Avoin yliopisto

Tampere

Kirjallisuustieteen perusopinnot valinnaisina opintoina

<h2>Sis&#228;ll&#246;n kuvaus</h2>Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman opinnot ovat avoimia my&#246;s muille opiskelijoille. Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35-45 op sek&#228; syvent&#228;v&#228;t opinnot 60 op. Mik&#228;li opiskelija jatkaa aineopinnoista syvent&#228;viin opintoihin, aineopinnot suoritetaan 45 op:n laajuisina. Muussa tapauksessa aineopinnot suoritetaan 35 op:n laajuisina ilman tutkielmaopintoja. Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun ja tieteenalan &nbsp;perusk&#228;sitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtym&#228;ll&#228; &nbsp;kirjallisuuden poetiikkaan, kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan &nbsp;suhteeseen sek&#228; kirjallisuushistoriaan. Lis&#228;ksi opintojaksot &nbsp;harjaannuttavat kaunokirjallisten ja muiden tekstien lukemiseen ja &nbsp;analysointiin sek&#228; hyv&#228;&#228; tieteellist&#228; k&#228;yt&#228;nt&#246;&#228; noudattavaan &nbsp;kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot &nbsp;koostuvat viidest&#228; opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti &nbsp;luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata my&#246;s &nbsp;kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. &nbsp;Kirjallisuuden opinnot aloitetaan opintojaksoilla 110 &nbsp;ja 120. Muita &nbsp; opintojaksoja voi kuitenkin suorittaa samanaikaisesti n&#228;iden kanssa. &nbsp;Jakson 150 luennot ovat pakolliset kaikille.<h2>Osaamistavoitteet</h2>Perusopinnot suoritettuaan opiskelija <ul><li>pystyy arvioimaan kirjallisuutta osana taiteen ja kulttuurin kentt&#228;&#228; sek&#228; tuntee kirjallisten esitysmuotojen historian p&#228;&#228;linjat ja tekstianalyysin keskeiset k&#228;sitteet </li><li>k&#228;sitt&#228;&#228; kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteen</li><li>h&#228;nell&#228; on l&#228;ht&#246;kohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syvent&#228;miseen ja tekstien tulkintaan </li><li>h&#228;nell&#228; on valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aineopinnoissa</li></ul><h2>Lis&#228;tiedot</h2>&#196;idinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset ja opetettavan aineen opinnot on kuvattu Opiskelun oppaassa: <a href="https://www.uta.fi/opiskelunopas/opintojen-aikana/valinnaiset-opinnot/aineenopettajakoulutus-ja-opettajan-pedagogiset-opinnot-0">https://www.uta.fi/opiskelunopas/opintojen-aikana/valinnaiset-opinnot/aineenopettajakoulutus-ja-opettajan-pedagogiset-opinnot-0</a>. Opettavan aineen opintoihin kuuluu kirjallisuustieteen, suomen kielen sek&#228; puheviestinn&#228;n opintoja.

Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi Puhelimitse 0294 520 200Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme <a href="https://www.tuni.fi/avoinyliopisto">tuni.fi/avoinyliopisto</a>

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Kulttuuri ja kielet

Hae opintoihin avoimen yliopiston hakupalvelun kautta alla olevin linkein:<ul><li><a href="https://tau-avoin.ilmoittaudu.fi/lobby/?realization=K-otm-b5bde46d-ab2c-40b1-9c77-cc447e0d06e1-tampere" target="_blank">KIR-P02 Kirjallisuustieteen perusopinnot valinnaisina opintoina, Tampere</a></li></ul>Löydät hakuohjeet ja linkin hakupalveluun myös <a href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> –sivulta.Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Esimerkiksi aineopinnoissa voidaan vaatia, että on suorittanut ensin perusopintoja. Opintojaksokohtaisista vaatimuksista kerrotaan aina koulutuksen sivulla Koulutuksen kuvaus -välilehdellä, kohdassa Esitietovaatimukset.Kun sinut on hyväksytty opintoihin, on sinun ilmoittauduttava opetukseen ja mahdolliseen harjoitusryhmään Sisu-järjestelmässä. Saat tästä tarkemmat ohjeet sähköpostiisi sen jälkeen, kun olet maksanut opintomaksun.

suomi

Keskustakampus

Tutustu maksuehtoihin <a href="https://tuni.fi/maksuehdot-avoinyliopisto">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> -verkkosivulla.

Opiskelija tutustuu tekstianalyyttisiin k&#228;sitteisiin ja teorioihin ja soveltaa niit&#228; erilaisiin teksteihin sek&#228; kirjallisissa harjoitust&#246;iss&#228; ett&#228; tieteellisess&#228; keskustelussa.

Opiskelija osaa analysoida ja tulkita erilaisia tekstej&#228; hy&#246;dynt&#228;en kirjallisuustieteen teoreettista, metodista ja tiedollista sis&#228;lt&#246;&#228;. Opiskelija tuntee tekstianalyysin keskeiset periaatteet ja k&#228;sitteet sek&#228; osaa soveltaa kirjallisuustieteellisi&#228; kysymyksenasetteluita sek&#228; kirjallisten ett&#228; muiden tekstien analysoinnissa ja tulkinnassa.

Kirjallisuudella voi korvata osasuorituksen &amp;#34;Harjoitukset&amp;#34; 3 op. Luennot-osasuoritusta (2 op) ei voi korvata kirjallisuudella.Valitaan 6 artikkelia seuraavista, 2 kustakin ryhm&#228;st&#228;. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkki&#228;, l&#246;ytyv&#228;t yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat my&#246;s saatavissa jakson vastuuhenkil&#246;lt&#228;. Vastuuhenkil&#246;t kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.<h5>Runoanalyysi</h5>Byckling, Anna. T&#246;rky&#228; vai ter&#228;v&#228;&#228; ironiaa? Eminem r&#228;pp&#228;&#228; tulkinnan rajamailla. Teoksessa &#196;&#228;ni&#228; &#228;&#228;nien takaa. Tulkintoja rock-lyriikasta. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtim&#228;ki. Tampere: Tampere University Press 2006, 123&#8211;145.Gottelier, Lena. Erityinen paikallisuus, yhteinen tulevaisuus. Etnofuturismi suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2017:2, 25&#8211;44.Haapala, Vesa. &#8221;Kokoelmakokonaisuuden analyysi tutkimuksen testaajana: Tapausesimerkkin&#228; Edith S&#246;dergranin Framtidens skugga&#8221;. Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2015, 1, s. 34&#8211;61. (https://www.doria.fi/handle/10024/118614)Kainulainen, Siru. Liikett&#228; tahdissa. Nykyrunon vaikuttava rytmitoiminta. Avain 2013:1, 55&#8211;70. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain2013_1_sisalto.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain2013_1_sisalto.pdf</a>)Lummaa, Karoliina. Risto Rasan surulliset linnut. Ekokriittisen tulkinnan mahdollisuuksia. Teoksessa &#196;&#228;nek&#228;s kev&#228;t. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtim&#228;ki. Helsinki: SKS 2008, 50&#8211;73.Nummi, Jyrki. Intiimi vai poliittinen is&#228;nmaa? J. L. Runebergin &#8221;Maamme&#8221;, Aleksis Kiven &#8221;Suomenmaa&#8221; ja tekstienv&#228;liset yhteydet. Avain 2007:1, 5&#8211;31. (http://pro.tsv.fi/skts/24638Avain107_sisalto.pdf)Seutu, Katja. Puheenomaisen runon rakenteesta. Avain 2006:2, 21&#8211;36.Turunen, Mikko. Semanttinen yhteisalue kielikuvien analyysin apuna. Avain 2011:1, 24&#8211;37.<h5> </h5> <h5>Kertomuksen analyysi</h5>Hatavara, Mari. &#8221;Vanhan piian&#8221; kertomus ja kokemus: Kielen ja n&#228;k&#246;kulmien kirjallinen leikki Minna Canthin novellissa. Joutsen/ Svanen 2014. (<a href="http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/">http://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/joutsen-svanen-2014/</a>)H&#228;gg, Samuli. Narratologisten k&#228;sitteiden soveltaminen kulttuurintutkimuksessa. Teoksessa Vaeltavat metodit. Toim. Jyrki P&#246;ys&#228;, Helmi J&#228;rviluoma &amp;amp; Sinikka Vakimo. Joensuu: Suomen kansantietouden tutkijain seura 2010, 117&#8211;137.Jolma, Nanny. Muistojen arkisto ja muistelun kertomus. Muuntuva arkistometafora Bo Carpelanin romaanissa Blad ur h&#246;stens arkiv. Teoksessa Hanne Juntunen, Kirsi Sandberg ja K&#252;bra Kocaba&#351; (toim.), In Search of Meaning: Literary, Linguistic, and Translational Approaches to Communication. Tampere Studies in Language, Translation and Literature. Tampere: University of Tampere 2018. 80&#8211;100. <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0919-0">http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0919-0</a>Kuutsa, Anna. &#8221;Konstitpa on vaimollakin&#8221;. Dialogikerronta yhteiskunnallisen teeman esiintuojana Maria Jotunin novellissa &#8221;Kansantapa&#8221;. Avain 2017:4, 20&#8211;35.Meretoja, Hanna. Kertomusten eettinen potentiaali ja vaarat: kuusi mittapuuta. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2018(1), 6-25. <a href="https://doi.org/10.30665/av.70005">https://doi.org/10.30665/av.70005</a>Miettinen, Rauno. Hullujen naisten kanssa ullakolla. Kertojan luotettavuus ja tulkinta Charlotte Perkins Gilmanin novellissa The Yellow Wallpaper. Teoksessa Kertomus ja mieli. Uusia (ja vanhoja) n&#228;k&#246;kulmia tajunnan esitt&#228;miseen kertomakirjallisuudessa. Toim. Maria M&#228;kel&#228; ja Pekka Tammi. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 8. Tampere: Tampereen yliopisto 2005, 101&#8211;123.Roine, Hanna-Riikka. Mahdollistavat maailmat. N&#228;k&#246;kulmia China Mi&#233;villen Embassytown-romaanin outouteen. Avain 2012:4, 21&#8211;36. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_12_sisalto.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_12_sisalto.pdf</a>)<h5>Lajit ja intertekstuaalisuus </h5>Kauranen, R., L&#246;ytty, O., Nikkil&#228;, A., &amp;amp; Vuorinne, A. Vuoden 2015 &#8221;pakolaiskriisi&#8221; ja sarjakuva-aktivismi Suomessa: Auttamishalu, antirasismi ja turvapaikanhakijoiden &#228;&#228;net. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2019(1), 4&#8211;27. <a href="https://doi.org/10.30665/av.74151">https://doi.org/10.30665/av.74151</a>Kilpi&#246;, J.-P. Kolmas merkitys toiseen: Kinekfrasis suomalaisessa nykyrunoudessa. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 2016(4), 6-22.Laakso, Maria. Huumorin ja ironian paikantuminen kuvan ja sanan v&#228;lisiin j&#228;nnitteisiin suhteisiin Kari Hotakaisen ja Priit P&#228;rnin lastenkirjoissa. Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. H&#246;glund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 87&#8211;106. (<a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473.%C2%A0">https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473</a>)Lyytik&#228;inen, Pirjo. Palimpsestit ja kynnystekstit. Tekstien v&#228;lisi&#228; suhteita G&#233;rard Genetten mukaan ja Ahon Papin rouvan intertekstuaalisuus. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 145&#8211;179. M&#228;kel&#228;, Maria. Medialukija romaanin opissa. Tapaus Clinton&#8211;Lewinsky ja kirjallisesti v&#228;littynyt kokemuksellisuus. Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. J&#228;lkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtim&#228;ki &amp;amp; Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 187&#8211;219.Romu Leena. T&#228;m&#228;nn&#228;k&#246;isi&#228; naisia ja ironisia &#228;&#228;ni&#228; &#8211; kerronnan j&#228;nnitteet Kati Kov&#225;csin sarjakuvissa Karu selli ja Kuka pelk&#228;&#228; Nenian Ahnavia? Teoksessa Word and Image: Theoretical and Methodological Approaches. Toim. H&#246;glund Mikko et al. Tampere: University of Tampere 2014, 127&#8211;147. (<a href="https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473.">https://tampub.uta.fi/handle/10024/96473</a>)

Opiskelija tutustuu kirjallisuuden poetiikan ja teorian perusk&#228;sitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin.

Opiskelija tuntee kirjallisuuden teorian perusteet ja kirjallisuustieteen historiallisen kehityksen p&#228;&#228;linjat sek&#228; osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta poetiikan k&#228;sitteiden avulla.

Luentokurssin oheismateriaalit opettajalta.Kirjatentin kirjallisuus: Heinonen et al. (toim.): Aristoteleen Runousoppi: Opas aloittelijoille ja edistyneille (2012; 69&#8211;156 ja 176&#8211;235) &nbsp;Alanko &amp;amp; K&#228;kel&#228;-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen perusk&#228;sitteit&#228; (2001; 11&#8211;183) Kantokorpi, Lyytik&#228;inen &amp;amp; Viikari (toim.): Runousopin perusteet (1990; Viikarin osuus &amp;#34;Lyriikan runousoppia&amp;#34;) M&#228;kikalli &amp;amp; Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin (2013, osat III lyriikka ja IV draama) Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991)Isomaa, Saija. Poetiikka keskitason teoriana. Tieteenteoreettisia n&#228;k&#246;kulmia 1900-luvun poetiikkakeskusteluun. (Avain, 1/2021) Lehtim&#228;ki, Markku. Fiktiivisen kertomuksen analyysi ja tulkinta: klassisen ja j&#228;lkiklassisen narratologian arviointia. Teoksessa N&#228;k&#246;kulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli H&#228;gg, Markku Lehtim&#228;ki &amp;amp; Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 28&#8211;49.

Opiskelija tutustuu kirjallisuusinstituution rakenteisiin sek&#228; tutustuu kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja perusk&#228;sitteisiin.

Opiskelija tuntee kirjallisuusinstituution rakentumisen perusteet sek&#228; osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta kulttuurin ja yhteiskunnan kontekstissa. Opiskelija pystyy arvioimaan kirjallisuuden kulttuurista ja yhteiskunnallista merkityst&#228;.

Luentokurssin oheismateriaalit opettajalta.Tenttikirjallisuus: Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997)Ruohonen, Sev&#228;nen &amp;amp; Turunen (toim.): Paluu maailmaan. Kirjallisten tekstien sosiologiaa (2011, sivut 1&#8211;362)Arminen, Logr&#233;n &amp;amp; Sev&#228;nen (toim.): Kirjallinen el&#228;m&#228; markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa (2020, sivut 1-79, 115-182 ja 241-360)

Opiskelija tutustuu kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien, muotojen ja teemojen kehitykseen sek&#228; keskeisiin teoksiin. Jakson opetus koostuu luennoista sek&#228; oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhm&#228;ss&#228; tai tenttim&#228;ll&#228;. Vaihtoehtoisesti koko jakson voi suorittaa kirjatentill&#228;.

Opiskelija tunnistaa ja ymm&#228;rt&#228;&#228; suomalaisen kirjallisuuden traditiota, eri aikakausia, tyylisuuntia ja lajeja. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian keskeiset suuntaukset ja yksitt&#228;isten teosten suhteen niihin.

Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4. painos)JA<h5>Romaani ja novelli, valitaan 6 seuraavista:</h5> Aho: Papin rouva (1893) Aronpuro: Aperitiff &#8211; avoin kaupunki (1967)Haanp&#228;&#228;: Noitaympyr&#228; (1956)Hyry: Maantielt&#228; h&#228;n l&#228;hti (1958)H&#228;m&#228;l&#228;inen: S&#228;&#228;dyllinen murhen&#228;ytelm&#228; (1941)Kallas: Sudenmorsian (1928)Kauranen: Sonja O. k&#228;vi t&#228;&#228;ll&#228; (1981)Kihlman: Dyre prins (1975; Kallis prinssi)Kivi: Seitsem&#228;n veljest&#228; (1870)Krohn: Pereat mundus (1999)L. Onerva: Mirdja (1908)Lander: K&#228;sky (2003)Lehtonen: Putkinotko (1919-20)Liksom: Unohdettu vartti (1986)Lind&#233;n: Lindanserskan (2009; Nuorallatanssija)Linna: Tuntematon sotilas (1954)Lumberg: Musta perhonen (2004)Pulkkinen: Romaanihenkil&#246;n kuolema (1985)Runeberg: Teckningar och dr&#246;mmar (1861; Kuvauksia ja unelmia)Salama: Juhannustanssit (1964)Sillanp&#228;&#228;: Ihmiset suviy&#246;ss&#228; (1934)Vartio: H&#228;nen olivat linnut (postuumina 1967) JA<h5>Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus, valitaan 6 seuraavista:</h5>Canth: Ty&#246;miehen vaimo (1885)Carpelan: &#197;r som l&#246;v (1989, Vuodet kuin lehdet)Haavikko: Talvipalatsi (1959)Hellaakoski: J&#228;&#228;peili (1928)Jotuni: Kultainen vasikka (1918)Kailas: Uni ja kuolema (1931)Kivi: Kanervala (1866)Leino: Helkavirsi&#228; I (1903)L&#246;nnrot: Kalevala (1849)Manner: T&#228;m&#228; matka (1956)Nyl&#233;n: Vihan ja katkeruuden esseet (2007Paavolainen: Nykyaikaa etsim&#228;ss&#228; (1929)Rekola: Vedess&#228; palaa (1954)Runeberg: F&#228;nrik St&#229;ls s&#228;gner (1860; V&#228;nrikki Stoolin tarinat)Saarikoski: Mit&#228; tapahtuu todella? (1962)Susiluoto: Siivekk&#228;&#228;t ja h&#228;nn&#228;kk&#228;&#228;t (2001)S&#246;dergran: Dikter (1916)Vala: Kaukainen puutarha (1924)Valkeap&#228;&#228;: Beaivi, &#225;h&#269;&#225;&#382;an (1988; Aurinko, is&#228;ni)Viita: Betonimyll&#228;ri (1947)Wuolijoki: Juurakon Hulda (1937)

Opiskelija tutustuu kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien, muotojen ja teemojen kehitykseen sek&#228; keskeisiin teoksiin. Jakson opetus koostuu luennoista sek&#228; oheiskirjallisuudesta. Oheiskirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhm&#228;ss&#228; tai tenttim&#228;ll&#228;. Vaihtoehtoisesti koko jakson voi suorittaa kirjatentill&#228;.

Opiskelija tunnistaa ja ymm&#228;rt&#228;&#228; l&#228;nsimaisen kaunokirjallisuuden traditiota, eri aikakausia, tyylisuuntia ja lajeja. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian keskeiset suuntaukset ja yksitt&#228;isten teosten suhteen niihin.

(HUOM. T&#228;m&#228; lista &nbsp;p&#228;tee, jos suoritat koko jakson itsen&#228;isesti. Mik&#228;li olet &nbsp;luentokurssilla, saat oheiskirjallisuuslistan luennoilla. Luennon &nbsp;oheiskirjallisuus tehd&#228;&#228;n s&#228;hk&#246;isen&#228; tenttin&#228;, koko jakso tentit&#228;&#228;n &nbsp;yleisin&#228; tenttip&#228;ivin&#228;.)Kirjatentin kirjallisuus: Vartiainen: L&#228;nsimaisen kirjallisuuden historia (2009, sivut 137-267, 274-818, 829-856)Kivist&#246; &amp;amp; Riikonen: Mit&#228; jokaisen tulee tiet&#228;&#228; antiikista: Kreikka ja Rooma (2013, sivut. 40-73, 184-213) Antiikki, keskiaika ja renessanssiValitaan 2 seuraavista, yksi jokaisesta kohdasta:AntiikkiSofokles: Antigone; Ovidius: Muodonmuutoksia; Apuleius: Kultainen Aasi; Horatius: pakinoita antiikin RoomastaKeskiaika ja renessanssiEddan Jumalrunot; Rolandin laulu; Chaucer: Canterburyn tarinoita; Dante: Jumalainen n&#228;ytelm&#228;Romaani ja novelliValitaan viisi seuraavista, enint&#228;&#228;n kaksi jokaisesta kohdasta1600&#8211;1700-luvut: Defoe: Robinson Crusoe (1719; suom. Lindholm); Diderot: Jaakko Fatalisti ja h&#228;nen is&#228;nt&#228;ns&#228; (1773); Behn: Oroonoko (1686); Goethe: Nuoren Wertherin k&#228;rsimykset (1774); Laclos: Vaarallisia suhteita (1782); La Fayette: Cl&#232;vesin ruhtinatar (1678); Swift: Gulliverin retket (1726); Voltaire: Candide (1759).1800-luku: Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813); Balzac: Ukko Goriot (1935); Bront&#235;: Kotiopettajattaren romaani (1847); Dickens: Kolea talo (1852&#8211;53); Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866); Flaubert: Rouva Bovary (1857); Gogol: Pietarilaisnovelleja (1835&#8211;42); James: Ruuvikierre (1898); Maupassant: Valitut novellit (kokoelma); Poe: Kootut kertomukset (suom. 2006); T&#353;ehov: Valitut novellit 1&#8211;2 (kokoelma); Tolstoi: Anna Karenina (1875&#8211;77).1900-luku: Borges: Haarautuvien polkujen puutarha (1969); Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1967); Calvino: Koko kosmokomiikka (1965/2008); Camus: Sivullinen (1942); Coetzee: H&#228;pe&#228;paalu (1999); Conrad: Pimeyden syd&#228;n (1902); Faulkner: &#196;&#228;ni ja vimma (1929); Garc&#237;a Marquez: Sadan vuoden yksin&#228;isyys (1967); Hemingway: Ensimm&#228;iset 49 kertomusta (1938); Joyce: Dublinilaisia (1914); Kafka: N&#228;lk&#228;taiteilija (kokoelma); Mann: Taikavuori (1924); Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987); Nabokov: Lolita (1955); Proust: Kadonnutta aikaa etsim&#228;ss&#228; 1: Swannin tie, Combray (1913&#8211;27); Roy: Joutavuuksien jumala (1997); Jean Rhys: Siint&#228;&#228; Sargassomeri (1966); Woolf: Mrs Dalloway (1925).JALyriikka, draama ja muu kirjallisuus Valitaan viisi seuraavista, enint&#228;&#228;n kaksi jokaisesta kohdasta1400&#8211;1700-luvut: Blake: Taivaan ja helvetin avioliitto (1790&#8211;93); Boswell: Tohtori Johnsonin el&#228;m&#228; (1791); Bunyan: Kristityn vaellus, osa I (1678); Erasmus: Tyhmyyden ylistys (1509); Marlowe: Edward II (1592); Moli&#232;re: Saituri (1668); More: Utopia (1516); Schiller: Rosvot (1781); Shakespeare: Sonetit (1593&#8211;1609; suom. Tynni) tai Nautintojen ajan aarre (suom. Simonsuuri); Shakespeare: Hamlet (1600&#8211;01); Montesquieu: Persialaisia kirjeit&#228; (1721); Tasso: Vapautettu Jerusalem (1581); Villon: Testamentti (1456, 1461).1800-luku: Baudelaire: Pahan kukat (1857; suom. Nyl&#233;n); Byron: Don Juan (1819&#8211;24); Dickinson: Golgatan kuningatar (kokoelma); Goethe: Runotarten lemmikki (kokoelma); Goethe: Faust I (1808); Ibsen: Nukkekoti (1879); Rimbaud: Kausi helvetiss&#228; (1873); Strindberg: Neiti Julie (1888); Thoreau: El&#228;m&#228;&#228; mets&#228;ss&#228; (1854; suom. Immonen); T&#353;ehov: Vanja-eno (1899); Whitman: Valitut runot (suom. 2007); Wordsworth: Runoja (kokoelma). 1900-luku: Ahmatova: Runoja (kokoelma); Beckett: Huomenna h&#228;n tulee (1952); Brecht: Setsuanin hyv&#228; ihminen (1938&#8211;39); Celan: Niin kuin kivelle puhutaan (kokoelma); Duras: Tuska (1985); Eliot: Autio maa (kokoelma); Hughes: Syntym&#228;p&#228;iv&#228;kirjeit&#228; (1998); Baldwin: Mene ja kerro se vuorilla (1953); Majakovski: Pilvi housuissa (kokoelma); Nabokov: Puhu, muisti (1966); Neruda: Andien mainingit (kokoelma); Pasternak: Sisareni, el&#228;m&#228; (kokoelma); Pessoa: En min&#228; aina ole sama (kokoelma); Plath: Ariel (1965); Rilke: Duinon elegiat (1923); Spiegelman: Maus I&#8211;II (1973&#8211;1991); Stevens: T&#228;m&#228;n ilmaston runot (kokoelma); Szymborska: Ihmisi&#228; sillalla, runoja vuosilta 1957&#8211;1996 (kokoelma); Transtr&#246;mer: Kootut runot 1934&#8211;2000 (2001); Woolf: Oma huone (1929); Yeats: Runoja (kokoelma).

Kirjallisuustieteen perusopinnot valinnaisina opintoina

Laajuus

Hinta

Kampus

Kaupunki

Tiedekunta tai osaamisyksikkö

Opetuksessa käytettävät kielet

Koodi

Koulutusala

Opintojen suorittaminen

Tekstianalyysi, 5 op

Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan, 5 op

Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta, 5 op

Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan, 5 op

Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan, 5 op

Yhteystiedot

Hakumenettely

Maksuehto

Anna palautetta!

Viimeksi katsomasi koulutukset

Kirjallisuustieteen perusopinnot valinnaisina opintoina