Ihminen
Tutkinto-ohjelma

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma

Ihminen

Lääketieteen koulutuksessa teoria ja käytäntö yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi

Meiltä valmistuu humaaneja lääkäreitä, joilla on kyky ratkaista ongelmia ja halu kehittyä ja oppia lisää.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa lääkäreitä, joilla on humaani suhtautuminen potilaisiin, kyky ratkaista ongelmia, hankkia, arvioida ja omaksua tietoa kriittisesti, sekä hyvät kliiniset ja ryhmätyötaidot. Tampereella pääset osaksi kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusyhteisöä ja korkealaatuista koulutusyksikköä, jossa opetusta tarjotaan innovatiivisin opetusmenetelmin ja perustuen uudistuvaan tieteelliseen tietoon.

Lääketieteen opiskelijana opiskelet pääosin pienryhmissä, joissa teoreettinen tieto ja käytäntö nivoutuvat tiiviisti yhteen opintojen alusta alkaen. Opiskelijana olet myös mukana vaikuttamassa koulutuksen sisältöihin, joita arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

Lääketieteellisen koulutuksemme tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelijalla on moninaiset valmiudet työskennellä menestyksellisesti niin sairaalassa, kuin perusterveydenhuollon tehtävissäkin esimerkiksi asiantuntijana, kehittäjänä ja työryhmänsä johtajana. Lisäksi tavoitteenamme on, että meiltä valmistuttuaan opiskelijalla on paitsi riittävät valmiudet tutkimustyön tekemiseen ja jatkokoulutukseen, myös kyky ja motivaatio elinikäiseen oppimiseen.

Tutkintonimike

Lääketieteen lisensiaatti

Koulutustyyppi

Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto

Suunniteltu kesto

6 vuotta

Koulutuksen laajuus

360 op

Kaupunki

Tampere

Kampus

Kaupin kampus

Osaamistavoitteet

Yliopistolain 794/20049 14 § 2 momentin mukaan koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa.

Jaksoilla toteutettava opetus on kuvattu osaamisperusteisesti opinto-oppaassa.

Lisätietoja opetuskielistä

Koulutus toteutetaan suomen kielellä.

Koulutuksen sisältö

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on paitsi akateeminen myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Ensimmäisten 3,5 vuoden opinnot on jaettu 22 peräkkäiseen jaksoon joissa useiden oppialojen teoria ja käytännön oppiaines on integroitu. Opiskelussa käytetään aktivoivia oppimismenetelmiä, pääasiassa ongelmalähtöistä oppimista.

Keskeinen opiskelumuoto on pienryhmässä tapahtuva oppiminen oman tutoropettajan johdolla. Ongelmat on suunniteltu niin, että niitä käsittelemällä opitaan jakson tavoitteiden kannalta keskeiset asiat. Ryhmän tapaamiskertojen välillä opiskelijat hankkivat itsenäisesti lisätietoja. Kliinisten taitojen harjoittelu tukee oppimista alusta lähtien. Maassamme ainutlaatuinen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhteinen Taitokeskus tarjoaa oivallisen tilaisuuden harjoitella kliinisiä taitoja mm. simulaatioiden avulla.

Teorian ja käytännön mielekäs yhdistäminen on tutkinnon tärkeimpiä tavoitteita. Tutkinnon kliinisessä vaiheessa opiskelijat harjoittelevat potilaan hoitoa sairaalan eri klinikoilla ja terveyskeskuksissa opettajien ohjauksessa. Kuuden viikon harjoittelu Seinäjoen keskussairaalassa ja Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa perehdyttää opiskelijat terveydenhuollon yhteistyöhön. Tutkintoon kuuluu lisäksi noin 4 kk harjoittelua lukukausien ulkopuolella. Tampereen lääkärikoulutuksessa painotetaan mm. varhaisia potilaskontakteja, työssä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämistä, potilasturvallisuutta sekä lääketieteen eettisiä kysymyksiä.

Opintojen rakenne

Jaksot suoritetaan opetusohjelmassa kuvatussa järjestyksessä. Kullekin jaksolle on nimetty vastuuhenkilö.

Lisätietoa osoitteessa

http://www.uta.fi/med/opiskelu/opetusohjelma.html

Jaksojen keskeisin oppimismuoto ja oppimisprosessin liikkeellepaneva voima ovat tutoristunnot. Siksi osallistuminen tutorryhmän toimintaan on kaikille opiskelijoille pakollista. Jokaiseen jaksoon sisältyy myös luentoja, joille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Luento voidaan määrittää pakolliseksi esim. sen ollessa edellytys jonkin työn suorittamiseksi. Luentoja on keskimäärin viisi tuntia/viikko. Opiskelijat voivat pyytää ylimääräisiä luentoja.

Pienryhmissä tapahtuvat oppimismuodot, kuten kliinisten taitojen harjoitukset, ryhmätyöt, demonstraatiot, seminaarit ja tutustumiskäynnit edellyttävät opiskelijan aktiivista mukanaoloa. Jakso katsotaan suoritetuksi vasta, kun siihen kuuluvat tutoristunnot, kliiniset taidot, ryhmätyöt yms. sekä jaksotentti on suoritettuna.

Opiskelijan tulee olla läsnä kunkin jakson informaatiotilaisuudessa.

Jaksotenttien lisäksi opiskelijan tulee osallistua opintojen aikana pidettäviin Karttuvan tiedon testeihin (KT -testi). Edellä mainittuja testejä järjestetään kolmasti vuodessa.

Opintosuoritusten vanheneminen

Opintojakson osasuoritukset ovat voimassa 2 vuotta laskettuna siitä päivämäärästä, jolloin jakson ensimmäinen kuulustelu on järjestetty.

Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta ja opintojen mahdollisesta uudelleen aloittamisesta on tämän jälkeen sovittava erikseen kirjallisesti yksikön johtajan kanssa.

Uramahdollisuudet

Lääkärin työ on monipuolista

Suurin osa lääkäreistä työskentelee sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkäreitä toimii myös opetus- ja tutkimustyössä, hallintotehtävissä, lääketeollisuuden palveluksessa ja yksityislääkäreinä. Lääkäreistä yli puolet on erikoistunut jollekin lääketieteen erikoisalalle. Erikoistumismahdollisuuksia on viidellekymmenelle eri lääketieteenalalle. Tohtoreiksi väittelee noin viidesosa lääkärikunnasta. Suomessa annettu lääkärin koulutus antaa pätevyyyden toimia EU-maissa.

Pätevyys

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on akateeminen ylempi korkeakoulututkinto ja myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto.                                            

Ammattioikeuksien hakeminen

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä ja erikoislääkärinä

Ammatillinen jatkokoulutus

Valmistumisen jälkeen lääkäri voi ilmoittautua ammatilliseen jatkokoulutukseen. Näitä ovat yleislääketieteen erityiskoulutus ja erikoislääkärikoulutus.

 

Kansainvälistyminen

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaisesti koulutusohjelmiin sisältyy kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa opiskelu- tai harjoittelujaksona ulkomailla, osallistumalla vieraskieliseen opetukseen tai muulla sovittavalla tavalla. Tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmissa kansainvälistymiskokonaisuudella ei ole samaa muodollista statusta kuin opintojaksoilla tai kokonaisuuksilla, jotka on suoritettava tutkintotodistuksen saamiseksi. Kansainvälistymiskokonaisuusmerkintä tutkintotodistuksessa ei ole pakollinen. Kokonaan suoritettu kansainvälistymiskokonaisuus merkitään laajuustietoineen mutta ilman erillistä arvosanaa opintosuoritusrekisteriin. Kokonaisuus ja siihen kuuluvat opinnot esitetään tutkintotodistuksella tai sen liitteellä.  Kansainvälistymiskokonaisuuteen koottavista opinnoista kertyvät opintopisteet kirjataan varsinaisen opintosuorituksen yhteyteen, ei kansainvälistymiskokonaisuuden alle. Kunkin opiskelijan kansainvälistymiskokonaisuuden sisällön ja laajuuden määräävät viime kädessä hänen tekemänsä valinnat. Kansainvälisille opinnoille ei määritellä enimmäismäärää, mutta opintojen minimimäärän tulee olla 20 opintopistettä.

Lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa saat Tampereen yliopiston sivuilta. 

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmassa kansainvälistymisjaksoon hyväksytään Ennaltaehkäisy- ja Abdominal complaints jakson opinnot kokonaisuudessaan. Kieliopinnot, harjoittelujakso ulkomailla ja kansainvälisten opiskelijoiden -tutorointi hyväksytään yliopiston kansainvälistymisohjelmassa määritellyn mukaisesti.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi. 

Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
 

Tutkimuksen painopisteet

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa tehtävä tutkimus kattaa laajasti lääketieteen eri oppialoja, myös soveltavaa lääketieteen tutkimusta.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tieteellinen jatkokoulutus

Lue tieteellisestä jatkokoulutuksesta tohtoriopintojen verkkosivuilta

Ammatillinen jatkokoulutus

Lue ammatillisesta jatkokoulutuksesta

 

Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.

Hae siirtohaussa
Tampereen yliopiston siirtohaku kevät 2019
Siirtohaun hakuaika 2.5.-16.5.2019 klo 15.00
  • Haku on tarkoitettu toisissa suomalaisissa yliopistoissa lääketiedettä opiskeleville valintaperusteissa esitetyin tarkennuksin

Hakukelpoisuusvaatimukset

Ks. kohta Valintaperusteet.

Aloituspaikkamäärä

Ei kiintiöity.

Valintaperusteet

Valintamenettely

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta voi harkintansa mukaan hyväksyä ilman valintakoetta opiskelijakseen toiseen maamme yliopistoon valintakokeen kautta hyväksytyn lääketieteen opiskelijan edellyttäen, että tämä toinen yliopisto ottaa vastaavasti opiskelijakseen Tampereen yliopistoon hyväksytyn lääketieteen opiskelijan vastaavalta kurssilta. Siirto-opiskeluoikeutta hakevan tulee osoittaa Tampereen yliopiston lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmassa vastaavassa vaiheessa opiskeleva, siirto-opiskeluoikeutta hakijan kotiyliopistoon hakeva opiskelija. Siirto-opiskelijaksi voi päästä aikaisintaan yhden lukuvuoden opintojen jälkeen ja opintojen on tullut edetä kurssiaseman mukaisesti.

Hakumenettely

Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja siirtohaun yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Siirtohaun kautta valituksi tulleen opiskelijan on luovuttava siirron perusteena olevasta opinto-oikeudestaan ottaessaan opiskelupaikan vastaan.

Varasijamenettely

Siirtohaussa ei ole yleensä varasijamenettelyä. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Siirtohaun tulokset julkistetaan viimeistään 28.6.2019. Kaikkia siirtohakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.

Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä osoitteella Hakijapalvelut, 33014 Tampereen yliopisto. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen.

Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Hae yhteishaussa
Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2019
Yhteishaun hakuaika II 20.3.-3.4.2019 klo 15.00
  • Valinta valintakokeen tai yo-todistuksen ja valintakokeen perusteella
  • Lääketieteellisten alojen yhteisvalinta

Hakukelpoisuusvaatimukset

Kaikkiin lääketieteellisten alojen hakukohteisiin voi hakea henkilö, joka on suorittanut:

- suomalaisen ylioppilastutkinnon

- IB-, EB-, RP-tutkinnon tai Cambridge Advanced International Certificate of Education –tutkinnon (AICE)

- vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot

- näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon

- ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

Kielitaitovaatimukset

Kielitaito

Hakijan tulee jo hakuvaiheessa ilmoittaa sitovasti se kieli, jolla hän tulee valintakokeen tekemään. Valintakokeen voi tehdä suomeksi tai ruotsiksi. Hakijan on valintakokeen kieltä valitessaan otettava huomioon kielitaitovaatimukset. Hakulomakkeella ilmoitettua valintakokeen kielivalintaa ei voi muuttaa hakuajan jälkeen.

Haettaessa lääketieteen tai hammaslääketieteen suomenkieliselle tai/ja ruotsinkieliselle opintolinjalle hakijan tulee osoittaa kyseisen opintolinjan vaatimusten mukainen kielitaito.

Mikäli hakijalta edellytetään kielitaidon osoittamista, on hakijan toimitettava todenne kielitaidon osoittamiseksi hakuaikana tai viimeistään 10.4.2019 klo 15.00 siihen lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon, jonka hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveekseen.

Suomenkieliseen koulutusohjelmaan/suomenkieliselle opintolinjalle hakevan kielitaitovaatimukset

Opiskelutasoista suomen kielen taitoa vaaditaan sellaiselta hakijalta, joka hakee suomenkieliseen koulutusohjelmaan/suomenkieliselle opintolinjalle ja tekee valintakokeen kyseisenä hakuvuonna suomeksi. Kun suomenkielisen koulutusohjelman/linjan hakija tekee valintakokeen suomeksi, häneltä vaaditaan opiskelutasoista suomen kielen taitoa, jonka hakija voi osoittaa tekemällä valintakokeen kyseisenä hakuvuonna suomeksi.

Kun suomenkielisen koulutusohjelman/linjan hakija tekee valintakokeen ruotsiksi, häneltä vaaditaan suomen kielen taitoa, jonka voi osoittaa jollakin seuraavista tavoista:

  1. Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi.
  2. Perustuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä.
  3. Hyväksytty suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä).
  4. Ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä (S2) -koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)

  5. Ylioppilastutkinnossa ylimääräinen suomi äidinkielenä -koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude (M)
  6. Ylioppilastutkinnossa suomi toisena kotimaisena kielenä -koe:
  • pitkä oppimäärä (A-kieli) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
  • keskipitkä oppimäärä (B-kieli) suoritettu vähintään arvosanoilla laudatur (L)7.IB- tutkinnossa: A-taso suoritettu hyväksyttäväksi

7. IB-tutkinnossa: A-taso suoritettu hyväksytysti

8. IB-tutkinnossa: B-taso suoritettu vähintään arvosanalla 5

9. EB-tutkinnossa:

- L1-kieli suoritettu hyväksyttävästi

- L2-kieli suoritettu vähintään arvosanalla 7

10.RP-tutkinto Helsingin Saksalaisessa koulussa / tai vastaava tulos DIA -tutkinnosta:

- suomi äidinkielenä suoritettu hyväksytysti

- suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8

11. Kulkuri-etäkoulun perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu

12. Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suoritettu tasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen)

13. Valtionhallinnon kielikoe suoritettu arvosanalla hyvät taidot kaikista osa-alueista (puhuminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen)

14. Helsingin yliopiston tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito: Keskiarvona taitotaso 4 (B2) käytettäessä asteikkoa 1-6.

15. Korkeakoulututkinnolla/-opinnoilla:

- hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi

- hakija on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön suomeksi

- hakija on tehnyt korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi

- Hakija on suorittanut seuraavat kieliopinnot

                   korkeakoulututkinto suomen kieli pääaineena

                   suomen kieli 60 op/35 ov

 

Helsingin yliopiston lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakevan kielitaitovaatimukset 

 

Helsingin yliopiston lääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle hakevien tulee tarkistaa kielitaitovaatimukset ja ohjeet kielitaidon osoittamisesta Helsingin yliopiston verkkosivulta tai lääketieteen yhteisvalinnan verkkosivulta http://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/kielitaidon-osoittaminen

 

Hakemuksen liitteet

Mikäli hakemuksen liitteeksi pyydetään todistusjäljennöksiä ym. asiakirjoja, asiakirjojen kopiot toimitetaan siihen lääketieteen tai hammaslääketieteen alan yliopistoon, jonka hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveekseen.

Aloituspaikkamäärä

Lääketieteen tutkinto-ohjelmaan valitaan 135 uutta opiskelijaa suorittamaan lääketieteen lisensiaatin tutkintoa.

 

Valintaperusteet

Valintamenettely

Kiintiöt

Korkeakoulujen yhteishaussa varataan lääketieteen tutkinto-ohjelman opiskelijavalinnassa 135 aloituspaikasta 88 ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville hakijoille. Ensikertalaisille varattavien aloituspaikkojen jakautuminen valintatapajonoihin kuvataan alla tarkemmin.

Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeviksi katsotaan hakijat, joilla ei ole aiemmin Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoa, tai jotka eivät ole vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulusta kevään 2014 yhteishaussa tai sen jälkeen.

Valintaperusteet

Valinnassa hyväksyttävissä olevan hakijan on osallistuttava valintakokeeseen ja saavutettava siinä valintakokeen hyväksymisraja. Valintakokeen hyväksymisraja on määritelty kohdassa ”valintakoepisteet ja valintakokeen hyväksymisraja”

Valintatapajonot

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen uusien opiskelijoiden valinta tehdään yhteispistejonossa sekä valintakoejonossa. Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, hakeeko hän yhteispistejonossa tai valintakoejonossa. Hakija otetaan huomioon oman hakukohteensa kummankin jonon valinnassa, mikäli se hakijan koulutustausta huomioon ottaen on mahdollista. Vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot suorittaneet ei-ylioppilaat ja ulkomailla pohjakoulutuksensa saaneet hakijat huomioidaan valintakoejonossa.

Valinta tehdään seuraavassa järjestyksessä.

Valinta lääketieteen tutkinto-ohjelmaan (135 aloituspaikkaa):

  1. Yhteispistejonossa valitaan 81 hakijaa  yhteispisteiden (suomalaisesta ylioppilastutkintotodistuksesta tai sitä vastaavasta IB-, EB- tai Reifeprüfung/ DIA-tutkinnon todistuksesta laskettavien pisteiden ja valintakoepisteiden yhteismäärän) perusteella. Aloituspaikoista vähintään 53 on kiintiöity ensikertalaisille hakijoille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät yhteispistejonossa muille hakijoille.

  2. Valintakoejonossa valitaan tämän jälkeen kaikkien kokeeseen osallistuneiden joukosta vähintään 54 valintakoepisteiden perusteella. Aloituspaikoista vähintään 35 on kiintiöity ensikertalaisille hakijoille. Mikäli aloituspaikkoja jää ensikertalaisten kiintiössä täyttämättä, heille kiintiöidyt paikat siirtyvät valintakoejonossa muille hakijoille.

Mikäli opiskelijavalinnassa hyväksytty hakija ei ota vastaan opiskelupaikkaa, täytetään opiskelupaikka valintatuloksen mukaisessa järjestyksessä siten, että ensikertalaisen hakijan paikan vapautuessa tilalle valitaan seuraavaksi parhaan pistemäärän saavuttanut ensikertalainen hakija. Muun kuin ensikertalaisen hakijan paikan vapautuessa tilalle valitaan kaikista hakijoista seuraavaksi parhaan pistemäärän saavuttanut henkilö. Varasijoilta hyväksyminen päättyy 31.7.2019.

Pisteytys

Todistuspisteet 

Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneille annetaan todistuspisteitä seuraavista ylioppilastutkinnon kokeista:

  1. äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame)/korvaava koe

  2. vieras kieli (pitkä oppimäärä) tai toinen kotimainen kieli (pitkä tai keskipitkä oppimäärä) (parempi näistä)

  3. ainereaali (biologia, fysiikka tai kemia) (parhain näistä)

  4. parhain seuraavista:

          - matematiikka (pitkä tai lyhyt oppimäärä) tai

          -  mikä tahansa ainereaalikoe poislukien kohdassa 3 käytetty tai

          - ennen vuotta 2006 suoritettu reaalikoe (vanhanmuotoinen reaali)

Ylioppilastutkinnosta saatavat todistuspisteet lasketaan seuraavasti:

Todistuspisteet lasketaan seuraavasti (yhteensä neljä ylioppilastutkinnon koetta).

ARVOSANA

TASO A

äidinkieli / korvaava koe

pitkä kieli

pitkä matematiikka

ainereaali (kaikki)/reaali

TASO B

Muut kokeet:

keskipitkä (kielet)

lyhyt matematiikka,

 

laudatur

eximia

magna cum laude

cum laude approbatur

lubenter approbatur

approbatur

9

7

5

3

1

0

6

4

2

0

0

0

 

    

Myös suomi tai ruotsi toisena kielenä pisteytetään äidinkielen tapaan niiden hakijoiden osalta, jotka eivät ole ylioppilastutkinnossa suorittaneet äidinkieltä, vaan ovat suorittaneet tämän sijasta suomen tai ruotsin toisena kielenä.

Korotetut ylioppilastutkinnon arvosanat otetaan huomioon korotettuina. Mikäli hakija on korottanut ennen vuotta 2006 suoritetun ylioppilastutkinnon reaalikokeen arvosanaa ainereaalikokeella, otetaan korotettu arvosana huomioon ylioppilastutkinnon pisteytyksessä.

Kansainvälinen ylioppilastutkinto

Hakijalle annetaan todistuspisteitä IB- ja Reifeprüfung/ Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnosta sekä EB -tutkinnosta. Hakukeväänä IB- ja EB-tutkinnon suorittaneen todistuspisteet lasketaan ehdollista valintapäätöstä varten ennakkoarvioista (predicted grades). Keväällä 2019 tutkintonsa suorittavan hakijan tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi koulun antama ennakkoarviointi, josta käy ilmi tutkinnon yhteispistemäärä. Todistuspisteet ja valintapäätös vahvistetaan lopullisten arvosanojen valmistuttua.

Mikäli hakija on suorittanut sekä suomalaisen ylioppilastutkinnon, että IB-, EB-, Reifeprüfung/ DIA -tutkinnon, hänelle annetaan todistuspisteitä paremmin suoritetun tutkinnon mukaan.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen (IB, EB, Reifeprüfung/DIA) pisteytyksessä käytetään skaalausta: hakijan ylioppilastutkinnosta saamat pisteet jaetaan ao. tutkinnon maksimipistemäärällä ja kerrotaan hakukohteen todistuspisteiden maksimipistemäärällä.
 

IB-tutkinto

International baccalaureate (IB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Todistuspisteet lasketaan jakamalla hakijan saama tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen pisteiden maksimipistemäärällä (36).

EB-tutkinto

European Baccalaureate (EB) -tutkinnon maksimipistemäärä on 100. Todistuspisteet lasketaan jakamalla hakijan saama tutkinnon yhteispistemäärä 100:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen pisteiden maksimipistemäärällä (36).

Reifeprüfung/Deutsches Internationales Abitur -tutkinto

Helsingin saksalaisen koulun lukiossa Reifeprüfung (Rp)/Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon maksimipistemäärä on 300. Lähtöpisteet lasketaan jakamalla hakijan saama tutkinnon yhteispistemäärä 300:llä ja kertomalla saatu luku hakukohteen lähtöpisteiden maksimipistemäärällä (36).

 

Cambridge Advanced International Certificate of Education –tutkinnon (AICE) suorittaneiden mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella, sillä hakijat eivät saa todistuspisteitä AICE-tutkinnon todistuksestaan.

Myös ulkomailla suoritetusta IB- tai EB-tutkinnosta voi saada todistuspisteet. Muulla tutkinnolla ulkomailla korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakija voi pyrkiä lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen tutkinto-ohjelmiin osallistumalla samaan, kaikille pakolliseen suomen- tai ruotsinkieliseen valintakokeeseen kuin Suomessa tutkintonsa suorittaneet. Mahdollinen valinta tapahtuu valintakoemenestyksen perusteella, sillä hakijat eivät saa pisteitä ylioppilastutkintotodistusta vastaavasta todistuksestaan.

 

Valintakoepisteet ja valintakokeen hyväksymisraja

Kaikille hakijoille pakollinen, viisi tuntia kestävä valintakoe sisältää integroituja tehtäviä, jotka perustuvat valintakoemateriaaliin ja kokeessa jaettavaan tehtävämonisteeseen. Tullakseen huomioiduksi valinnassa täytyy valintakoe suorittaa hyväksytysti. Valintakoetehtävistä saatavat raakapisteet lasketaan yhteen ja muunnetaan valintakoepisteiksi välille 0-72. Skaalatut valintakoepisteet ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Korkeimmaksi valintakoepistemääräksi (72) tulee se raakapistemäärä, jonka 1 % kaikkien saman alan yhteisvalintaan kuuluvien yliopistojen valintakokeeseen parhaiten vastanneista on saavuttanut. Valintakokeen hyväksymisraja on puolet tästä raakapistemäärästä.

Valintakokeen jälkeen julkaistaan Hyvän vastauksen piirteet, joka on yleinen kuvaus kunkin koetehtävän osalta arvioinnin perusteena olevista keskeisistä asiasisällöistä. Yksittäisiä vastauksessa vaadittavia mainintoja tai niiden pistearvoa ei voi päätellä tämän pohjalta. Yksityiskohtaisesti pisteytettyä “mallivastausta“ ei laadita, koska asiasisällön esittämisessä voi tehtävästä riippuen olla yksilöllisiä vastaustapoja. Myös vastauksen johdonmukaisuus ja selkeys vaikuttavat pisteytykseen. Valintakoemateriaalia laajemmat tiedot eivät oikeuta lisähyvitykseen koevastauksia arvioitaessa.

Maksimipistemäärä

Hakijoiden korkein mahdollinen todistuspistemäärä on 36. Valintakokeesta saatava maksimipistemäärä on 72. Hakijalle annetaan yksi ensisijaisuuspiste, mikäli hakija on asettanut korkeakoulujen yhteishaussa ensimmäiseksi hakutoiveekseen lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteen. Ensisijaisuuspiste annetaan vain tähän ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen. Ensisijaisuuspiste lisätään hakijan saamiin valintakoepisteisiin pisteiden skaalauksen jälkeen.

Yhteispistejonon (todistuspisteet, valintakoepisteet ja ensisijaisuuspiste yhteensä) maksimipistemäärä on 109. Valintakoejonon (valintakoepisteet ja ensisijaisuuspiste yhteensä) maksimipistemäärä on 73.

Tasapistetilanteessa määrittävä sääntö

Mikäli usealla hakijalla on lääketieteen valinnassa yhteispistejonossa sama todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärä, niin tasapistetilanteessa järjestyksen ratkaisee valintakoepisteiden määrä. Mikäli tämäkin on sama, ratkaisee järjestyksen valintakokeen tehtävän yksi (1) kokonaispistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, ratkaisee tehtävän 2 pistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, hyväksytään kaikki tämän saman pistemäärän saaneet hakijat.

Mikäli usealla hakijalla on lääketieteen  valinnassa valintakoejonossa sama valintakoepistemäärä, niin tasapistetilanteessa järjestyksen ratkaisee valintakokeen tehtävän yksi (1) kokonaispistemäärä. Mikäli tämäkin on sama, ratkaisee järjestyksen tehtävän 2 pistemäärä. Mikäli nämäkin ovat samat, järjestyksen ratkaisee todistuspisteiden yhteismäärä.

Tasapistesääntöä noudatetaan myös mahdollisissa oikaisupyyntöihin liittyvissä tilanteissa.

Valintakoe

Valintakoepaikkakunta

Hakijan tulee osallistua valintakokeeseen yliopistossa, jonka hän on asettanut ylimmäksi hakukohteeksi lääketieteen tai hammaslääketieteen yhteisvalinnassa. Valintakokeeseen ei voi osallistua muiden lääketieteellisten koulutusyksiköiden valintakokeiden yhteydessä.

 Muualla tehtyä koetta ei arvioida.

Tullakseen huomioiduksi valinnassa tulee hakijoiden osallistua valintakokeeseen. Valintakokeisiin ei lähetetä erikseen kutsua. Valintakokeisiin voivat osallistua vain ne hakijat, jotka ovat tallentaneet sähköisen hakemuksen määräaikaan mennessä.

Yhteisvalintaa koskevia kaikille hakijoille yhteisiä ohjeita valintakokeisiin osallistuville julkaistaan lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan sivulla http://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/ohjeita-valintakokeeseen. Tarkista aina hakukohdekohtaiset ohjeet sen yliopiston verkkosivuilta, missä sinun tulee tehdä valintakokeesi.

  • Tampereen yliopiston lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman hakukohteen lääketieteen yhteisvalinnassa ylimmäksi hakukohteeksi asettaneiden tulee osallistua valintakokeeseen Tampereella. Valintakoe lääketieteen tutkinto-ohjelmaan järjestetään keskiviikkona 15.5.2019 klo 9.00–14.00. Tampereen yliopiston keskustakampuksella (Kalevantie 4) ja Kaupin kampuksella Arvo -rakennuksessa (Arvo Ylpön katu 34).
     
  • Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti. Hakijoita kehotetaan saapumaan valintakoepaikalle hyvissä ajoin ennen koetilaisuuden alkua. Hakijan on itse huolehdittava siitä, että hän ehtii omaan koesaliinsa ajoissa.
     
  • Valintakoesalit ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen valintakoetta salijaot valintakokeissa -sivulla.

Valintakoevaatimukset

Valintakoemateriaali

Suomenkieliseen valintakokeeseen vastaaville:

Lääketieteen alan valintakoe vuoden 2019 opiskelijavalinnassa perustuu lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin kursseihin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, opetushallituksen määräys 60/011/2015) sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon.

Lukion opetussuunnitelmat on luettavissa osoitteessa:

http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

Luku 5.7 Biologia (kurssit 1-5), opetussuunnitelman sivut 140-145
Luku 5.9 Fysiikka (kurssit 1-7), opetussuunnitelman sivut 152-156
Luku 5.10 Kemia (kurssit 1-5), opetussuunnitelman sivut 157-160

Ruotsinkieliseen valintakokeeseen vastaaville:

Det medicinska urvalsprovet för antagningen av studerande 2019 baserar sig på de obligatoriska kurserna och nationella fördjupade kurserna i biologi, fysik och kemi enligt grunderna för gymnasiets läroplan (Grunderna för gymnasiets läroplan 2015, Utbildningsstyrelsens föreskrift 60/011/2015) samt på material som delas ut vid urvalsprovet.

Gymnasiets läroplan kan läsas på adressen:

http://www.oph.fi/download/174853_grunderna_for_gymnasiets_laroplan_2015.pdf

Kapitel 5.7 Biologi (kurserna 1-5), s. 145-150 i läroplanen
Kapitel 5.9 Fysik (kurserna 1-7), s. 157-161 i läroplanen
Kapitel 5.10 Kemi (kurserna 1-5), s. 162-165 i läroplanen

Hakijan tulee ilmoittaa sähköisellä hakulomakkeella (www.opintopolku.fi) sitovasti hakuajan päättymiseen 3.4.2019 klo 15.00 mennessä, haluaako hän valintakokeessa koekysymykset suomen vai ruotsin kielellä. Koekysymykset voi saada joko suomenkielisinä, jolloin on vastattava suomeksi (suomenkielinen valintakoemateriaali) tai ruotsinkielisinä, jolloin on vastattava ruotsiksi (ruotsinkielinen valintakoemateriaali). Koekysymykset ja tehtävämonisteen voi saada vain yhdellä kielellä.

Valintakokeessa sallitut laskimet

Valintakokeessa sallitaan vain yksinkertainen nelilaskin (peruslaskin), jolla voi suorittaa peruslaskutoimituksia (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja). Muita laskimia tai muita matemaattisia apuvälineitä kuten esimerkiksi taulukoita, laskinten käyttöohjeita tai ohjelmakortteja ei saa käyttää. Tiedekunta ei jaa kokeessa varalaskimia, joten hakija voi ottaa kokeeseen mukaan toisen, ohjeiden mukaisen varalaskimen.

Lisätietoa sekä esimerkkejä valintakokeessa sallituista nelilaskimista lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan verkkosivuilla www.laaketieteelliset.fi (http://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/valintakokeessa-sallittavat-laskimet)

 

Valintakokeessa havaittu vilppi tai koeajan ylitys johtaa valintakokeen hylkäykseen.

Erityisjärjestelyt valintakokeessa

Vamman tai sairauden vuoksi erityisjärjestelyjä tarvitsevan hakijan tulee jättää hakemus erityisjärjestelyistä hakuajan päättymiseen 3.4.2019 klo 15.00 mennessä. Lääketieteellisten alojen yhteisvalintaa koskeva hakemus erityisjärjestelyihin toimitetaan siihen lääketieteellisten alojen yliopistoon, minkä hakija on asettanut ylimmäksi hakutoiveeksi eli missä hakija tekee valintakokeen. Erityisjärjestelyillä tarkoitetaan ainoastaan käytännön järjestelyitä valintakoetilanteessa esim. liikuntaesteiden poistamista, laajempaa kirjoitustilaa tai apuvälineiden käyttämistä. Hakemukseen tulee liittää erityisjärjestelyhakemukseen syynä olevan vamman/sairauden/haitan alaa vastaavan erikoislääkärin lausunto, josta ilmenee vamman tai sairauden laatu sekä sen vaikutus valintakoetilanteessa. Kukin tapaus harkitaan erikseen.

Vaikean tai keskivaikean lukihäiriön vuoksi lisäaikaa valintakokeen suorittamiseen hakevan tulee jättää hakemus hakuajan päättymiseen 3.4.2019 klo 15.00 mennessä. Hakemukseen tulee liittää erityisopettajan, asiaan perehtyneen psykologin tai puheterapeutin lausunto. Hakija voi esittää hakemuksensa liitteeksi lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan vastaavan päätöksen. Lisäaikaa anovien asiantuntijalausunnot voivat olla korkeintaan viisi vuotta vanhoja hakuajan päättyessä. Kukin tapaus harkitaan erikseen. Lisäaikaa voi saada enintään 30 minuuttia.

 

Hakumenettely

Hakumenettely ja haun aikataulu

Lääketieteellisten alojen lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen tutkinto-ohjelmiin haetaan korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta osoitteessa www.opintopolku.fi. Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen (6) koulutukseen. Yhteishaun hakuaika syksyllä 2019 alkaviin opintoihin on 20.3.-3.4.2019.

Vuoden 2019 opiskelijavalinnassa siirrytään lääketieteen alalla yhteisvalintaan siten, että lääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa ja hammaslääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa. Eläinlääketiede on mukana valintayhteistyössä. Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin tai hammaslääketieteen hakukohteisiin tai eläinlääketieteen hakukohteeseen. Yhteisvalintojen hakukohteet ovat seuraavat:

 

Lääketieteen yhteisvalinta

  • Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
    • Päähaku, lääketieteen koulutusohjelma (opetus suomeksi), lääketieteen lisensiaatti (6 v)
    • Huvudansökan, utbildningsprogrammet i medicin (undervisning på svenska), medicine licentiat (6 år)
       
  • Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta
    • Lääketiede, lääketieteen lisensiaatti (6 v)
       
  •  Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
    • Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma, lääketieteen lisensiaatti (6 v)
       
  • Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
    • Lääketiede, lääketieteen lisensiaatti (6 v)
       
  • Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
    • Lääketiede, Lääketieteen tutkinto-ohjelma, lääketieteen lisensiaatti (6 v)

 

Hammaslääketieteen yhteisvalinta

  • Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
    • Päähaku, hammaslääketieteen koulutusohjelma (opetus suomeksi), hammaslääketieteen lisensiaatti (5,5 v)
    • Huvudansökan, utbildningsprogrammet i odontologi (undervisning på svenska), odontologie licentiat (5,5 år)
       
  • Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta
    • Hammaslääketiede, hammaslääketieteen lisensiaatti (5,5 v)
       
  • Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
    • Hammaslääketiede, hammaslääketieteen lisensiaatti (5,5 v)
       
  • Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
    • Hammaslääketiede, Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma, hammaslääketieteen lisensiaatti (5,5 v)

 

Eläinlääketiede

  • Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta
    • Eläinlääketieteen kandiohjelma, eläinlääketieteen kandidaatti ja lisensiaatti (3 v + 3 v)

Varasijamenettely

Lääketieteellisten alojen hakukohteissa varasijojen määrä on rajattu hakukohteittain 10 varasijaan valintajonoittain. Varasijoilta hyväksyminen päättyy 31.7.2019 klo 15.

Tulosten julkistaminen ja oikaisumenettely

Tulosten julkistaminen

Yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2019. Hakija näkee omat valintatuloksensa Opintopolku.fi –sivuston Oma opintopolku –palvelussa.
 

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa yhteishaussa mukana olevista koulutuksista, vaikka tämä voisi valintapisteiden perusteella olla hyväksyttävissä useampaankin kohteeseen. Tarjottava paikka perustuu hakulomakkeella annettuun hakutoivejärjestykseen. Paikka tarjotaan korkeimmalle priorisoidusta koulutuksesta, johon voi tulla hyväksytyksi valintapisteiden perusteella. Alemmas priorisoidut hakutoiveet peruuntuvat automaattisesti.

Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 8.7.2019 klo 15.00 mennessä. Seuraa tarkasti hyväksymisilmoituksen ohjeita paikan vastaanottamisesta ja ilmoittautumisesta!

Jos valituksi tullut hakija ottaa kesän 2019 valinnoissa syksyllä 2019 alkavasta koulutuksesta paikan vastaan, häntä ei jatkossa enää katsota ensikertalaiseksi niissä hakukohteissa, joissa varataan aloituspaikkoja ensikertalaisille. Näihin hakukohteisiinkin voi jatkossa hakea alan vaihtajana tai korkeakoulututkinnon suorittaneena.

Oikaisumenettely

Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää kirjallisesti oikaisua koetulokseensa 14 päivän kuluessa tulosten ilmoittamisesta. Oikaisun hakemisesta ohjeistetaan erikseen Lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan verkkosivuilla http://www.laaketieteelliset.fi/ ja yliopistojen verkkosivuilla.

Oikaisupyynnössä on yksilöidysti esitettävä mihin hakija hakee oikaisua, missä kohdin on tapahtunut pistelaskuvirhe tai missä kohdin arvostelu ei ole perustunut valintakoemateriaalin tietoihin ja / tai valintakokeen tehtävämonisteessa annettuihin lisätietoihin. Hakijan on tästä syystä oleellisen tärkeää tutustua huolellisesti omaan vastaukseen ja verrata sitä tehtävän hyvän vastauksen piirteisiin. Oikaisupyynnössä on oltava mukana ne mahdolliset liitteet, joihin oikaisupyyntöä hakeva vetoaa. Yksilöimättömiä oikaisupyyntöjä ei käsitellä.

Oikaisupyynnössä hakija ilmoittaa kirjallisesti

- nimensä ja kotikuntansa
- postiosoitteen ja puhelinnumeron, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisua pyytävälle voidaan toimittaa. Oikaisupyynnössä voi ilmoittaa myös sähköpostiosoitteen mainittua tarkoitusta varten,
- mitä päätöstä hän pyytää oikaistavaksi,
- mitä kohtaa päätöksestä hän pyytää oikaistavaksi tai
- miten päätöstä tulisi hänen mukaansa oikaista ja
- millä perusteilla päätöstä tulisi oikaista hänen pyytämällään tavalla.

Oikaisupyynnön jättäneen koetuloksen mahdollinen muutos ei muuta valintaa kenenkään jo hyväksytyksi tulleen vahingoksi.