Kasvatustieteiden aineopinnot, avoin yliopisto-opetus

Kurssin suoritettuaan opiskelija  

- ymmärtää kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia, keskeisiä kehityshaasteita ja käsitteitä

- tuntee globaalikasvatuksen tutkimuksen ajankohtaisia aiheita ja näkökulmia

- osaa toteuttaa globaalikasvatusta erilaisissa koulutusympäristöissä ja suunnitella globaalikasvatuksen tavoitteita edistävän oppimisympäristön

- osaa tehdä yhteistyötä kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisessa oppimisympäristöissä

Globaalikasvatuksen kurssilla käsitellään kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia, globaalikasvatuksen tutkimusta sekä käytännön toteutuksia erilaisissa oppimisympäristöissä.

Peterson A. & Warwick P (2015) Global learning and education. Key concepts and effective practice. London: Routledge.  http://tampere.eblib.com/patron/FullRecord.aspx?p=1826752

ja muut seminaarissa jaettavat tutkimusartikkelit.

Yleinen asteikko, 0-5

Jakson suoritettuaan opiskelija
 - osaa tarkastella ja arvioida oppimisen, toimijuuden ja  asiantuntijuuden merkitystä eri toimintaympäristöissä ja niiden  välisillä rajapinnoilla
- omaa valmiuksia kehittää yhteisöjä ja verkostoja missä tarvitaan yhteistyötä ja kollektiivista asiantuntijuutta

Opintojaksolla   tarkastellaan oppimisen, toimijuuden ja asiantuntijuuden kehittymisen   ja tukemisen muotoja koulutuksen ja työelämän eri konteksteissa.   Tarkastelu perustuu erityisesti käytäntöyhteisön ja toiminnan teorian   viitekehyksiin. Pääpaino on yhteisöjen ja toimintajärjestelmien   merkityksessä oppimiselle, toimijuudelle ja asiantuntijuudelle.

                            Blackmore, C. 2010. Social Learning Systems and Communities of Practice. Springer.

Edwards, A. 2010. Being an Expert  Professional Practitioner: The Relational Turn in Expertise. Springer.

Engeström, Y. 2018. Expertise in Transition. Cambridge: Cambridge University Press.

Sannino, A. & Ellis, V. 2013. Learning and  collective creativity:
Activity-theoretical and sociocultural studies.  Routledge.            
           

Wenger, E. 1998. Communities of Practice. Learning, Meaning, and Identity. Cambridge University Press.                        

Wenger-Trayner,  E., Fenton-O´Creevy, M., Hutchinson, S., Kubiak, C. &  Wenger-Trayner, B. 2015. Learning in Landscapes of Practice: Boundaries,  identity, and knowledgeability in practice-based learning. Routledge.                        

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  

- sisäistää tieteellisen tutkimuksen laadinnan työskentelyvaiheet toteuttaessaan omaa opinnäytetyötään  

- osaa asettaa teoreettisen viitekehyksen perusteella tutkimustehtävän ja hankkii relevantin tutkimusaineiston  

-  kykenee tutkimusaineistoa analysoimalla ja tulkitsemalla vastaamaan  tutkimustehtävään ja nivomaan tutkimustulokset aihepiiriin liittyvään  tieteelliseen keskusteluun

- osaa laatia tutkimusraportin ja arvioida onnistumistaan opinnäytetyön laadinnassa.

Opintojaksolla opiskelija tekee tutkimuksen kandidaatintutkinnossa vaadittavaksi opinnäytetyöksi ja esittelee sen seminaarissa.

Esitiedot

Edellytyksenä kandidaatintutkielmaseminaarin aloittamiselle on kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmien suorittaminen (kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät KASA12 tai KASA30 tai laadulliset tutkimusmenetelmät KASA30A ja kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät KASA11 tai KASA31 tai määrälliset tutkimusmenetelmät KASA31B).

Pakolliset esitiedot

• Kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmät A, KASA30, 5op
• Kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmät B, KASA31, 5op
• Kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmät A, KASA30, 5op
• Kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmät B, KASA31, 5op
• Laadulliset tutkimusmenetelmät, KAS.KAA.310, 5op
• Määrälliset tutkimusmenetelmät, KAS.KAA.320, 5op
• Kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmät A, KASA30, 5op
• Määrälliset tutkimusmenetelmät, KAS.KAA.320, 5op
• Laadulliset tutkimusmenetelmät, KAS.KAA.310, 5op
• Kasvatustieteiden aineopintojen tutkimusmenetelmät B, KASA31, 5op
• Laadulliset tutkimusmenetelmät, KAS.KAA.310, 5op

Yleinen asteikko, 0-5

- tunnistaa kasvatustieteellisen tutkimuksen tieteenfilosofisia, metodologisia ja tutkimuseettisiä perusteita ja lähtökohtia

- tuntee erilaisia kasvatustieteellisen kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusotteita ja suuntauksia ja ymmärtää erilaisten metodien perusteet

- hallitsee aineiston hankinnan, analysoinnin ja tulkinnan periaatteita kvalitatiivisessa tutkimuksessa

- pystyy toteuttamaan pienimuotoinen kasvatustieteellisen kvalitatiivisen tutkimuksen ja raportoimaan sen.

Kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset ja tieteenfilosofiset lähtökohdat, tutkimusotteet ja tutkimussuuntaukset, perusmenetelmät ja tutkimuseettiset kysymykset. Kvalitatiivisen tutkimuksen rakenne ja prosessi, aineiston hankinnan harjoittelu, aineiston analysointi ja tutkimuksen kirjoittaminen.

Esitiedot

Edeltävinä opintoina vaaditaan kasvatustieteiden perusopintojen tutkimusmenetelmäkurssi (KASP5/KASP05) tai kasvatustieteiden perusopintojen opintokokonaisuus (25 op).

Tutkinto-ohjelman opiskelijoille pakolliset aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot on suoritettava ennen kandidaatintutkielmaseminaariin osallistumista.

Pakolliset esitiedot

• Kasvatustieteiden perusopinnot, KAS-P01, 25op
• Kasvatustieteellinen tutkimus, KAS.KAA.050, 5op

Opintojaksolla määritelty oppimateriaali.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  

- Ymmärtää ympäristön suhteellisena käsitteenä

- Tuntee YK:n kestävyysagendan perusulottuvuudet, erityisesti SDG4 tavoitteet  

- Hahmottaa ekososiaalisen sivistyksen kasvatuksellisen idean  

- Tuntee luonto-kulttuuri-dikotomian ja ihmiskeskeisen ympäristösuhteen keskeiset kritiikit

- Pystyy liittämään ympäristönäkökulman eri tieteenalojen yhteyteen  

- Osaa ottaa ympäristöpedagogisen näkökulman erilaisten aihepiirien tarkasteluun

Kurssilla perehdytään ympäristöön kasvatuksen näkökulmista. Päätavoitteena on hahmottaa, miten ihmisten ympäristösuhteet muodostuvat, miten niiden rakentumiseen voi vaikuttaa pedagogisin keinoin ja miten ihmisten toimijuutta voidaan pyrkiä muuttamaan kestävämpään suuntaan ekososiaalisen sivistyksen hengessä. Teoreettisena näkökulmana opetusta ohjaa suhteellinen tilakäsitys, joka purkaa staattista alueperustaista ympäristökäsitystä ja avaa ympäristösuhteiden dynaamista monimittakaavaisuutta. Keskeisiä käsiteltäviä aiheita ovat inhimillisten ympäristösuhteiden rakentumisen dynamiikka, luonto-kulttuuri -dikotomialle ja ihmiskeskeisyydelle perustuva vallitseva länsimainen ajattelu ja sen kritiikki, YK:n kestävyystavoitteiden periaatteet erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen osalta, yhteisvastuullinen ympäristökansalaisuus, ympäristön moninaiset merkitykset eri tieteenalojen näkökulmista sekä ympäristökasvatus näkökulmana ajankohtaisiin ylirajaisiin ilmiöihin (esim. ilmastonmuutos, luontokato, kansainvälinen muuttoliike, energiapolitiikka, ylikansalliset konfliktit).  

Cantell, H., Aarnio-Linnanvuori, E., & Tani, S. (2020). Ympäristökasvatus: Kestävän tulevaisuuden käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Laine, M. (toim.) (2013). Kestävä kasvatus: kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6. Helsinki: Erweko Oy.

Wood, B. & Kallio, K.P. (2019) Green citizenship: towards spatial and lived perspectives. In Simin Davoudi, Hilda Blanco, Richard Cowell and Iain White (eds.) Routledge Companion to Environmental Planning and Sustainability, 171–180. London: Routledge.

Education for sustainable development: a roadmap. (2020) UNESCO Publishing.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  

- ymmärtää aikuiskasvatuksen tehtäväkentän haasteita sekä sen yhteiskunnallisia, taloudellisia ja organisatorisia reunaehtoja työelämässä ja kansalaistoiminnassa  

- arvioi kriittisesti aikuisten oppimisen ja kehittymisen edellytyksiä työ- ja kansalaistoiminnassa  

- tunnistaa demokratian, tasa-arvon, erilaisuuden ja kestävän kehityksen toteutumisedellytyksiä  

- tuntee aikuiskasvatuksen ja työ- ja kansalaistoiminnan oppimisen muotoja eri työ- ja ammattialoilla ja erilaisissa organisaatioissa

Opintojaksolla tarkastellaan aikuiskasvatuksen tehtäviä työelämän ja kansalaistoiminnan ajankohtaisten kysymysten valossa. Tarkastelun kohteina ovat aikuiskasvatuksen ja aikuiskoulutuksen eri muodot ja kontekstit. Kurssin aineistot ohjaavat opiskelijoita arvioimaan kriittisesti aikuisten mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen työtoiminnassa ja muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä toimintojen kriittisiä reunaehtoja, joihin lukeutuvat demokratian, tasa-arvon, erilaisuuden ja kestävän kehityksen edellytykset.

Illeris, K. (2018). Contemporary theories of learning: learning theorists... in their own words. 2nd Edition. London: Routledge, Taylor & Francis Group. Myös vanhempi painos käy.

Lisäksi opiskelijat valitsevat alla olevasta listasta kolme teosta:  

Heikkinen, S., Jyrkinen, M., Lämsä, A-M., Niemistö, C. (toim.) (2020). Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä: Tasa-arvoa tutkimassa ja toteuttamassa. Forskningsrapporter från Svenska handelshögskolan Hanken School of Economics, Research Reports 77. Helsinki. Saatavilla verkossa.  

Heiskanen, T., Syvänen, S., & Rissanen T. (toim.) (2019). Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulmia. Tampere University Press. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-006-9  

Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M., & Eteläpelto, A. (toim.) (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön! Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.  
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/44975/978-951-39-6020-9.pdf?sequence=1#page=18  

Pitkänen, P., Keisala, K., & Niiranen, V. (toim.) (2017). Tavoitteena sujuva arki: Kulttuurien välinen työ sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Tampere: TUP.  
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102409/Pitkanen_ym_Tavoitteena_sujuva_arki.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Pyöriä, P. (toim.) (2017). Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus. Saatavilla verkossa.  

Pätäri, J., Teräsahde,S., Harju, A., Manninen, J., & Heikkinen, A. (toim.) (2019). Vapaa sivistystyö eilen, tänään ja huomenna: Vapaan sivistystyön rooli, asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. Vapaa Sivistystyö ry. e-kirja saatavilla: https://issuu.com/svv-ohjelma/docs/vst_eilen_tanaan_huomenna_verkko  

Toivonen, M., & Saari, E. (Eds.). (2019). Human-Centered Digitalization and Services. Translational Systems Sciences Vol. 19. Springer. DOI https://doi.org/10.1007/978-981-13-7725-9. Saatavilla verkossa.

Yleinen asteikko, 0-5

• ymmärtää digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet yhteiskunnassa kansallisesti ja globaalisti, sekä digitalisaation yhteydet kasvatukseen ja koulutukseen formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä

• ymmärtää medialukutaidon merkityksen digiyhteiskunnassa ja medialukutaitoon liittyvät keskeiset käsitteet ja teoreettiset lähtökohdat

• kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan medialukutaitoa vahvistavaa toimintaa omassa työssään erilaisissa oppimis- ja mediaympäristöissä

• vahvistaa omaa media- ja informaatiolukutaitoaan ja akateemista ja ammatillista identiteettiään kansalaisena, opettajana ja kasvattajana digiyhteiskunnassa

• yleisöt: suhde digitaaliseen teknologiaan, median käyttö arjessa, oppimisessa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa sekä käyttäjädatan keräämisen hallinta ja vinoumat

• representaatiot: median tuottamat sukupuoli- ja identiteettimallit, maailmankuva sekä dis- ja misinformaatio

• kieli: median esitystavat- ja muodot, digitaalisen teknologian tarjoumat

• tuotanto: median, datan ja informaation valta ja mahdollisuudet omaan ilmaisuun ja osallisuuteen

• ympäristö: media toiminta- ja oppimisympäristönä, ekososiaalinen sivistys, mediaekologia ja sosiaalisen median etiikka

Hobbs, Renee (2021). Media Literacy in Action. Questioning the Media. Rowman & Littlefield.

Erstad, O., Flewitt, R., Kümmerling-Meibauer, B. & Pires Pereira, Í, S. (toim.) 2020. The Routledge Handbook of Digital Literacy in Early Childhood. Routledge.

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• tuntee suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän rakenteen ja toimintaperiaatteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön

• ymmärtää kansainvälisen kasvatus- ja koulutuspolitiikan merkityksen kansalliselle ja paikalliselle päätöksenteolle ja toiminnalle

• tuntee kasvatus- ja koulutusjärjestelmän keskeiset toimijat, toimijaryhmät ja ohjausvoimat

• tuntee omalle opintosuunnalleen keskeisen lainsäädännön

• osaa analysoida kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ja politiikan ajankohtaisia kysymyksiä

Opintojakson  kokonaisuudet käsittelevät esimerkiksi koulutusjärjestelmän  historiallista kehittymistä Suomessa; kasvatuksen ja koulutuksen  poliittisia, hallinnollisia ja muita toimijoita; kasvatus- ja  koulutusinstituutioita ja -organisaatioita; sekä lainsäädännön,  talouden, ideologian ja laadun ja arvioinnin ohjausvaikutuksia ja  toimintaperiaatteita.

Opintojaksolla eriytetään osa tehtävistä opintosuuntien mukaisesti.

Opintojakson tiedetausta: Kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka.

Alila, K., Eskelinen, M., Estola, E., Kahiluoto, T., & Kinos, J. (2014). Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat: Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. s. 22-60.

Kettunen, P. & Simola, H. (2012) (toim.) Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Pekkola, E., Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (2014) (toim.) Korkeakouluhallinto. Johtaminen, talous ja politiikka. Helsinki: Gaudeamus.

Ajankohtaisia artikkeleita tieteellisistä aikakauskirjoista

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija

- osaa analysoida omaa maailman- ja ihmiskuvaansa, ennakkoluulojansa ja stereotyyppisiä käsityksiään sekä näiden vaikutuksia pedagogiseen ajatteluun ja käytäntöihin

- ymmärtää, miten yhteiskunnan eriarvoisuus ilmenee kasvatusyhteisöissä ja vaikuttaa oppijoiden osallisuuteen ja oppimiseen

- ymmärtää kulttuuri-, kieli- ja katsomustietoisen pedagogiikan erilaisia näkökulmia ja kehittää niiden avulla pedagogista käyttöteoriaansa yhdenvertaisuuden edistämiseksi kasvatusyhteisöissä

- ymmärtää identiteettien intersektionaalisuutta ja osaa edistää inkluusiota sekä tukea erilaisia identiteettejä, kasvua ja oppimista eri tavoin monimuotoisissa kasvatusyhteisöissä

Opintojaksolla käsitellään kulttuuri-, kieli- ja katsomustietoista pedagogiikkaa sekä oppimisen ja kasvun tukemista näiden avulla. Lisäksi käsitellään mahdollisuuksien kuiluja kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kentällä sekä keinoja näiden kaventamiseen sekä identiteettien intersektionaalisuutta ja identiteettien rakentumista kasvatusyhteisöissä.

                            Ajankohtaisia artikkeleita                     

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija

• ymmärtää tilastollisten tutkimusmenetelmien käyttöedellytykset

• ymmärtää tilastollisen riippuvuuden, hypoteesien testauksen sekä ryhmien keskilukujen vertailun perusteet

• oppii käyttämään kvantitatiivista tutkimusta varten kehitettyjä tilasto-ohjelmistoja (lähinnä SPSS) kandidaatintyölle asetetulla vaatimustasolla

• pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisen kvantitatiivisen tutkimuksen sekä raportoimaan ja tulkitsemaan pientutkimuksen tulokset asianmukaisesti

• osaa kuvata, analysoida, raportoida ja tulkita kvantitatiivisia tutkimusaineistoja

Opiskelija oppii kasvatustieteissä tehtävän kvantitatiivisen tutkimuksen perusteet, tutkimusmenetelmien käytännön sovelluksia sekä tilasto-ohjelmistojen käyttöä. Hän harjoittelee SPSS-ohjelmiston käyttöä sekä suunnittelee, toteuttaa, raportoi ja tulkitsee valmiin tutkimusaineiston pohjalta tehtävän kvantitatiivisen tutkimuksen.  

Esitiedot

Edeltävinä opintoina vaaditaan kasvatustieteiden perusopintojen  tutkimusmenetelmäkurssi (KASP5/KASP05) tai kasvatustieteiden  perusopintojen opintokokonaisuus (25 op).

Tutkinto-ohjelman  opiskelijoille pakolliset aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot on  suoritettava ennen kandidaatintutkielmaseminaariin osallistumista.

Pakolliset esitiedot

• Kasvatustieteiden perusopinnot, KAS-P01, 25op
• Kasvatustieteellinen tutkimus, KAS.KAA.050, 5op

Luennoilla ja harjoitusryhmissä osoitettu ajankohtainen kvantitatiivinen menetelmäkirjallisuus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  

- ymmärtää opetussuunnitelman ja arvioinnin yhteiskunnallisen ja pedagogisen merkityksen ja luonteen

- hallitsee opetussuunnitelman ja sen suunnittelun moniulotteisuuden ja kytkennät opetustyön kulttuureihin ja pedagogisiin toteutuksiin

- hallitsee arvioinnin eri muotoja, lähtökohtia ja toimintapoliittisia tasoja

- ymmärtää kehittävän arvioinnin merkityksen ja periaatteet koulutuksen ja oppimisen suuntaamisessa

Opintojaksolla perehdytään opetussuunnitelmasuuntauksiin ja -teorioihin sekä opetussuunnitelmaan yhteisön työnä ja yhteyksiin opetuksen toteutusmuotoihin ja oppimisympäristöihin. Opintojaksolla tutustutaan laajemmin myös arvioinnin lähtökohtiin koulutuksen ja oppimisen kehittämisen taustalla sekä kehittävän arvioinnin merkitykseen koulutuksen kehittämisessä ja oppimisen tukemisessa.

Atjonen, P. 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Kirjokansi.  

Hargreaves, A. & Fullan, M. 2012. Professional capital: Transforming teaching in every school. Teachers College Press.  

Korkeakoski, E. & Silvennoinen, H. 2008. Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Saatavilla Open Access-julkaisuna verkossa.  

Schiro, M.S. 2012. Curriculum Theory: Conflicting Visions and Enduring Concerns. 2nd Edition. Sage.

Sekä muu erikseen sovittava ajankohtainen kirjallisuus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija

• syventää ymmärrystään kasvatusfilosofian ja –teorian keskeisistä traditioista ja käsitteistä,

• osaa  tarkastella ja arvioida yhteyksiä kasvatustieteellisen  asiantuntijatiedon sekä yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja  valtarakenteiden välillä ja
  

• kykenee  analysoimaan ja arvioimaan oman kasvatuksen ja koulutuksen  asiantuntijuuden kehittymistä suhteessa eri tieto- ja ihmiskäsityksiin  sekä asiantuntijavallan muotoihin.

Opintojaksolla   perehdytään kasvatustieteellisen asiantuntijatiedon sekä kasvatuksen   maailman keskinäissuhteisiin kasvatusfilosofisesta näkökulmasta.   Tarkastelun kohteina ovat erityisesti asiantuntijatiedon suhteet  ihmiskuvaan, kasvatuksen päämääriin sekä kasvatuksen ja opetuksen  käytäntöihin.  

Oppimateriaalin käytöstä ja suoritustavoista sovitaan opintojaksolla

Biesta, G. 2013. The beautiful risk of education. New York: Taylor & Francis.  

Lagemann, E. C. 2002. An elusive science: The troubling history of education research. University of Chicago Press.

Saari, A. & Jokisaari, O-J. & Värri, V-M. (toim.). 2014. Ajan kasvatus. Kasvatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere University Press.

Saari,  A. 2011. Kasvatustieteen tiedontahto. Kriittisen historian näkökulmia  suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen. Kasvatusalan tutkimuksia 55.  Suomen kasvatustieteellinen seura.

Taubman,  P. M. 2010. Teaching by numbers: Deconstructing the discourse of  standards and accountability in education. New York: Routledge.

Tröhler, D. 2011. Languages of education: Protestant legacies, national identities, global aspirations. New York: Routledge.

Värri, V-M. 2004. Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään. Tampere: Tampere University Press.

Yleinen asteikko, 0-5