksi uusien käyttöliittymäteknologioiden innovointi, tutkimus ja kehitys siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin ihmisen luontaista käyttäytymistä ja mahdollistavat monipuoliset elämykset. Työllistymisnäkymät väitöksen jälkeen ovat hyvät, koska teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja teknologian käyttötavat kehittyvät ja lisääntyvät jatkuvasti.

Alalla käytettävien tutkimusmenetelmien kirjo on laaja ja alalle voi suuntautua useista eri lähtökohdista. Tohtorintutkinnon suorittanut tutkija tuntee omaan tutkimustraditioonsa kuuluvien teorioiden ja menetelmien lisäksi myös alan muita yleisimpiä menetelmiä ja kysymyksenasetteluita ja osaa valita tutkimuskysymyksiinsä sopivat menetelmät.

Tutkimus ja tuotekehitys ovat vuorovaikutteisen teknologian alalla lähellä toisiaan ja suuri osa ohjelmasta valmistuvista tohtoreista tulee työskentelemään yrityksissä ja muissa organisaatioissa yliopiston ulkopuolella.

Opintojen rakenne

Filosofian tohtorin tutkinnon rakenne (240 op)

Välitutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (FL).

Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 40 op koostuvat seuraavista osista:

  • Tutkimusetiikka
  • Perustutkintoa syventävät opintojaksot
  • Tutkimuksen aihepiiriin perehdyttävät opinnot
  • Pääaineen tutkijaseminaari

Väitöskirja 200 op

Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Aiemmin julkaistua monografiaa ei hyväksytä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja. Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Riittävä määrä on 3–5 artikkelia laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen. Epäselvissä tilanteissa artikkelien riittävän määrän ratkaisee dekaani konsultoituaan tohtoriohjelman vastuuhenkilöä.

Lisensiaatin tutkinto

Lisensiaatin tutkinnon 130 op suorittamiseksi vaaditaan

  • Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 40 op
  • Lisensiaatintutkimus 90 op

Tutkinnon rakenteen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.

Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: itc.doc.tau(a)tuni.fi. Tohtoriohjelman vastuuprofessori on professori Veikko Surakka (veikko.surakka@tuni.fi), joka auttaa hakijoita löytämään sopivan ohjaajan ja vastaa opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin.  

Vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelma
Tohtorihaku huhtikuu 2019
1.-30.4.2019

Hakukelpoisuusvaatimukset

Yleinen kelpoisuus tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin

Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut

  • soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
  • soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tai
  • soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja.

Kielitaitovaatimukset

Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.

 

Aloituspaikkamäärä

Tohtoriohjelmaan voidaan ottaa vuoden 2019 keskitettyjen hakujen perusteella yhteensä noin 6 uutta opiskelijaa.

Valintaperusteet

Jatko-opiskelijaksi valinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-opiskelijoita.

Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:

  • tutkimussuunnitelman sekä opinto- ja ohjaussuunnitelman tieteellinen laatu, relevanssi ja suunnitelman toteuttamisen realistisuus
  • perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan ja haettuun pääaineeseen
  • hakijan tiedot ja taidot, tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito, myös aiemman opinnäytetyön arvosana voidaan ottaa huomioon
  • hakijan lupaavuus ja motivaatio.

 

Hakumenettely

Hakuajat ja hakeminen 

Haku vuorovaikutteisen teknologian tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.

Keskitetty haku syksyllä 2019 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-30.4.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00 Suomen aikaa.

Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.

Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine, vuorovaikutteinen teknologia.

Sähköinen hakulomake

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.

Hakemus ja tarvittavat liitteet

Hakemuksen liitteet

  • tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
  • alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelma- lomaketta
  • ansioluettelo
  • kopio maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
  • todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
  • hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta

Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa

  • kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi. 
  • selvitys tutkinnon tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta ao. maassa.
  • Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Lue lisää maakohtaisista vaatimuksista.

Ohjaaja(t)

Ennen opiskeluoikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelman vastuuprofessoriin, joka auttaa löytämään aiheeseen sopivan vastuuohjaajan.

Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus. Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen.

Tutkimussuunnitelman tulee olla lähteineen enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Liitä tutkimussuunnitelmaan asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi nimesi ja työsi otsikko. Muista numeroida sivut.

Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

1. Selkeä kuvaus tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)

Tutkimussuunnitelman johdanto-osan tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Esittele tutkimusaiheesi ja perustele sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Muista, että tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusidea.

Tutkimusaiheen muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen. Mitä aiheesta tiedetään jo ennestään?

Muotoile tutkimusongelmasi ja siihen liittyvät tutkimuskysymyksesi mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessasi itse asiassa halutaan tietää? Muotoile tutkimuskysymyksesi niin, että niihin on mahdollista vastata.

2. Tutkimuksen tausta ja keskeiset lähteet

Mitkä ovat tämän tutkimuksesi keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?

3. Kuvaus tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista

Kerro, miten aiot käytännössä vastata tutkimuskysymyksiisi. Jos työsi on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?

Mieti aiheeseesi mahdollisesti liittyviä eettisiä kysymyksiä. Käytä tarvittaessa hyväksesi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita http://www.tenk.fi/ .

4. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen

Millaista uutta tietoa tutkimuksesi tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?

5. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma

Laadi tutkimukselle aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.). Voit liittää mukaan myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittavien mittalaitteiden saatavuus, pääsy tarvittaviin laboratorioihin, rahoitussuunnitelma, ohjaaja, kuvaus tutkimusympäristöstä ja –ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)? Jos väitöstutkimuksesi on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, selvitä miten olet riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Pidä huolta, että oma osuutesi on selkeästi kuvattu. Sisällytä kuvaukseen myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksesi kannalta.

Laadi myös lyhyt selvitys siitä, miten aiot rahoittaa opintosi, aiotko suorittaa opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettele mahdolliset rahoituslähteet.

Valinta

Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä hakijasta eivät ole julkisia.

Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 14.6.2019 mennessä.

Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau@tuni.fi).  Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.

Yhden korkeakoulupaikan sääntö

Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.

Paikan vastaanottaminen

Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 11.7.2019 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.

Ilmoittautuminen

Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.

Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.

Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.