
Saamelaisen kirjallisuuden lukupiiri, Seminaari
Laajuus
5 opToteutusaika
Hakuaika
Hinta
Kampus
Kaupunki
Tiedekunta tai osaamisyksikkö
Opetuksessa käytettävät kielet
Koodi
Koulutusala
Opetustapa
Opintojen taso
Saamelaisen kirjallisuuden lukupiiri, 5 op
Näytä
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee
saamelaisen kirjallisuuden lajeja ja historiallisia vaiheita laaja-alaisesti ja
osaa analysoida saamelaisen kirjallisuuden tyypillisimpiä teemoja.
Lukupiirissä tutustutaan saamelaiseen
(käännös)kirjallisuuteen. Lukupiiritapaamiset ja niissä käsiteltävät tekstit on
jaoteltu temaattisesti. Lukupiirityöskentely sisältää itsenäistä annettuihin
teksteihin tutustumista, keskustelua pienryhmissä, yleistä keskustelua sekä
lyhyitä luento-osuuksia. Kurssin päätyttyä opiskelija palauttaa
oppimispäiväkirjan, jossa reflektoi oppimistaan lukupiirissä. Kurssin aikana
opiskelija tutustuu kokoelmaan saamelaisen kirjallisuuden klassikoita, mukana
myös vähemmän tunnettuja tekstejä.
Kaikille yhteiset oppimistapahtumat
Seminaari:
02.09.2021 10:00 - 12:00
09.09.2021 10:00 - 12:00
16.09.2021 10:00 - 12:00
23.09.2021 10:00 - 12:00
30.09.2021 10:00 - 12:00
07.10.2021 10:00 - 12:00
14.10.2021 10:00 - 12:00
28.10.2021 10:00 - 12:00
04.11.2021 10:00 - 12:00
11.11.2021 10:00 - 12:00
18.11.2021 10:00 - 12:00
25.11.2021 10:00 - 12:00
02.12.2021 10:00 - 12:00
09.12.2021 10:00 - 12:00
Luettavista teoksista sovitaan erikseen tentaattorin kanssa sähköpostitse tai vastaanotolla. Hyvä määrä kirjallisuutta on esimerkiksi:
- kaksi teoriakirjaa ja kuusi kaunokirjallista teosta
- yksi teoriakirja, aihealueen artikkeleita ja kuusi kaunokirjallista teosta
- yksi laajahko teoriakirja ja kahdeksan kaunokirjallista teosta
Laadi ehdotus luettavista teoksista itse ja ota sen jälkeen yhteyttä tentaattoriin. Ehdota omaa kirjalistaa esimerkiksi seuraavilta alueilta:
Periodeja, suuntauksia, ryhmittymiä
1900-luvun alun työväenkirjallisuus
30-luvun kirjallisuus
60- ja 70-lukujen osallistuva kirjallisuus
80-luvun punk-henkinen kirjallisuus
90-luvun kirjallisuus
Dagdrivare-sukupolvi
Nykykirjallisuus
Pahan koulukunta
Pienoishuumorin vuosikymmen (1870-luku)
Postmodernistinen kirjallisuus
Realismi ja naturalismi
Romantiikan kauden kirjallisuus
Sotienaikainen kirjallisuus
Sotienjälkeinen modernismi
Suomenruotsalainen modernismi
Symbolismi ja dekadenssi / uusromantiikka
Tulenkantajien sukupolvi
Uusrealismi ja -naturalismi
Lajeja
Autofiktio
Aviorikosromaani
Dystopia
Elämäkertaromaani
Episodiromaani tai novellisikermä
Groteski proosa
Heksametrieepos
Helsinki-romaani
Historiallinen romaani
Kehitysromaani / desilluusioromaani
Komedia
Kääntymysromaani
Lastenlyriikka
Novelli ja muu lyhytproosa
Nuortenromaani
Poikakirja
Postapokalyptinen romaani
Sarjakuva
Satiiri
Sentimentalistinen romaani
Sotaromaani
Tendenssiromaani ja -näytelmä
Tragedia
Tyttökirja
Tytärromaani
Työväenkirjallisuus
Vapaamittainen runo
Vapaarytminen runo
Veijariromaani
Viihdekirjallisuus
Yhdenpäivänromaani
Yhteiskunnallinen romaani
Valitaan jonkin aihealueen alta 3 teosta
Kirjallisuushistorian jäsentämisen kysymyksiä: Saija Isomaa
Fishelov: Dialogues With/and Great Books: The Dynamics of Canon Formation (2010)
Fokkema: Knowledge and commitment: A problem-oriented approach to literary studies (2000; luvut 1–4)
Ihonen & Varpio (toim.): Helmi, simpukka, joki: Kirjallisuushistoria tänään (1995)
Koivisto & Silén (toim.): Joutsen / Svanenin modernismi-aiheinen vuosikirja 2018–2019, https://journal.fi/joutsen-svanen/issue/view/5338
Moretti: Graphs, Maps, Trees: Abstract Models for Literary History (2005)
Perkins: Is literary history possible? (1992)
Sipilä (toim.): Ajan taittteita. Kirjallisuuskäsitys ja periodin murros suomalaisessa kirjallisuudessa (1995)
Suomalaisen kirjallisuushistorian lajeja, teemoja ja tyylejä: Hanna Samola
Arvas: Rauta ja Ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanit (2009)
Eskelinen: Raukoilla rajoilla: Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa (2016)
Grönstrand et al.: Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta (2016)
Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja (2013)
Isomaa & Lahtinen (toim.): Pakkovaltiosta ekodystopiaan. Kotimainen nykydystopia (2017)
Koivisto & Nykänen (toim.): Dialogi kaunokirjallisuudessa (2013)
Koivisto: Elämästä autofiktioksi. Lajitradition jäljillä Pirkko Saision romaanisarjassa Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja (2011) Ks. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27342
Koponen & Sisättö (toim.):Aivopeili. Autonomian ajan tieteiskirjallisuutta (2011)
Laakso, Lahtinen & Sagulin: Lintukodon rannoilta: Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa (2017)
Lyytikäinen: Narkissos ja sfinksi. Minä ja Toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa (1997)
Lyytikäinen: Vimman villityt pojat. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (2004)
Lyytikäinen: Leena Krohn ja allegorian kaupungit (2013)
Nevala: "Sain roolin johon en mahdu": Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (1989)
Nummi et al. (toim.): Pariisista Iisalmeen. Kansainvälinen ja kansallinen Juhani Aho (2011)
Rossi & Isomaa (toim.): Kirjallisuuden naiset (2013)
Rossi: Särkyvä arki. Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa (2009)
Rossi: Alkukantaisuus ja tunteet. Primitivismi 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa (2020)
Valitaan 3 teosta.
Opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan tai monografiaan sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta. Suoritukseen soveltuvat mm. tuoreimmat Tampereen yliopistossa valmistuneet yleisen kirjallisuustieteen ja Suomen kirjallisuuden väitöskirjat.
Vaihtoehtoinen suoritustapa: tutustu oman tutkielmasi kannalta kahteen tärkeään monografiaan ja kahteen tutkimusartikkeliin, ja kirjoita niiden pohjalta essee. Sovi teokset ja artikkelit ennalta tentaattorin kanssa.
Ameel: Moved by the City: Experiences of Helsinki in Finnish Prose Fiction 1889–1941 (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39407)
Björninen, Poetics at the Interface: Patterns of Thought and Protocols of Reading in Studies of Thomas Pynchon's V (2018).
Ekman: Kaos, ordning, kaos. Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Runeberg (2004)
Grishakova: The Models of Space, Time and Vision in V. Nabokov’s Fiction (2006)
Grünthal: Välkkyvä virran kalvo. Suomalaisten kaunokirjallisten balladien motiivit (1997)
Grönstrand: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla (2005)
Haapala: Kaipaus ja kielto. Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa (2005)
Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike (2004)
Hatavara: Historia ja poetiikka Fredrika Runebergin ja Zacharias Topeliuksen historiallisissa romaaneissa (2007)
Helle: Jäljet sanoissa. Jälkistrukturalistisen kirjallisuuskäsityksen tulo 1980-luvun Suomeen (2009)
Hollsten: Ei kattoa, ei seiniä. Näkökulmia Bo Carpelanin kirjallisuuskäsitykseen (2004)
Hyttinen: Kovaa työtä ja kohtalon oikkuja. Elvira Willmanin kamppailu työläiskirjallisuuden tekijyydestä vuosisadanvaihteen Suomessa (2012)
Hägg: Narratologies of Gravity’s Rainbow (2005)
Isomaa: Heräämisten poetiikkaa. Lajeja ja intertekstejä Arvid Järnefeltin romaaneissa Isänmaa, Maaemon lapsia ja Veneh’ojalaiset (2009)
Juntunen: Virsta väärää, vaaksa vaaraa: Intertekstuaalinen moniäänisyys Juha Seppälän proosassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37380)
Kainulainen: Kun sanat eivät riitä. Rytmi, modernismi ja Eila Kivikk’ahon runous (2011)
Kallionsivu: Saiturin kuolema. Kuoleman kulttuuripoetiikkaa angloamerikkalaisessa fiktiossa myöhäiskeskiajalta nykypäivään (2013) https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94543
Kantola: Tanssi yöhön, pimeään. Gnostilaiset teemat Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjassa (1998)
Karhu: Säkeiden synty. Geneettinen tutkimus Otto Mannisen runokäsikirjoituksista (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37099) (2012)
Karttunen: The Hypothetical in Literature (2015)
Kekki: From Gay to Queer (2003)
Koivisto: Leipää huudamme ja kiviä annetaan. Pentti Haanpään 30-luvun teosten kytkentöjä aikansa diskursseihin, todellisuuteen ja Raamattuun (1998)
Kokko: Sureva mieli sanoin ja kuvin (2012)
Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa (2004)
Könönen: Four Ways of Writing the City (2003)
Laakso: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa (2014)
Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa (2013)
Launis: Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (2005)
Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer’s Nonfiction (2005)
Lummaa: Poliittinen siivekäs. Lintujen konkreettisuus 1970-luvun ympäristörunoudessa (2010)
Maijala: Passion vallassa. Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa (2008)
Melkas: Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa (2006)
Meretoja: The French Narrative Turn (2010)
Mäkelä: Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset. Kirjallisen tajunnankuvauksen konventiot narratologisena haasteena (2011)
Mäkikalli: From Eternity to Time (2007)
Nakari: Écrire sa vie, vivre son écriture (2014)
Nykänen: Worlds Within and Without. Presenting Fictional Minds in Marja-Liisa Vartio’s Narrative Prose (2015) (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152722)
Nyqvist: Double-Edged Imitation (2010)
Ojajärvi: Supermarketin valossa. Kapitalismi, subjekti ja minuus Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat ja Juha Seppälän novellissa Supermarket (2006)
Peltonen: Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja (2008)
Polvinen: Reading the Texture of Reality (2008)
Päivärinta: Dylan Thomas's Poetics of Embodiment (2014)
Raipola: Ihmisen rajoilla: Epävarma tulevaisuus ja ei-inhimilliset toimijuudet Leena Krohnin Pereat munduksessa (http://tampub.uta.fi/handle/10024/97075)
Roine, Imaginative, Immersive and Interactive Engagements. The Rhetoric of Worldbuilding in Contemporary Speculative Fiction (2016)
Ruuska: Arkeen pudonnut sibylla: Modernin naisen identiteetin rakentuminen Marja-Liisa Vartion romaanissa Kaikki naiset näkevät unia (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19373)
Samola, Siniparran bordelli. Dystopian ja sadun lajiyhdistelmät romaaneissa Berenikes hår, Huorasatu ja Auringon ydin (2016)
Sassi: Uudenlaisen pahan unohdettu historia. Arvohistoriallinen tutkimus 1980-luvun suomalaisen romaanin pahan tematiikasta ja "pahan koulukunta" –vuosikymmenmääritteen muodostumisesta kirjallisuusjärjestelmässä (2012)
Sklar: The Art of Sympathy (2008)
Svala: Att skapa meningar (2015)
Turoma: Brodsky Abroad (2010)
Turunen: Haarautuvat merkitykset (2010)
Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004)
Vuorikuru: Kauneudentemppelin ovella: Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36695) (2012)
Ylä-Kapee: Telling Madness (2014)
Yleinen asteikko, 0-5
- KIR-A01 Kirjallisuustieteen aineopinnot
- KIR-A03 Kirjallisuustieteen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus, Tampere, Pori, Seinäjoki
Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.
Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi
Puhelimitse 0294 520 200
Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme
tuni.fi/avoinyliopisto
Opintoihin haetaan avoimen yliopiston hakupalvelun kautta. Hakulomake ja hakuohjeet ovat Näin haet avoimen yliopiston opintoihin –verkkosivulla.
Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Niistä kerrotaan koulutustietojen Koulutuksen kuvaus -välilehdellä kohdassa esitietovaatimukset.
Kun sinut on hyväksytty opintoihin, tulee sinun ilmoittautua erikseen vielä Sisu-järjestelmässä opintojakson toteutukseen ja esimerkiksi harjoitusryhmään. Saat tästä ohjeet sähköpostiin opiskelupaikan varmistumisen yhteydessä maksettuasi opintomaksun.
Tutustu maksuehtoihin Näin haet avoimen yliopiston opintoihin -verkkosivulla.