Valitun kielialueen historia sekä vähintään kuusi aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Teosten valinnasta neuvotellaan tentaattorien kanssa.
Kielialueet: Brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus | Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus | Saksankielinen kirjallisuus | Ranskalainen kirjallisuus | Venäläinen kirjallisuus |
Brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus (Laura Karttunen)
Poplawski (toim.): English Literature in Context (2017)
JA
Kosonen et al. (toim.): Imperiumin perilliset (2009)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Austen: Mansfield Park (1814; Kasvattitytön tarina)
Brontë: Wuthering Heights (1847; Humiseva harju)
Byatt: Possession (1990; Riivaus)
Dickens: Great Expectations (1861; Suuria odotuksia / Loistava tulevaisuus)
Donne: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Eliot: Middlemarch (1871–1872)
Fielding: Joseph Andrews (1742)
Achebe: Kaikki hajoaa (1958)
Ishiguro: The Remains of the Day (1989; Pitkän päivän ilta
Joyce: A Portrait of the Artist as a Young Man (1916; Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta)
Keats: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Larkin: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Mansfield: Bliss, and Other Stories (1920) TAI The Garden Party, and Other Stories (1922)
Marlowe: Doctor Faustus (1588)
Sillitoe: Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (1958)
Milton: Paradise Lost (1667; Kadotettu paratiisi)
Richardson: Pamela (1740)
Rushdie: The Satanic Verses (1988; Saatanalliset säkeet)
Shakespeare: King Lear (1605; Kuningas Lear)
Shelley: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Thomas: Collected Poems (1934–1952)
Woolf: The Waves (1931; Aallot)
Wordsworth: lyrikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Yeats: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Winterson: Ei appelsiini ole aina hedelmä (1985)
Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus (Laura Karttunen)
Lawrence Buell: The Dream of the Great American Novel (2014). The Belknap press of Harvard UP.
TAI
Ruland & Bradbury: From Puritanism to Postmodernism (1992)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Atwood: Surfacing (1972; Yli veden)
Baldwin: Another Country (1962)
Beecher Stowe, Uncle Tom’s Cabin (1852, Setä Tuomon tupa)
Bukowski: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Carver: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (1981)
Cummings: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Davis: The collected stories of Lydia Davis (2009)
Dickinson: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Ellison: Invisible Man (1952; Näkymätön mies)
Faulkner: Go Down Moses (1952) TAI Karhu ja muita novelleja (kokoelma)
Fitzgerald: The Great Gatsby (1925; Kultahattu)
Frost: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Heller: Catch-22 (1961; Me sotasankarit)
Hemingway: For whom the bell tolls (1943; Kenelle kellot soivat)
James: The Portrait of a Lady (1881; Naisen muotokuva)
Kincaid: Annie John (1985, suomennos Katoava paratiisi)
McCarthy: Blood Meridian (1985; Veren ääriin)
Melville: Moby-Dick (1851; Moby Dick)
Morrison: The Bluest Eye (1970; Sinisimmät silmät)
Munro: Runaway (2004; Karkulainen)
Ondaatje: The English Patient (1992; Englantilainen potilas)
Salinger: Nine Stories (1953; Yhdeksän kertomusta)
Shields: valikoima novelleja sopimuksen mukaan
Steinbeck: The Grapes of Wrath (1939; Vihan hedelmät)
Stevens: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Twain: The Adventures of Huckleberry Finn (1884; Huckleberry Twinnin seikkailut)
Wallace: Brief Interviews with Hideous Men (1999; Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja)
Wharton: The House of Mirth (1905)
Whitman: Leaves of Grass (1855–1891)
Williams: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Saksankielinen kirjallisuus (Sari Kivistö)
Martini: Deutsche Literaturgeschichte. Von den Anfängen bis zur Gegenwart (1991)
TAI
Rötzer: Geschichte der deutschen Literatur: Epochen, Autoren, Werke (2000)
JA
Kähkönen & Meretoja (toim.): Muistijälkiä (2010)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Bernhard: Holzfällen: Eine Erregung (1984; Hakkuu: Muuan mielenkuohu)
Celan: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Döblin: Berlin Alexanderplatz (1929; Berlin Alexanderplatz)
Erpenbeck: Heimsuchung (2008; Kodin ikävä)
Frisch: Homo faber (1957)
Goethe: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Grass: Die Blechtrommel (1959; Peltirumpu)
Grimmelshausen: Der Abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1676; Seikkailukas Simplicissimus)
Heine: valikoima lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Hesse: Der Steppenwolf (1927; Arosusi)
Hoffmann: Lebensansichten des Katers Murr (1820; Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa)
Hölderlin: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Jelinek: Klavierspielerin (1983; Pianonsoittaja)
Kafka: Das Schloß (1926; Linna)
Keller: Der Grüne Heinrich (1854-1855; Viheriä Heikki)
Mann: Der Zauberberg (1924; Taikavuori)
Musil: Der Mann ohne Eigenschaften (1930–1933; Mies vailla ominaisuuksia)
Müller: Mensch ist ein grosser Fasan auf der Welt (1986; Ihminen on iso fasaani)
Nietzsche: Also sprach Zarahustra (1883–1885; Näin puhui Zarahustra)
Novalis: lyriikkaa ja proosaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Rilke: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Schiller: Don Karlos, Infant von Spanien (1788)
Sebald: Austerlitz (2001)
Wolf: Kassandra (1983)
Ranskalainen kirjallisuus (Samuli Björninen)Vertainen: Ranskan kirjallisuuden historia (1998)
JA
Kosonen et al. (toim.): Tarinoiden paluu (2008)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Baudelaire: Lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Beaumarchais: Le Barbier de Séville (1773) JA La Folle journée ou le Mariage de Figaro (1778)
Beckett: Fin de partie (1957; Leikin loppu)
Butor: La Modification (1957; Tänä yönä nukut levottomasti)
Camus: La Peste (1947; Rutto)
Céline: Voyage au bout de la nuit (1932; Niin kauas kuin yötä riittää)
Césaire: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Chateaubriand: Atala (1801) JA René (1802)
Colette: Chéri (1920)
Corneille: Le Cid (1636)
NDiaye: Trois femmes puissantes (2009; Kolme vahvaa naista)
Duras: Le Ravissement de Lol V. Stein (1964; Lol V. Steinin elämä)
Flaubert: L'éducation sentimentale (1869; Sydämen oppivuodet)
Gide: Le journal des faux-monnayeurs (1925; Vääränrahantekijät)
Houellebecq: Plateforme (2001; Oikeus nautintoon)
Hugo: Les Misérables (1862; Kurjat)
Huysmans: À rebours (1884; Vastahankaan)
La Fontaine: Faabeleita (1668–1694)
Le Clézio: Désert (1980; Autiomaa)
Littell: Les Bienveillantes (2006; Hyväntahtoiset)
Mallarmé: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Maalouf: Samarkand (1988)
Maran: Batouala (1921)
Molière: Tartuffe (1664)
Pascal: Pensées (1662/1897; Mietteitä)
Perec: W ou le souvenir d'enfance (1975; W eli lapsuudenmuisto)
Prévost: Manon Lescaut (1731)
Proust: À la recherche du temps perdu (1913–27; Kadonnutta aikaa etsimässä; sovituin osin)
Racine: Phèdre (1677; Faidra: viisinäytöksinen murhenäytelmä)
Rimbaud: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Robbe-Grillet: La Jalousie (1957)
Rousseau: Julie ou la nouvelle Héloïse (1761)
Sand: La petite fadette (1849; Pikku fadette)
Sarraute: Les Fruits d'or (1963; Kultaiset hedelmät)
Sartre: La Nausée (1938; Inho)
Simon: La Route des Flandres (1960; Flanderin tie)
Slimani: Chanson douce (2016; Kehtolaulu)
Stendhal: La Chartreuse de Parme (1839; Parman kartusiaaniluostari)
Verlaine: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä
Wittig: Les Guérillères (1969) TAI L’Opoponax (1964; Opoponaks)
Venäläinen kirjallisuus (Saija Isomaa) Ekonen & Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia (2011)
Kuusi tai useampi teosta seuraavista:
Ahmatova: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Belyi: Peterburg (1913–14, 1922; Peterburg)
Brodski: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Dostojevski: Idiot (1869; Idiootti)
Gogol: Mortvyje duši (1842; Kuolleet sielut)
Gorki: Mat' (1907; Äiti)
Harms: Sattumia (kokoelma)
Mandel’štam: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Nabokov: Dar (1937–8, 1952; Lahja)
Pasternak: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Puškin: Jevgeni Onegin (1923–37)
Šalamov: proosaa sopimuksen mukaan TAI Solženitsyn: Arkhipelag GULAG (1973; Gulag. Vankileirien saaristo)
Sokolov: Škola dlja durakov (1977)
Sorokin: Telluriya (2013; Telluuria)
Tolstoi: Voskresenie (1899; Ylösnousemus)
Tšehov: novelleja sopimuksen mukaan
Tšernyševski: Tšto delat’? (1863; Mitä on tehtävä?)
Tsvetajeva: lyriikkaa sopimuksen mukaan
Turgenev: Ottsy i deti (1862; Isät ja pojat)
Valitaan jonkin aihealueen alta 3 teosta
Kirjallisuushistorian jäsentämisen kysymyksiä: Saija Isomaa
Fishelov: Dialogues With/and Great Books: The Dynamics of Canon Formation (2010)
Fokkema: Knowledge and commitment: A problem-oriented approach to literary studies (2000; luvut 1–4)
Ihonen & Varpio (toim.): Helmi, simpukka, joki: Kirjallisuushistoria tänään (1995)
Koivisto & Silén (toim.): Joutsen / Svanenin modernismi-aiheinen vuosikirja 2018–2019, https://journal.fi/joutsen-svanen/issue/view/5338
Moretti: Graphs, Maps, Trees: Abstract Models for Literary History (2005)
Perkins: Is literary history possible? (1992)
Sipilä (toim.): Ajan taittteita. Kirjallisuuskäsitys ja periodin murros suomalaisessa kirjallisuudessa (1995)
Suomalaisen kirjallisuushistorian lajeja, teemoja ja tyylejä: Hanna Samola
Arvas: Rauta ja Ristilukki. Vilho Helasen salapoliisiromaanit (2009)
Eskelinen: Raukoilla rajoilla: Suomenkielisen proosakirjallisuuden historiaa (2016)
Grönstrand et al.: Kansallisen katveesta: Suomen kirjallisuuden ylirajaisuudesta (2016)
Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja (2013)
Isomaa & Lahtinen (toim.): Pakkovaltiosta ekodystopiaan. Kotimainen nykydystopia (2017)
Koivisto & Nykänen (toim.): Dialogi kaunokirjallisuudessa (2013)
Koivisto: Elämästä autofiktioksi. Lajitradition jäljillä Pirkko Saision romaanisarjassa Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja (2011) Ks. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27342
Koponen & Sisättö (toim.):Aivopeili. Autonomian ajan tieteiskirjallisuutta (2011)
Laakso, Lahtinen & Sagulin: Lintukodon rannoilta: Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa (2017)
Lyytikäinen: Narkissos ja sfinksi. Minä ja Toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa (1997)
Lyytikäinen: Vimman villityt pojat. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (2004)
Lyytikäinen: Leena Krohn ja allegorian kaupungit (2013)
Nevala: "Sain roolin johon en mahdu": Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (1989)
Nummi et al. (toim.): Pariisista Iisalmeen. Kansainvälinen ja kansallinen Juhani Aho (2011)
Rossi & Isomaa (toim.): Kirjallisuuden naiset (2013)
Rossi: Särkyvä arki. Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa (2009)
Rossi: Alkukantaisuus ja tunteet. Primitivismi 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa (2020)
Valitaan 3 teosta.
Opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan tai monografiaan sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta. Suoritukseen soveltuvat mm. tuoreimmat Tampereen yliopistossa valmistuneet yleisen kirjallisuustieteen ja Suomen kirjallisuuden väitöskirjat.
Vaihtoehtoinen suoritustapa: tutustu oman tutkielmasi kannalta kahteen tärkeään monografiaan ja kahteen tutkimusartikkeliin, ja kirjoita niiden pohjalta essee. Sovi teokset ja artikkelit ennalta tentaattorin kanssa.
Ameel: Moved by the City: Experiences of Helsinki in Finnish Prose Fiction 1889–1941 (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39407)
Björninen, Poetics at the Interface: Patterns of Thought and Protocols of Reading in Studies of Thomas Pynchon's V (2018).
Ekman: Kaos, ordning, kaos. Människan i naturen och naturen i människan hos J. L. Runeberg (2004)
Grishakova: The Models of Space, Time and Vision in V. Nabokov’s Fiction (2006)
Grünthal: Välkkyvä virran kalvo. Suomalaisten kaunokirjallisten balladien motiivit (1997)
Grönstrand: Naiskirjailija, romaani ja kirjallisuuden merkitys 1840-luvulla (2005)
Haapala: Kaipaus ja kielto. Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa (2005)
Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike (2004)
Hatavara: Historia ja poetiikka Fredrika Runebergin ja Zacharias Topeliuksen historiallisissa romaaneissa (2007)
Helle: Jäljet sanoissa. Jälkistrukturalistisen kirjallisuuskäsityksen tulo 1980-luvun Suomeen (2009)
Hollsten: Ei kattoa, ei seiniä. Näkökulmia Bo Carpelanin kirjallisuuskäsitykseen (2004)
Hyttinen: Kovaa työtä ja kohtalon oikkuja. Elvira Willmanin kamppailu työläiskirjallisuuden tekijyydestä vuosisadanvaihteen Suomessa (2012)
Hägg: Narratologies of Gravity’s Rainbow (2005)
Isomaa: Heräämisten poetiikkaa. Lajeja ja intertekstejä Arvid Järnefeltin romaaneissa Isänmaa, Maaemon lapsia ja Veneh’ojalaiset (2009)
Juntunen: Virsta väärää, vaaksa vaaraa: Intertekstuaalinen moniäänisyys Juha Seppälän proosassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37380)
Kainulainen: Kun sanat eivät riitä. Rytmi, modernismi ja Eila Kivikk’ahon runous (2011)
Kallionsivu: Saiturin kuolema. Kuoleman kulttuuripoetiikkaa angloamerikkalaisessa fiktiossa myöhäiskeskiajalta nykypäivään (2013) https://trepo.tuni.fi/handle/10024/94543
Kantola: Tanssi yöhön, pimeään. Gnostilaiset teemat Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjassa (1998)
Karhu: Säkeiden synty. Geneettinen tutkimus Otto Mannisen runokäsikirjoituksista (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37099) (2012)
Karttunen: The Hypothetical in Literature (2015)
Kekki: From Gay to Queer (2003)
Koivisto: Leipää huudamme ja kiviä annetaan. Pentti Haanpään 30-luvun teosten kytkentöjä aikansa diskursseihin, todellisuuteen ja Raamattuun (1998)
Kokko: Sureva mieli sanoin ja kuvin (2012)
Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa (2004)
Könönen: Four Ways of Writing the City (2003)
Laakso: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa (2014)
Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa (2013)
Launis: Kerrotut naiset. Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (2005)
Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer’s Nonfiction (2005)
Lummaa: Poliittinen siivekäs. Lintujen konkreettisuus 1970-luvun ympäristörunoudessa (2010)
Maijala: Passion vallassa. Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa (2008)
Melkas: Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa (2006)
Meretoja: The French Narrative Turn (2010)
Mäkelä: Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset. Kirjallisen tajunnankuvauksen konventiot narratologisena haasteena (2011)
Mäkikalli: From Eternity to Time (2007)
Nakari: Écrire sa vie, vivre son écriture (2014)
Nykänen: Worlds Within and Without. Presenting Fictional Minds in Marja-Liisa Vartio’s Narrative Prose (2015) (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152722)
Nyqvist: Double-Edged Imitation (2010)
Ojajärvi: Supermarketin valossa. Kapitalismi, subjekti ja minuus Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat ja Juha Seppälän novellissa Supermarket (2006)
Peltonen: Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja (2008)
Polvinen: Reading the Texture of Reality (2008)
Päivärinta: Dylan Thomas's Poetics of Embodiment (2014)
Raipola: Ihmisen rajoilla: Epävarma tulevaisuus ja ei-inhimilliset toimijuudet Leena Krohnin Pereat munduksessa (http://tampub.uta.fi/handle/10024/97075)
Roine, Imaginative, Immersive and Interactive Engagements. The Rhetoric of Worldbuilding in Contemporary Speculative Fiction (2016)
Ruuska: Arkeen pudonnut sibylla: Modernin naisen identiteetin rakentuminen Marja-Liisa Vartion romaanissa Kaikki naiset näkevät unia (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19373)
Samola, Siniparran bordelli. Dystopian ja sadun lajiyhdistelmät romaaneissa Berenikes hår, Huorasatu ja Auringon ydin (2016)
Sassi: Uudenlaisen pahan unohdettu historia. Arvohistoriallinen tutkimus 1980-luvun suomalaisen romaanin pahan tematiikasta ja "pahan koulukunta" –vuosikymmenmääritteen muodostumisesta kirjallisuusjärjestelmässä (2012)
Sklar: The Art of Sympathy (2008)
Svala: Att skapa meningar (2015)
Turoma: Brodsky Abroad (2010)
Turunen: Haarautuvat merkitykset (2010)
Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004)
Vuorikuru: Kauneudentemppelin ovella: Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36695) (2012)
Ylä-Kapee: Telling Madness (2014)
