Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät ja käsitteet 3op, Tentti

Menetelmät ja käsitteet 3 op

Sähköisenä tenttinä. Huom. tutkinto-ohjelman omat opiskelijat eivät voi suorittaa tätä osasuoritusta kirjantentillä.

Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997)

JA

Bennett & Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (2004)

Menetelmät ja sovellukset 2 op

Valitse kolme suuntautumisvaihtoehtoa ja lue kaksi  artikkelia kustakin. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkkiä, löytyvät  yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat myös saatavissa jakson  vastuuhenkilöltä. Vastuuhenkilöt kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.

Kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tekstintutkimus

Helle, Anna. Työ, talous ja tunteet Kari Hotakaisen Ihmisen osassa. Kulttuurintutkimus 30:3 (2013), 3–14.

Ojajärvi, Jussi. Benson & Hedges -sytyttimellä. Kulutustavaroiden  ja tavaramerkkikerronnan ulottuvuuksia vuosituhannen vaihteen  suomalaisessa romaanissa. Avain 2012:2, 52–75.

Sassi, Ville. Tematiikkaa ajan tarpeisiin. Kirjallisuuskeskustelu loi 1980-luvun pahan tematiikan reaktioksi arvomurrokseen. Avain 2012:1, 19–33.

Sassi, Ville. Tematiikkaa ajan tarpeisiin. Kirjallisuuskeskustelu loi 1980-luvun pahan tematiikan reaktioksi arvomurrokseen. Avain 2012:1, 19–33.

Tuukkanen, Anna. Pukinjalalla koreasti. Yhteiskunta-asemien tuottaminen Hilja Valtosen romaanissa Nuoren opettajattaren varaventtiili. Avain 2009:3–4, 60–73. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain3_4_09sisalto_PDF_lopullinen.pdf)

Kirjallisuussosiologia

Hypén, Tarja-Liisa. Julkkiskirjailijan ja bestselleristin brändi: Jari Tervon tapaus. Avain 2012: 2, 5–18.

Peltonen, Milla. Hävytön rahvas vs. loukattu sivistyneistö? Luokkaselkkaus Hannu Salaman Juhannustansseissa ja sen nostattamassa kohussa. Kulttuurintutkimus 27:3 (2010),  15–28.

Sevänen, Erkki. Sosiologinen taiteentutkimus. Teoksessa Suomalainen estetiikka 1900-luvulla. Toim. Oiva Kuisma. Helsinki: SKS 2002, 359–415.

Turunen, Risto. Kirjatuotanto ja kulttuurinen murros. Teoksessa Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. Toim. Maarit Grahn & Maunu Häyrynen. Helsinki: SKS 2009, 82–104.

Kirjallisuus ja sukupuoli

Grönstrand, Heidi. Murgrönan – kärsimyksen kuvaus vai selviytymistarina? Teoksessa Lähikuvassa nainen. Toim. Päivi Lappalainen, Heidi Grönstrand ja Kati Launis. Helsinki: SKS 2001, 23–42.

Kekki, Lasse. ”Joutavat triumfit, naamiaiset, irstaat näytökset.”  Sodomian performatiivinen rakentuminen Christopher Marlowen tragediassa Edward II. Teoksessa Pervot pidot. Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Toim. Lasse Kekki & Kaisa Ilmonen. Helsinki: Like 2004, 68–92.

Lappalainen, Päivi. Häpeä, ruumis ja väkivalta Sofi Oksasen Puhdistuksessa. Teoksessa Häpeä vähän. Kriittisiä tutkimuksia häpeästä. Toim. Viola Parente-Čapková ja Siru Kainulainen. Turku: Utukirjat 2011, 259–281.

Rojola, Lea. Sukupuolieron lukeminen. Feministinen kirjallisuudentutkimus. Teoksessa Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Toim. Marianne Liljeström. Tampere: Vastapaino 2004, 25–43.

Narratologia

Hatavara Mari. Kertova ja kerrottu nainen Fredrika Runebergin Teckningar och drömmar -kokoelmassa. Teoksessa Kirjallisuuden naiset: naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle. Toim. Rossi Riikka, Isomaa Saija. Helsinki: SKS 2013, 27–54. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1391).

Hägg, Samuli. Kerronta ja historia: venäläisestä formalismista diakroniseen narratologiaan. Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 50–77.

Karttunen, Laura & Maria Mäkelä. Oi ihana, ohikiitävä rakkaus:  Äänet, intuitio ja mielikuvitus fiktiivisen kertomuksen analyysissä.  Teoksessa Mielikuvituksen maailmat. Tieteidenvälisiä tutkimuksia kirjallisuudesta. Toim. Merja Polvinen, Maria Salenius & Howard Sklar. Turku: Eetos 2017, 158–181.

Mäkelä, Maria. Kognitiivinen realismi, kömpelö ruumis ja kielen todellisuus Mikko Rimmisen Pölkyssä. Avain 2015:1, 29–49.

Tammi, Pekka. Kertomusta vastaan (”Ikävä tarina”). Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 140–166.

Intertekstuaalisuus ja hermeneutiikka

Meretoja, Hanna. Nussbaum, hermeneutiikka ja kirjallisuuden eettinen potentiaali. Ajatus 70, 2014.

Mikkonen, Kai. Tulkinnan kierteessä. Huomioita tekstiin viittaamisen ja tulkintayhteisön käsitteistä. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 51. 1998, 9–29.

Rossi, Riikka. Vaaralla ja Elsa naturalistisina romaaneina. Laji arkkitekstuaalisena mallina. Teoksessa Lajit yli rajojen. Suomalaisen kirjallisuuden lajeja. Toim. Pirjo Lyytikäinen, Jyrki Nummi & Päivi Koivisto. Helsinki: SKS 2005, 104–127.

Saariluoma, Liisa. Hermeneutiikka, teoria ja ’toisen’ kohtaamisen ongelma. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 53. 2000, 11–26.

Tammi, Pekka. Tekstistä, subtekstistä ja intertekstuaalisista  kytkennöistä. Johdatusta Kiril Taranovskijn analyysimetodiin. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 59–103.

Tyyli ja kuvakielisyys

Haapala, Vesa. Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta. Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisiä ratkaisuja. Teoksessa Kuvien kehässä. Tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta. Toim. Vesa Haapala. Helsinki: SKS, 144–182.

Karttunen, Laura. Minuus humoristisena taideteoksena. David Sedarisin ”Nuit of the Living Dead”. Teoksessa Huumorin aiheita ja vaiheita kaunokirjallisuudessa. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 10. Tampere: Tampereen yliopisto, 89–104.

Katajamäki, Sakari. Runouden kieltoilmaukset ja kuvallisuuden paradoksi. Teoksessa Kieli, kirjallisuus ja kognitio. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Jyväskylä: Yliopistopaino 2000, 133–158.

Päivärinta, Anne. Kognitiivinen metafora  runoanalyysi selkärankana? Dylan Thomasin ’After the Funeral’ -runon  ruumiilliset kielikuvat ja koherenttiuden haaste. Avain 2010:4, 5–23. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_10sisalto.pdf)

Jälkikoloniaalinen ja ekokriittinen tutkimus

Lahtinen, Toni. Sylissä höyryää elävä maa. Maa naisena Timo K. Mukan teoksessa Maa on syntinen laulu. Teoksessa Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki. Helsinki: SKS 2008, 156–182.

Mattila, Hanna. Ekologisten ja kolonisaatiokriittisten äänten  kohtaamisia. Näkökulmia luontosuhteen kuvaukseen Nils-Aslak Valkeapään  runoudessa. Avain 2015:3, 68–85.

Savolainen, Matti. Thomas Sutpen ja sokeriruokoviljelmiä Länsi-Intiassa. William Faulknerin Yoknapatawpha ja kolonialismi. Avain 2007:3, 6–25. (http://pro.tsv.fi/skts/24638Avain_sis_3_2007.pdf)

Sihvonen, Jukka. Ihmiskuvia, eläimiä ja antropologisia koneita. Teoksessa Posthumanismi. Toim. Lea Rojola ja Karoliina Lummaa. Turku: Eetos 2014, 81–108

Toivanen, Anna-Leena. ”Hänen henkensä elää.” Dambudzo Marecheran nerous. Kulttuurintutkimus 26:2–3. 2009, 31–46.

Intermediaalisuus

Keskinen, Mikko. Ääniteknologiat ja kirjallisuus. Avain 2008:1, 62–76. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain0108.pdf)

Kokko, Mirja. Isän ikävä. Minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa Tyttö ja naakkapuu ja elokuvassa Näkymätön Elina. Avain 2010:2, 4–24. (http://pro.tsv.fi/skts/Avain2_10sisalto.pdf)

Kilpiö, Juha-Pekka. Kolmas merkitys toiseen. Kinefrasis suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2016:4, 6–22.

Mikkonen, Kai. Kuvat ilman sanoja, sarja ilman kuvia.  Sarjakuvakertomuksen ainutlaatuinen ja ”luonnollinen” fokalisaatio.  Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtimäki & Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 303–330.

Yleinen asteikko, 0-5

• KIR-A01 Kirjallisuustieteen aineopinnot
• KIR-A03 Kirjallisuustieteen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus