Historian aineopintoja, avoin yliopisto-opetus, Tampere, Pori, Seinäjoki
Opintojen laajuus
Hinta
Kampus
Kaupunki
Tiedekunta tai osaamisyksikkö
Opetuksessa käytettävät kielet
Koodi
Koulutusala
Lisätiedot
Opinnot ovat tarjolla jaksoittain.
Osa opintojaksoista on suoritettavissa vain lähiopetuksena Tampereella, osa opintojaksoista on tarjolla myös itsenäisinä suoritusvaihtoehtoina. Tarkistathan opintojakson tiedoista.
Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia.
HIS.HIA.100 Historian pitkät linjat ja murrokset
HIS.HIA.200 Historian tutkimusprosessi
Historiantutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä ( Valittava vähintään 10 op)HIS.HIA.300 Ihminen, ympäristö ja kulttuurin rakenteetHIS.HIA.400 Tunteiden ja kokemuksen historia
HIS.HIA.500 Globalisoitumisen historia
HIS.HIA.600 Identiteettien historia
HIS.HIA.251 Kandidaattiseminaari ja aineopintojen tutkielma
Menetelmäopinnot (Valittava vähintään 5 op)HIS.HIA.700 Näkökulmia historiaan ja historiantutkimukseenHIS.HIA.800 Historiantutkimuksen työkaluja
HIS.HIA.900 Menetelmäkurssi
Esitiedot
Hakukelpoisia opintoihin ovat henkilöt, joilla on hakuajan päättymiseen mennessä suoritettuna:
-historian perusopinnot kokonaan (25 op)
Opiskelijaksi voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä myös, jos perusopinnoista puuttuu yksi tai kaksi jaksoa ja niiden suorittamiseen on esittää suunnitelma.
Perusopintokokonaisuuden kokonaisarvosanan tulee olla vähintään 3 (hyvät tiedot, asteikolla 1 - 5). HIS.HIA.010 Johdatus historiantutkimukseen (tai aiempien opetussuunnitelmien vastaavan kurssin tai muun yliopiston vastaavan kurssin) arvosanan tulee myös olla vähintään 3 (hyvät tiedot, asteikolla 1 - 5).
Jos perusopinnot on suoritettu jonkun muun kuin Tampereen yliopiston opetussuunnitelmien mukaan, perusopintojen vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Toimita perusopintojesi todistusjäljennös hakulomakkeen liitteenä. Todistusjäljennöstä ei tarvitse toimittaa, jos perusopinnot on suoritettu Tampereen yliopistossa (avoin yliopisto tai tutkintokoulutus).
Opintojaksossa perehdytään historiantutkimuksen menetelmiin.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Yleinen asteikko, 0-5
Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää historiaa yksilön ja yhteiskunnan välisenä vuorovaikutuksena sekä kokemuksen ja tunteen merkityksen historiassa. Hän kykenee osallistumaan keskusteluihin näistä kysymyksistä ja soveltaen yhdistää ja analysoida rakenteiden ja yksilöiden historiaa omissa opinnäytetöissään.
Opintojaksossa opiskelija tutustuu keskusteluun yksilön ja rakenteiden suhteesta historiassa valitun teeman kautta. Kurssien teemoja: kaikki kulttuurisen sosiaalihistorian teemat.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Sources for the history of emotions. A guide. Katie Barclay, Sharon Crozier-de Rosa & Peter Stearns (toim.) Routledge 2021. https://www.routledge.com/Sources-for-the-History-of-Emotions-A-Guide/Barclay-Rosa-Stearns/p/book/9780367261450
Ja kaksi seuraavista:
Katajala-Peltomaa, Sari & Vuolanto, Ville, Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla (2013 tai uudempi)
Kivimäki, Ville, Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 (2013)
Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo, Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin (2017)
Aatsinki, Ulla & Annola, Johanna & Kaarninen, Mervi, Families, Values, and the Transfer of Knowledge in Northern Societies, 1500–2000 (2019)
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakson perusteella opiskelija osaa luoda ohjatusti ja työskentelyaikataulua noudattaen historiallista tietoa asiantuntijaryhmän osana. Opiskelija osaa laatia tutkielman eli asettaa tutkimusongelman, hankkia tutkimusteemansa edellyttämää tutkimuskirjallisuutta ja lähdeaineistoa, esittää tutkielman lähtökohdat, käsitteelliset ja metodologiset valinnat sekä keskustella tuloksistaan. Opiskelija on oppinut analysoimaan muiden tekstejä ja toimimaan seminaaritilanteessa vuorovaikutuksessa.
Tutkimustyötä harjoitellaan laatimalla kandidaattiseminaariesitelmä,
opponoimalla muiden töitä ja osallistumalla aktiivisesti töistä
käytävään keskusteluun. Aineopintojen
tutkielma laaditaan kandidaattiseminaariesitelmästä saadun palautteen
pohjalta.
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelija tuntee erilaisia historiantutkimuksen lähestymistapoja ja käsitteitä ja ymmärtää niiden teoreettisia perusteita sekä yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelija osaa paikantaa oman opinnäytetyönsä aiheen historiantutkimuksen kentällä. Opiskelija tunnistaa keskeisimpiä historianteoriaan ja historianfilosofiaan liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät historiallisen tiedon tuottamiseen.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Kolme seuraavista:
Cohen, D. A. & O'Connor, M. (eds), Comparison and History: Europe in Cross-National Perspective (2004);
Downs, Laura Lee, Writing Gender History (2nd ed. 2010);
Haapala Pertti, Sosiaalihistoria (1989), s. 1-38, sekä Sasha Handley, Rohan McWilliam, Lucy Noakes (eds.), New Directions in Social and Cultural History (2018);
Matti Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora (toim.), Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa (2018);
Hyrkkänen, Markku, Aatehistorian mieli (2002);
MacMillan Margareth, The Uses and Abuses of History (2009 tai uudempi);
Arnold, J., What is Medieval History (2008);
Kaartinen, Marjo & Korhonen, Anu, Historian kirjoittamisesta (2005)
Yleinen asteikko, 0-5
Opiskelija osaa soveltaa tutkimustehtävien kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä sekä historiantutkimukseen liittyviä käsitteitä omissa opinnäytetöissään. Opiskelija tuntee monipuolisesti lähdemateriaaleja, osaa yhdistää näitä toisiinsa ja ymmärtää näihin liittyvät lähdekriittiset ongelmat. Opiskelija tunnistaa keskeisimpiä historianteoriaan ja historianfilosofiaan liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät historiallisen tiedon tuottamiseen.
Opintojaksolla perehdytään historiantutkimuksen tekemiseen ja erilaisten lähdeaineistojen analyysissa sovellettaviin menetelmiin.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Kolme seuraavista
Alasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus (3. uudistettu painos 1999) JA Vuolanto Ville, Tutkimusprosessi, metodit ja historiantutkimuksen ominaislaatu. Historiallinen Aikakauskirja (2007) 105 (3), 304-16;
Abrams, Lynn, Oral History Theory (2010);
Bagnall, R.S., Reading papyri, Writing ancient history (1995);
Caine, Barbara, Biography and History (2010);
Faire, Lucy, Gunn, Simon, Research Methods for History (2016);
Feinstein, Charles, H., Thomas, Mark, Making History Count: A Primer in Quantitative Methods for Historians (2002);
Fingerroos, Outi [et al.] (toim.), Muistitietotutkimus (2006);
Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi, Suoninen, Eero, Diskurssianalyysi - Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (2016);
Salmi, Hannu, What is Digital History (2020);
Tinkler, Penny, Using Photographs in Social and Historical Research (2013)
Yleinen asteikko, 0-5
Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten historia tuottaa identiteettiä ja miten (tutkijan ja yleisön) identiteetit vaikuttavat historiantutkimukseen. Hän osaa eritellä vähemmistö- ja enemmistöidentiteettien, etnisten ja uskonnollisten identiteettien, aatteiden ja historiapolitiikan merkitystä historian keskusteluja ohjaavina tekijöinä. Opiskelija osaa soveltaa näitä kysymyksiä omiin opinnäytetöihinsä.
Opintojakson aikana opiskelija tutustuu keskusteluun identiteetistä historiassa ja historiantutkimuksessa valitun teeman kautta. Kurssien mahdollisia teemoja: vähemmistöhistoriat, sukupuolihistoria, etnisyyden, nationalismin, kolonialismin ja islamismin historia, historiapolitiikka ja historiakulttuuri.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Hall, Stuart, Identiteetti (2005)
JA
Brubaker, Rogers and Cooper, Frederik, Beyond ”identity”, Theory and Society 29/2000, s. 1 – 47.
JA kaksi seuraavista:
Kent, Susan Kingsley, Gender and History (Theory and History -series) (2012)
Irma Sulkunen, Marjaana Niemi ja Sari Katajala-Peltomaa (toim.), Usko, tiede ja historiankirjoitus. Suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulla (2016).
Laura Rorato and Anna Saunders (eds.), The Essence and the Margin. National Identities and Collective Memories in Contemporary European Culture (2009)
Hroch, Miroslav, European Nations: Explaining Their Formation (2015)
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee historian tutkimusprosessin keskeiset vaiheet ja sen, miten ne rakentuvat suhteessa toisiinsa. Hän ymmärtää minkälaisia tulkinta- ja argumentaatiotaitoja tieteellinen historiantutkimus vaatii ja miten historiallinen tieto käytännössä muodostuu. Hän osaa keskustella historian käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Opiskelija tuntee erilaisia historiantutkimuksen lähestymistapoja ja ymmärtää mitä teoria, metodologia ja menetelmä tarkoittavat historiallisen tiedon tuottamisessa. Opiskelija osaa arvioida historiantutkimuksen eri tekijöitä ja tutkimusmenetelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tutkimustehtävään. Hän osaa soveltaa historiantutkimuksen peruskäsitteitä kurssin tehtävissä sekä myöhemmin opinnäytetöissään. Opiskelija ymmärtää tutkimuseettiset periaatteet ja osaa arvioida erityisesti historiantutkimukselle ominaisia tutkimuseettisiä kysymyksiä.
Opintojaksolla jatketaan johdantokurssilla aloitettua tutustumista historian tutkimusprosessin vaiheisiin. Keskeisiä aiheita ovat tutkimusaiheen valinta, tutkimustehtävän määrittely, tutkimuskysymyksen muotoilu, aineiston etsiminen ja valikointi, tutkimuksen metodologian valitseminen, aineiston analysointi, aiemman tutkimuksen kriittinen huomioonotto sekä tutkimustulosten esittäminen. Samalla keskustellaan historiantutkimuksen suhteesta erilaisiin historian käytön muotoihin sekä historiantutkimukselle ominaisista tutkimuseettisistä kysymyksistä.
Kurssi liittyy HISA10 kandidaattiseminaariin, jossa opiskelija soveltaa tällä kurssilla tutkimusprosessista oppimiaan asioita laatiessaan oman tutkielmansa. Kyseessä on kaikille pakollinen kurssi, jota ei pääsääntöisesti voi korvata kirjatentillä tai esseellä.
Pakolliset esitiedot
- Johdatus historiantutkimukseen, HIS.HIA.010, 5op
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Yleinen asteikko, 0-5
Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää miten maailmanlaajuiset ja paikalliset tekijät ovat kietoutuneet yhteen historiassa. Hän osaa soveltaa globaalia historiaa paikalliseen ja paikallista historiaa globaaliin keskusteluun opinnäytetöissään.
Opintojaksossa opiskelija tutustuu keskusteluun globaalin ja paikallisen vuorovaikutuksesta historiassa. Kurssien mahdollisia teemoja ovat: kansainväliset suhteet, taloushistoria, maailmanpolitiikka, kriisit, terveyden historia, uskonnot, kulttuurien kohtaaminen, kaupunkihistoria, paikallisyhteisöt ja ylirajaisuus.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Conrad, Sebastian , What is Global History? (2016)
JA kaksi seuraavista:
Beckert, Sven, Empire of Cotton. A Global History (2014)
Burbank, Jane & Cooper, Frederick, Empires in World History. Power and the Politics of Difference (2010)
Kananoja, Kalle & Tähtinen, Lauri, Pohjola, Atlantti, maailma. Ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla (2018)
Nightingale, Carl, Segregation: A Global Historyof Divided Cities (2012)
Yleinen asteikko, 0-5
Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää ympäristön ja yhteiskunnallisten rakenteiden merkityksen historian pitkissä linjoissa. Hän kykenee osallistumaan keskusteluun historian makronäkökulmista, historian mallintamisesta ja lainalaisuuksista. Opiskelija osaa soveltaa näitä kysymyksiä omiin opinnäytetöihinsä.
Opintojaksossa opiskelija tutustuu keskusteluun ympäristön ja rakenteiden merkityksestä ihmiskunnan historiassa valitun teeman kautta. Kurssien mahdollisia teemoja: ympäristöhistoria; geopolitiikka; sosioteknisten järjestelmien historia; demografia; Big history.
Suositellut esitiedot
- Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op
Tentissä on yksi pakollinen teos sekä kaksi valinnaista teosta.
Pakollinen:
Radkaun, Joachim, Nature and Power. A Global History of the Environment (2008) (alkuteos saksaksi 2002)
Vaihtoehtoiset kaksi teosta:
Christian, David, Origin Story: A Big History of Everything (2018)
Persson, Karl Gunnar (in collaboration with Paul Sharp), An Economic History of Europe. Knowledge, Institutions and Growth. 600 to the Present (2nd ed., 2015)
Kuisma, Markku, Metsäteollisuuden maa (2. korj. p. 2006)
Scheidel, Walter, The Great Leveler: Violence and the History of Inequality from the Stone Age to the Twenty-First Century (2017)
Yleinen asteikko, 0-5
Opintojakso vahvistaa opiskelijan taitoa lukea ja analysoida tieteellistä historiantutkimusta sekä ymmärtää nykymaailman ilmiöitä historiantutkimuksen lähtökohdista. Opintojaksolla perehdytään pitkän aikavälin maailman historiaan ja sen tavoitteena on luoda historiallinen kehikko, jonka ympärille opiskelija voi rakentaa tietopohjaansa ja osaamistaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut keskeisiin historiallisiin muutostekijöihin, jatkuvuuksiin ja murroksiin sekä globaalihistorian näkökulmiin ja sen lokaaleihin ja ylirajaisiin vaikutuksiin. Opiskelija ymmärtää, että historiallinen muutos toteutuu yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten rakenteiden ja yksilöiden toiminnan ja ajattelun vuorovaikutuksessa.
Opintojakso
suoritetaan kirjallisen aineiston pohjalta.
Haapala,
Pertti & Karonen, Petri & Villstrand, Nils Erik, Suomalaisen
yhteiskunnan historia I: Rakenteet ja instituutiot (2021)
JA
Harari, N. Yuval, Sapiens. A brief history of Humankind (2014 tai uudempi, myös suom.)
JA
Riello, Giorgio, Cotton: The Fabric that Made the Modern World (2013)
HUOM!! Lukuvuoden 2021-22 ensimmäisen ja toisen periodin (2.8.-22.12.2021) ajan opiskelija tenttii vanhan OPS:n mukaisesti Villstrand, Nils Erik ja Karonen, Petri, Kulkemattomat polut: mahdollinen Suomen historia (2017); Harari, N. Yuval, Sapiens. A brief history of Humankind (2014 tai uudempi, myös suom.) JA Riello, Giorgio, Cotton: The Fabric that Made the Modern World (2013). Kolmannesta periodista lähtien noudatetaan uuden OPS:n mukaista kirjallisuutta, joka on muuten sama, mutta Karonen & Villstrand korvautuu lokakuussa julkaistavalla teoksella Haapala, Pertti & Karonen, Petri & Villstrand, Nils Erik, Suomalaisen yhteiskunnan historia I: Rakenteet ja instituutiot (2021).
Yleinen asteikko, 0-5
Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.
Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi
Puhelimitse 0294 520 200
Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme
tuni.fi/avoinyliopisto
Opintoihin haetaan avoimen yliopiston hakupalvelun kautta. Hakulomake ja hakuohjeet ovat Näin haet avoimen yliopiston opintoihin –verkkosivulla.
Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Niistä kerrotaan koulutustietojen Koulutuksen kuvaus -välilehdellä kohdassa esitietovaatimukset.
Kun sinut on hyväksytty opintoihin, tulee sinun ilmoittautua erikseen vielä Sisu-järjestelmässä. Saat tästä ohjeet sähköpostiin opiskelupaikan varmistumisen yhteydessä maksettuasi opintomaksun.
Tutustu maksuehtoihin Näin haet avoimen yliopiston opintoihin -verkkosivulla.