Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus, kontekstuaalinen ja prosessipohjainen painotus 2019–2023, Iisalmi, Kuopio
Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutus, kontekstuaalinen ja prosessipohjainen painotus 2019–2023, Iisalmi, Kuopio
Käynnistämme syksyllä 2019 Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaisen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutus on kaikkiaan 19. psykoterapeutin nimikesuojaukseen johtava kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutus, jonka yliopisto järjestää.
Koulutus on perustaltaan täysin sama kuin kognitiivisen käyttäytymisterapian koulutukset yleensä. Koulutuksen 5 opintopisteen laajuinen kontekstuaalinen ja prosessipohjainen painotus viittaa sekä ns. kolmannen aallon terapiamenetelmiin (hyväksymis- ja omistautumisterapia, dialektinen käyttäytymisterapia, funktionaalis-analyyttinen psykoterapia, metakognitiivinen terapia jne.), että ylipäätään prosessipohjaiseen psykoterapian ymmärtämiseen ja menetelmien valintaan: Mitkä ovat terapian vaikutusmekanismit? Miten voidaan ottaa huomioon yksilön oppimistapahtumat ja hänen omat asioiden käsittelytapansa? Kuinka eri vaikutusmekanismeja säädellään terapiassa mahdollisimman monipuolisesti?
Koulutuksen laajuus on 75 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa työn ohessa neljän vuoden (kahdeksan lukukauden) aikana.
Opintojen tavoitekesto
Opintojen laajuus
Toteutusaika
Hinta
Kaupunki
Opetuksessa käytettävät kielet
Koulutusala
Järjestävä yksikkö
Opintojen taso
Yleisten psykoterapeuttisten tietojen ja valmiuksien lisäksi opiskellaan kognitiivisia ja käyttäytymisterapeuttisia psykoterapiamuotoja ja -menetelmiä, joiden sovellutusalueet kattavat yleisesti psykiatriset häiriöt ja psykologiset ongelmat.
Lisäksi syvennytään kontekstuaalisuuteen ja prosessipohjaisuuteen kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Menetelmät perustuvat kansainväliseen tutkimusnäyttöön.
- KKTTM1 Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) yleisopinnot: Historia, analyysi, periaatteet ja käytännöt 6 op
- KKTTM2 Psykoterapiatutkimus 1 op
- KKTTM3 Stressi- ja ahdistuneisuusongelmat 6 op
- KKTTM4 Uupumus- ja mielialaongelmat 2 op
- KKTTM5 Muut emotionaaliset ongelmat 2 op
- KKTTM6 Päihdeongelmat 1 op
- KKTTM7 Tapa- ja hillitsemishäiriöt 1 op
- KKTTM8 Persoonallisuushäiriöt 1 op
- KKTTM9 Psykoosit 1 op
- KKTTM10 Kehitykseen ja ikäkausiin liittyvät ongelmat 4 op
- KKTTM11 Keholliset ja terveysongelmat 5 op
- KKTTM12 Terapiamuodot, muut hoitomuodot ja ammatillinen toiminta 4 op
- KKTTM13 Sopeutumis- ja ympäristöongelmat sekä muut aiheet 2 op
- KKTTM14 Kontekstuaalisuus ja prosessipohjaisuus KKT:ssä 5 op
- KKTTO1 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 1, 10 op
- KKTTO2 Työnohjauksessa tapahtunut psykoterapeuttinen potilastyö 2, 10 op
- KKTKP1 Koulutuspsykoterapia, ryhmämuotoinen, 2 op
- KKTKP2 Koulutuspsykoterapia, yksilöllinen, 2 op
Koulutus on tarkoitettu lääkäreille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja psykiatrisille sairaanhoitajille sekä muille soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon (mm. sosiaalipsykologit, erityisopettajat) tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille (sairaanhoitajat, AMK ja sosionomit, AMK).
Koulutuksen aloitusjakso toteutetaan 12.-13.12.2019 Iisalmessa. Koulutuksen kevään 2020 aikataulu julkaistaan myöhemmin. Koulutus päättyy loppuvuodesta 2023.
Lähiopetusta on noin 4 viikon välein, siten että lähiopetusjaksoja on lukuvuoden aikana yhteensä noin 12. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti kahtena päivänä peräkkäin – osa koulutuspäivistä voi sijoittua arkipäivien ohella myös lauantaihin. Lähipäivät toteutetaan pääosin Iisalmessa ja Kuopiossa. Koulutusohjelmaan kuuluvat kansainväliset seminaarit järjestetään Tampereella.
Työnohjaus sekä ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia rytmittyvät lähiopetuspäiviin joko kokopäivän tai puolenpäivän mittaisina kokonaisuuksina. Koulutukseen kuuluu myös yliopiston opetuksen ulkopuolelta hankittava yksilöllinen koulutuspsykoterapia (yht. 40 t).
Koulutuksen oheiskirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä samoin kuin koulutukseen kuuluvat kansainväliset seminaarit.
Opiskelijoiden psykoterapeuttisen osaamisen (tiedot ja taidot) kehittymistä arvioidaan koko koulutuksen ajan erilaisin menetelmin ja näytöin.
Koulutus koostuu 4 vuoden ajalle eli 8 lukukaudelle ajoittuvista
- teoria- ja menetelmäopinnoista (sisältäen tutkimusmenetelmäopinnot) (370 t, 41 op)
- ryhmämuotoisesta työnohjauksesta (200 t, 20 op)
- ryhmämuotoisesta koulutuspsykoterapiasta (40 t, 2 op) sekä ulkopuolelta hankittavasta yksilöllisestä koulutuspsykoterapiasta (40 t, 2 op)
- opinnäytetyöstä (10 op)
Tiedustelut
Koulutusta koskeviin tiedusteluihin vastaa suunnittelija Maritta Harjunpää p. 050 599 4372, maritta.harjunpaa(at)tuni.fi ja vastuuprofessori Martti T. Tuomisto, 050 351 8137, martti.tuomisto(at)tuni.fi
Kouluttajat
Pääkouluttajana toimivat Teijamari Laasonen-Balk, LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET), ylilääkäri ja Tero Timonen, PsT, dosentti, psykoterapeutti (VET), johtava psykologi. Tampereen yliopistossa koulutuksen vastuuprofessorina toimii Martti T. Tuomisto, PhD (med. dr), nimikesuojattu psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti. Teoria- ja menetelmäopetukseen osallistuu myös muita KKT-kouluttajapsykoterapeutteja oman erityisosaamisalueensa mukaisesti. Työnohjaajat ja koulutuspsykoterapeutit ilmoitetaan koulutukseen valituille.
Mitä ovat käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Yleisesti ottaen käyttäytymisanalyysi on kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana, mutta sitä voidaan myös pitää omana vaikuttamis- ja hoitomuotonaan, jolloin puhutaan sovelletusta käyttäytymisanalyysista. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan psykoterapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi todella kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen itse että muiden havaitsemaa käyttäytymistä. Käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tämä voi sisältää esim. uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen), uusien tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta), uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä? Eräs uusi hoitoalue on persoonallisuushäiriöt, joiden hoidossa kognitiivisella käyttäytymisterapialla on myös saatu hyviä tuloksia. Maailman laajimmassa ja perusteellisimmassa psykoterapiatutkimuksessa (Grawe ym. 1994) juuri kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saivat erittäin hyviä tuloksia. Tämä saavutus perustuu suuresti siihen kokeelliseen ja tieteelliseen traditioon, johon tämä terapiamuoto perustuu. Huonoksi osoittautuneet menetelmät on yksinkertaisesti hylätty.
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna psykoterapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuviksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi. Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim. ahdistuneisuus-, pelko-, ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt, oppimisvaikeudet, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.
Tiedustelut
Koulutusta koskeviin tiedusteluihin vastaa suunnittelija Maritta Harjunpää p. 050 599 4372, maritta.harjunpaa(at)tuni.fi ja vastuuprofessori Martti T. Tuomisto, 050 351 8137, martti.tuomisto(at)tuni.fi
Kouluttajat
Pääkouluttajana toimivat Teijamari Laasonen-Balk, LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET), ylilääkäri ja Tero Timonen, PsT, dosentti, psykoterapeutti (VET), johtava psykologi. Tampereen yliopistossa koulutuksen vastuuprofessorina toimii Martti T. Tuomisto, PhD (med. dr), nimikesuojattu psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti. Teoria- ja menetelmäopetukseen osallistuu myös muita KKT-kouluttajapsykoterapeutteja oman erityisosaamisalueensa mukaisesti. Työnohjaajat ja koulutuspsykoterapeutit ilmoitetaan koulutukseen valituille.
Mitä ovat käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Yleisesti ottaen käyttäytymisanalyysi on kognitiivisen käyttäytymisterapian pohjana, mutta sitä voidaan myös pitää omana vaikuttamis- ja hoitomuotonaan, jolloin puhutaan sovelletusta käyttäytymisanalyysista. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan psykoterapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi todella kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen itse että muiden havaitsemaa käyttäytymistä. Käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tämä voi sisältää esim. uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen), uusien tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta), uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä? Eräs uusi hoitoalue on persoonallisuushäiriöt, joiden hoidossa kognitiivisella käyttäytymisterapialla on myös saatu hyviä tuloksia. Maailman laajimmassa ja perusteellisimmassa psykoterapiatutkimuksessa (Grawe ym. 1994) juuri kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät saivat erittäin hyviä tuloksia. Tämä saavutus perustuu suuresti siihen kokeelliseen ja tieteelliseen traditioon, johon tämä terapiamuoto perustuu. Huonoksi osoittautuneet menetelmät on yksinkertaisesti hylätty.
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna psykoterapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuviksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi. Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim. ahdistuneisuus-, pelko-, ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt, oppimisvaikeudet, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.
Maritta Harjunpää
Martti Tuomisto
Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 6.10.2019.
Kaikki hakukelpoisuuden täyttäneet hakijat pyritään kutsumaan soveltuvuushaastatteluun. Mikäli hakijoita on niin runsaasti, että se sisään otettavien määrä ja soveltuvuushaastattelun kustannukset huomioiden ei ole taloudellisesti mahdollista, haastateltavien joukko valitaan eniten pisteitä saaneiden joukosta.
Soveltuvuushaastattelut järjestetään Iisalmessa viikolla 44. Samassa yhteydessä järjestetään kirjallinen pääsykoe. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan haastatteluun kutsuttaville. Haastattelu on maksuton.
Valinnassa taustapisteitä (tutkinto, työkokemus, muu koulutus) voi saada enintään 60 pistettä ja henkilökohtaisesta soveltuvuudesta enintään 100 pistettä. Jos hakijalla on kaksi hakukriteerit täyttävää tutkintoa, annetaan pisteet tutkinnosta, josta saa parhaat pisteet, mutta työkokemusaika lasketaan ensimmäisestä hakukriteerit täyttävästä tutkinnosta lähtien.
Kirjallinen pääsykoe pisteytetään valintaprosessissa osana henkilökohtaista soveltuvuutta seuraavasti:
Henkilökohtainen soveltuvuus (0–100 pistettä):
1. hakijan motivaatio koulutukseen (0-25 pistettä): pääsykoe 5 p. / muu 0-20 p.,
2. hakijan valmiudet ja käytännön mahdollisuudet saattaa psykoterapeuttikoulutus loppuun sekä tehdä terapiatyötä koulutuksen aikana ja sen jälkeen (0-25 pistettä),
3. hakijan itsearviointitaidot ja vuorovaikutustaidot (0-25 pistettä),
4. henkilökohtainen soveltuvuus opetettavaa psykoterapiamenetelmää käyttäväksi psykoterapeutiksi (0-25 pistettä)
Tutustu valintamenettelyyn tarkemmin.
Koulutukseen valittavien opiskelijoiden määrä riippuu pätevien ja soveltuvien opiskelijoiden määrästä. Vähimmäismäärä, jotta koulutus voidaan toteuttaa, on 20 osallistujaa.
Koulutus on yliopistojen maksullista täydennyskoulutusta, joka rahoitetaan kurssimaksuin. Koulutuksen kokonaishinta on 22 320 €.
Maksu jakautuu kahdeksalle lukukaudelle (à 2 790 €) ja laskutetaan kaksi kertaa vuodessa. Koulutuksen hinta sisältää teoria- ja menetelmäopetuksen lisäksi myös ryhmämuotoiset työnohjauksen ja koulutuspsykoterapian.
Tämän lisäksi koulutukseen kuuluu yksilöllistä koulutuspsykoterapiaa yht. 40 t. Tämän osallistuja sopii Tampereen yliopiston hyväksymän kouluttajapsykoterapeutin kanssa. Yksilöllisen koulutuspsykoterapian kustannukset maksetaan suoraan ko. psykoterapeutille ja sen hinta määräytyy psykoterapeutin oman hinnaston mukaan.
Koulutus on ALV 39–40§:ssä tarkoitettu arvonlisäveroton koulutuspalvelu. Hintaan lisätään arvonlisävero, jos arvonlisäverolaki tai sen tulkinta muuttuu koulutuksen toteutusaikana.