Rojola (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 2 (1999)
JA kahdeksan seuraavista. Valitaan vähintään kahdesta listasta.
Kertomakirjallisuus
Canth: Hanna (1886)
Diktonius: Janne Kubik (1932; Janne Kuutio)
Järnefelt: Maaemon lapsia (1905)
Kianto: Punainen viiva (1909)
Kilpi: Alastalon salissa (1933)
Lange: "Sämre folk" (1885; "Huonompaa väkeä") tai Berättelser från Finland (1890; Kertomuksia Suomesta)
Lassila: Kuolleista herännyt (1916)
Pakkala: Lapsia (1895)
Parland: Sönder (1932; Rikki)
Schildt: Häxskogen (1920; Noitametsä)
Sinervo: Runo Sörnäisistä (1937)
Lyriikka ja draama
Canth: Anna Liisa (1895)
Jotuni: Tohvelisankarin rouva (1924)
Leino: Tuonelan joutsen (1898) JA Sota valosta (1900)
Manninen: Säkeitä I (1905)
Mustapää: Laulu ihanista silmistä (1925)
Olsson: S.O.S. (1929)
Pennanen: Rivit (1937)
Sarkia: Unen kaivo (1936)
Tavaststjerna: Dikter (1896; Runoja)
Vaara: Satu sydämestä ja auringosta (1925)
Esseet, genre- ja lastenkirjallisuus
Finne: Kiljusen herrasväki (1914)
Hellén: Lasten riemut. Luonnonkirjaa lukemassa. (2008; toim. Anna-Liisa Alanko)
Kallas: Marokon lumoissa. Pieniä kirjeitä Marokosta (1931)
Olli: Hyviä tuloksia vähällä vaivalla (1989, sivut 1–115)
Paavolainen: Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa (1932)
Penttilä: Herra ja ylhäisyys (1936)
Swan: Iris rukka (1916)
Waltari: Kiinalainen kissa ja muita satuja (1932)
Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939)
Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)
