Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma
Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelma pähkinänkuoressa
Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelmassa koulutetaan korkeatasoisia joukkoviestinnän ja journalismin, musiikintutkimuksen, puheviestinnän, teatterin ja draaman tutkimuksen sekä teatterityön asiantuntijoita ja tutkijoita. Näitä aloja yhdistää todellisuuden tutkiminen ja esitysten rakentaminen tuosta todellisuudesta, ammattien julkinen luonne ja niihin liittyvä konkreettinen taitoulottuvuus, yhteiskunnallisuus sekä viestinnän ymmärtäminen merkitysten näkökulmasta: kuvina, sanoina ja tarinoina.
Tohtoriohjelma on Suomessa ainutlaatuinen, sillä eri oppiaineiden syvällisen ja laaja-alaisen tuntemuksen lisäksi koulutus pyrkii tohtoriohjelman eri oppiaineiden välisiin dialogeihin.
Tohtorikoulutuksen keskeisenä tavoitteena on yhdistää uutta luovilla tavoilla toisiinsa teoreettista kunnianhimoisuutta ja käytäntöpohjaista tutkimusta. Tohtoriohjelman mukaisen tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä ja ammatillisia asiantuntijoita, joilla on edellytykset toimia vaativissa yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä ja myös syvällistä tieteenalan teoreettis-metodista taitoa vaativissa muissa yhteiskunnan asiantuntijatehtävissä, kuten sekä julkisissa että yksityisissä organisaatioissa, korkeakouluhallinnossa, kulttuuri-, taide- ja tiedehallinnossa.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelmassa suoritetun yhteiskuntatieteiden ja filosofian tohtorin tutkinnon osaamistavoitteena on laaja-alainen ja kansainvälinen ymmärrys viestintää, mediaa ja teatteria koskevista yhteiskunnallisista, teoreettisista, käsitteellisistä ja metodologisista lähestymistavoista, sekä niiden suhteista erilaisiin muuttuviin viestinnän ja esittämisen käytäntöihin.
Jatko-opintojen aikana opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, oppi soveltamaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntämään osaamistaan tutkimusryhmissä ja –verkostoissa. Opiskelija saavuttaa viestinnän, median tai teatteritaiteen alan sellaisen tuntemuksen, joka mahdollistaa alan asiantuntijana toimimisen sekä yliopistossa että sen ulkopuolisissa ympäristöissä. Hän kykenee omalla tutkimusalallaan itsenäiseen ja uutta luovaan ajatteluun, pystyy välittämään tutkimustietoa sekä omaa taidot toimia kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Lisäksi opiskelija perehtyy tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan, omaa aluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen, tutkimusalueen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin virtauksiin sekä opetus- ja ohjauskäytäntöihin.
Teatteritaiteen tohtorin tutkinnon osaamistavoitteena on syvällinen ymmärrys teatterin erilaisissa toimintaympäristöissä tehtävästä näyttelijän taiteellisesta työstä, jostakin sen osa-alueesta tai sen yliopistotasoisesta koulutuksesta. Tämä ymmärrys on mahdollista saavuttaa erilaisten taiteen käytännöistä nousevien menetelmien, taiteellisen toiminnan sekä näitä avaavien yhteiskunnallisesti, teoreettisesti tai filosofisesti painottuneiden lähestymistapojen avulla. Tavoitteena on synnyttää uudenlaisia teatterityön tekijöitä ja toimintatapoja vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen muuttuviin rakenteisiin ja lisätä näin teatterin vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
Tohtoriohjelman opetussuunnitelman kokonaisuudessaan pääset lukemaan opinto-oppaassa.
Viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelmassa koulutetaan joukkoviestinnän ja journalismin, puheviestinnän, teatterin ja draaman tutkimuksen sekä teatterityön taitajia ja tutkijoita. Tohtoriohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, joilla on kykyä uudistaa oman alansa käytäntöjä sekä yliopistossa että muualla työelämässä. Lisäksi koulutus tähtää teoreettisen kunnianhimoisuuden ja käytäntöpohjaisen tutkimuksen luovaan yhdistämiseen ja pyrkii ruokkimaan uuden tiedon tuottamista yksikön eri oppiaineiden välisten dialogien pohjalta.
Jatko-opiskelija tekee ohjaajiensa kanssa kirjallisen opinto- ja ohjaussuunnitelman, jossa sovitaan vastuuohjaajasta sekä ohjaajien ja ohjattavan vastuista ja velvollisuuksista. Aikataulun lisäksi sovitaan yhteiset, ohjausta koskevat menettelytavat ja käytännöt. Ohjauksella tuetaan itsenäiseen tieteelliseen tai taiteelliseen työhön harjaantumista sekä tohtoriopiskelijan oman akateemisen asiantuntijuuden ja uranäkymien rakentumista.
Tohtoriohjelmassa on mahdollista suorittaa tutkinnot seuraavilla aloilla:
- journalistiikassa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto tai filosofian tohtorin tutkinto (perustellusta syystä)
- mediatutkimuksessa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto tai filosofian tohtorin tutkinto (perustellusta syystä)
- mediakasvatuksessa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto tai filosofian lisensiaatin tai tohtorin tutkinto (perustellusta syystä)
- kulttuurintutkimuksessa filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto
- puheviestinnässä filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto
- musiikintutkimuksessa filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto
- teatterin ja draaman tutkimuksessa filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto
- teatterityössä teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinto
Filosofian tai yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon rakenne (240 op)
Välitutkintona voi suorittaa filosofian tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon.
Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 60 op koostuvat seuraavista osista:
- DPCMTJ1 Tutkijaseminaari 10 op
- DPCMTJ2 Teoria- ja metodiopinnot 10 op
- DPCMTJ3 Kansainvälistymistä ja verkostoitumista tukevat opinnot 10 op
- DPCMTJ4 Omaan tieteenalaan ja tutkimusaiheeseen liittyvät opinnot 30 op, sisältäen tutkimusetiikan opintoja vähintään 2 op
Väitöskirja 180 op
Väitöskirjan tulee olla itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn perustuva tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Aiemmin julkaistua monografiaa ei hyväksytä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä paitsi yhtenäinen tutkimus (monografia) myös samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen käsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus (artikkelitutkimus). Yhteenvedossa on esitettävä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja. Yhteisjulkaisuissa tekijällä on oltava merkittävä rooli. Tutkimuksen tekijän on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys siitä, mikä hänen osuutensa tutkimuksessa ja mahdollisissa yhteisjulkaisuissa on ollut. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.
Artikkeliväitöskirjan tulee koostua riittävästä määrästä referee-menettelyssä vertaisarvioituja korkeatasoisia julkaisuja. Riittävä määrä on 3–5 artikkelia laajuudesta ja julkaisun tasosta riippuen. Epäselvissä tilanteissa artikkelien riittävän määrän ratkaisee dekaani konsultoituaan tohtoriohjelman vastuuhenkilöä.
Lisensiaatin tutkinto
Lisensiaatin tutkinnon 150 op suorittamiseksi vaaditaan
- Tutkimustyötä tukevat jatko-opinnot 60 op
- Lisensiaatintutkimus 90 op
Tutkinnon rakenteen ja opintojen sisältöön voit tutustua tarkemmin opinto-oppaassa.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: itc.doc.tau(a)tuni.fi. Tutkimuspäällikkö Sanna Kivimäki (sanna.k.kivimaki@tuni.fi) auttaa hakijoita löytämään sopivan ohjaajan ja vastaa opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin.
Yleinen kelpoisuus tieteelliseen ja taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon,
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa pääaineen professori tai hänen määräämänsä opettaja.
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja englannin kielellä opiskelevien tulee tutustua englanninkieliseen hakuohjeistukseen, joka sisältää tietoa sekä maakohtaisista vaatimuksista että kielitaitovaatimuksista.
Tohtoriohjelmaan voidaan ottaa lukuvuoden 2019-2020 keskitettyjen hakujen perusteella enintään 12 uutta opiskelijaa.
Jatko-opiskelijaksi valinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-opiskelijoita.
Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimussuunnitelman sekä opinto- ja ohjaussuunnitelman tieteellinen laatu, relevanssi ja suunnitelman toteuttamisen realistisuus
- perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan ja haettuun pääaineeseen
- hakijan tiedot ja taidot, tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito, myös aiemman opinnäytetyön arvosana voidaan ottaa huomioon
- hakijan lupaavuus ja motivaatio.
Hakuajat ja hakeminen
Haku viestinnän, median ja teatterin tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Keskitetty haku keväällä 2020 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-31.10.2019. Hakuaika päättyy klo 15.00 Suomen aikaa.
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.
Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon pääaine.
Viestinnän, median ja teatterin tutkinto-ohjelman pääaineet
humanistinen ala
- kulttuurintutkimus
- musiikintutkimus
- puheviestintä (1.8.2020 lähtien viestintä)
- teatterin ja draaman tutkimus
taiteellinen ala
- teatterityö
yhteiskuntatieteellinen ala
- journalistiikka
- mediakasvatus
- mediatutkimus
Sähköinen hakulomake
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja sivulta Mikä on opintopolku?. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Hakemus ja tarvittavat liitteet
Hakemuksen liitteet
- tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa esitellään tutkimuksen aihe ja lähtökohdat. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
- alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelmalomaketta
- ansioluettelo
- kopio maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
- todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
- hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta
Tarkemmat hakuohjeet löydät nettisivuiltamme.
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa
- kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi.
- Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskee tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Hakuohjeet muualla kuin Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille hakijoille löytyvät englanninkieliseltä sivustolta.
Ohjaaja(t)
Ennen opiskeluoikeuden hakemista hakijan tulee ottaa yhteyttä tohtoriohjelman vastuuprofessoriin, joka auttaa löytämään aiheeseen sopivan vastuuohjaajan.
Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä toteutus. Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen.
Tutkimussuunnitelman tulee olla lähteineen enintään 6 sivua pitkä, marginaalit kauttaaltaan 2,5 ja tekstin fonttikoko minimissään 12. Liitä tutkimussuunnitelmaan asiallisesti laadittu lähdeluettelo sekä kansilehti, josta käy ilmi nimesi ja työsi otsikko. Muista numeroida sivut.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:
1. Selkeä kuvaus tutkimuksen tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)
Tutkimussuunnitelman johdanto-osan tarkoitus on johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan perusteluihin ja tavoitteisiin. Esittele tutkimusaiheesi ja perustele sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Muista, että tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusidea.
Tutkimusaiheen muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen. Mitä aiheesta tiedetään jo ennestään?
Muotoile tutkimusongelmasi ja siihen liittyvät tutkimuskysymyksesi mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessasi itse asiassa halutaan tietää? Muotoile tutkimuskysymyksesi niin, että niihin on mahdollista vastata.
2. Tutkimuksen tausta ja keskeiset lähteet
Mitkä ovat tämän tutkimuksesi keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?
3. Kuvaus tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista
Kerro, miten aiot käytännössä vastata tutkimuskysymyksiisi. Jos työsi on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?
Mieti aiheeseesi mahdollisesti liittyviä eettisiä kysymyksiä. Käytä tarvittaessa hyväksesi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita http://www.tenk.fi/ .
4. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen
Millaista uutta tietoa tutkimuksesi tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?
5. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma
Laadi tutkimukselle aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa ja miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.). Voit liittää mukaan myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittavien mittalaitteiden saatavuus, pääsy tarvittaviin laboratorioihin, rahoitussuunnitelma, ohjaaja, kuvaus tutkimusympäristöstä ja –ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)? Jos väitöstutkimuksesi on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, selvitä miten olet riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Pidä huolta, että oma osuutesi on selkeästi kuvattu. Sisällytä kuvaukseen myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksesi kannalta.
Laadi myös lyhyt selvitys siitä, miten aiot rahoittaa opintosi, aiotko suorittaa opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettele mahdolliset rahoituslähteet.
Valinta
Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä hakijasta eivät ole julkisia.
Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Syksyn 2019 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 16.12.2019 mennessä.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau@tuni.fi). Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Säilyttääksesi saamasi opiskelupaikan ilmoita opiskelupaikan vastaanottamisesta lähettämällä ilmoitus opiskelupaikan vastaanottamisesta -lomake täytettynä Tampereen yliopistoon. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla. Ilmoituksen on oltava perillä viimeistään 13.1.2020 klo 15.00. Mikäli opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus ei ole saapunut perille määräaikana, menetät sinulle varatun opiskelupaikan.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaan aktuaarinkansliassa. Ennen ilmoittautumista uuden jatko-opiskelijan on esitettävä tiedekunnassa alkuperäiset todistukset niistä tutkinnoista ja opinnoista, joihin hän on hakemuksessaan viitannut.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.