Avoin yliopisto

Löydät hakuohjeet ja linkin hakupalveluun  <a class="x_ContentPasted0" href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin" rel="noopener noreferrer" target="_blank" title="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> –sivulta.

Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Esimerkiksi aineopinnoissa voidaan vaatia, että on suorittanut ensin perusopintoja. Opintojaksokohtaisista vaatimuksista kerrotaan aina koulutuksen sivulla Koulutuksen kuvaus -välilehdellä, kohdassa Esitietovaatimukset.

Kun sinut on hyväksytty opintoihin, on sinun ilmoittauduttava opetukseen ja mahdolliseen harjoitusryhmään Sisu-järjestelmässä. Saat tästä tarkemmat ohjeet sähköpostiisi sen jälkeen, kun olet maksanut opintomaksun.

Pori

Seinäjoki

Tampere

Historia toisena opetettavana aineena, avoin yliopisto-opetus

<h2>Sisällön kuvaus</h2>Historia toisena opetettavana aineena -kokonaisuus muodostuu 20 op perusopinnoista ja 40op aineopinnoista, katso lisätietoja: <a href="https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintokokonaisuudet/otm-8deeb778-5601-4614-9d66-9701bea20460?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintokokonaisuudet/otm-8deeb778-5601-4614-9d66-9701bea20460?year&amp;#61;2023</a> <h2>Lisätiedot</h2>Opinnot ovat tarjolla jaksoittain.Osa opintojaksoista on suoritettavissa vain lähiopetuksena Tampereella, osa opintojaksoista on tarjolla myös itsenäisinä suoritusvaihtoehtoina. Tarkista tiedot opintojakson tiedoista. Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia. HIS.HIA.010 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-e32d5f54-08cd-4425-b2b5-6dcd639965a4?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Johdatus historiantutkimukseen</a> HIS.HIA.020 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-6609f6eb-5736-48cb-9372-eaf307d16f6e?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Esimoderni Eurooppa</a>HIS.HIA.030 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-5ec76554-4e6b-4d63-9993-6898415b0ba4?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Moderni yhteiskunta</a> HIS.HIA.040 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-bd7455a3-c49f-40b5-97cf-5f36cdea3080?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Globaali maailma</a> HIS.HIA.100 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-e7a63db2-185a-47dd-8c6b-88384b3d055c?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Historian pitkät linjat ja murrokset</a>HIS.HIA.200 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-c3916fc5-d19a-423e-82cc-51c8b94428a9?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Historian tutkimusprosessi</a><h5>Historiantutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (Valittava vähintään 10 op)</h5>HIS.HIA.300 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-e0450e84-7c62-4370-a703-f275b6a81cc6?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Ihminen, ympäristö ja kulttuurin rakenteet</a>HIS.HIA.400 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-3a9149c3-c3c2-4ddf-9c80-3366d688bf32?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Tunteiden ja kokemuksen historia</a>HIS.HIA.500 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-df108617-512c-4764-9d19-293a3fedcece?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Globalisoitumisen historia</a>HIS.HIA.600 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-b2552780-e79a-459c-aa9a-3677cb011772?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Identiteettien historia</a> HIS.HIA.251 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-5b92edcf-4426-45d4-b0ae-d07a80ff976a?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kandidaattiseminaari ja aineopintojen tutkielma</a><h5> </h5><h5>Menetelmäopinnot (Valittava vähintään 5 op)</h5>HIS.HIA.700 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-6fa7b9ef-c299-4aa7-a1ac-1744e5a6b104?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Näkökulmia historiaan ja historiantutkimukseen</a>HIS.HIA.800 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-88a99a31-7076-45e2-a1b1-c8b689f6b018?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Historiantutkimuksen työkaluja</a>HIS.HIA.900 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/otm-28a0e302-107b-4cc8-aaf8-71dc6fd657a0?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Menetelmäkurssi</a>

Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi Puhelimitse 0294 520 200Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme <a href="https://www.tuni.fi/avoinyliopisto">tuni.fi/avoinyliopisto</a>

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Yhteiskunta

suomi

Keskustakampus

Porin yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskus

Tutustu maksuehtoihin <a href="https://tuni.fi/maksuehdot-avoinyliopisto">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> -verkkosivulla.

Opintojaksossa perehdytään historiantutkimuksen menetelmiin.

Opiskelija tuntee erilaisia historiantutkimuksen lähestymistapoja sekä osaa soveltaa tutkimustehtävien kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä sekä historiantutkimukseen liittyviä peruskäsitteitä omissa opinnäytetöissään. Opiskelija tuntee monipuolisesti lähdemateriaaleja, osaa yhdistää näitä toisiinsa ja ymmärtää näihin liittyvät lähdekriittiset ongelmat. Opiskelija tunnistaa keskeisimpiä historianteoriaan ja historianfilosofiaan liittyviä ongelmia, jotka liittyvät historiallisen tiedon tuottamiseen.

<h2>Suositellut esitiedot</h2><ul><li>Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op</li></ul>

Opintojaksossa opiskelija tutustuu keskusteluun yksilön ja rakenteiden suhteesta historiassa valitun teeman kautta. Kurssien teemoja: kaikki kulttuurisen sosiaalihistorian teemat.

Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää historiaa yksilön ja yhteiskunnan välisenä vuorovaikutuksena sekä kokemuksen ja tunteen merkityksen historiassa. Hän kykenee osallistumaan keskusteluihin näistä kysymyksistä ja soveltaen yhdistää ja analysoida rakenteiden ja yksilöiden historiaa omissa opinnäytetöissään.

englanti

Sources for the history of emotions. A guide. Katie Barclay, Sharon Crozier-de Rosa &amp;amp; Peter Stearns (toim.) Routledge 2021. <a href="https://www.routledge.com/Sources-for-the-History-of-Emotions-A-Guide/Barclay-Rosa-Stearns/p/book/9780367261450">https://www.routledge.com/Sources-for-the-History-of-Emotions-A-Guide/Barclay-Rosa-Stearns/p/book/9780367261450</a>  Ja kaksi seuraavista:Katajala-Peltomaa, Sari &amp;amp; Vuolanto, Ville, Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla (2013 tai uudempi)Kivimäki, Ville, Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 (2013)Malinen, Antti &amp;amp; Tamminen, Tuomo, Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin (2017)Aatsinki, Ulla &amp;amp; Annola, Johanna &amp;amp; Kaarninen, Mervi, Families, Values, and the Transfer of Knowledge in Northern Societies, 1500–2000 (2019)

Tutkimustyötä harjoitellaan laatimalla kandidaattiseminaariesitelmä, opponoimalla muiden töitä ja osallistumalla aktiivisesti töistä käytävään keskusteluun. Aineopintojen tutkielma laaditaan kandidaattiseminaariesitelmästä saadun palautteen pohjalta.

Opintojakson perusteella opiskelija osaa luoda ohjatusti ja työskentelyaikataulua noudattaen historiallista tietoa asiantuntijaryhmän osana. Opiskelija osaa laatia tutkielman eli asettaa tutkimusongelman, hankkia tutkimusteemansa edellyttämää tutkimuskirjallisuutta ja lähdeaineistoa, esittää tutkielman lähtökohdat, käsitteelliset ja metodologiset valinnat sekä keskustella tuloksistaan. Opiskelija on oppinut analysoimaan muiden tekstejä ja toimimaan seminaaritilanteessa vuorovaikutuksessa.

Opintojaksolla tarkastellaan modernisaatiota eli valtion ja kansallisvaltion, teollisuus- ja markkinayhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan syntyä 1500-luvulta alkaen. Opintojaksossa käydään läpi Euroopan sekä Suomen alueen taloudellista, poliittista ja kulttuurista kehitystä temaattisista näkökulmista. Jaksolla opitaan, mitkä tekijät saivat aikaan suuret muutokset ihmisten arjessa ja yhteiskuntien kehityksessä erityisesti Euroopassa. Opintojaksossa käsitellään myös modernisaatioon liittyviä ilmiöitä, kuten sotia, sosiaalista eriarvoisuutta sekä ympäristöongelmia.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa länsimaisen modernin teollisuusyhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen pääpiirteet. Opiskelija tuntee aikakautta koskevan historiantutkimuksen suuntauksia ja ymmärtää esimodernin ja modernin jaottelun tulkinnallisuuden.

<h2>Esitiedot</h2>Kurssin suorittaminen edellyttää, että opiskelija jo tuntee aikakauden perusilmiöt ja tapahtumahistorian. Näitä ei kerrata luennoilla vaan niiden tuntemus on hankittava viimeistään kurssin aikana. Vaaditun tason voi saavuttaa lukemalla esimerkiksi seuraavan kirjallisuuden: Meinander, Henrik: Suomen historia: Linjat, rakenteet ja käännekohdat. 2006 tai uudempi painos JA Haapala, Pertti, and Raisa Maria Toivo. Suomen Historian Kartasto. [Helsinki]: Karttakeskus, 2007.

Toivo, Raisa Maria &amp;amp; Miettinen, Riikka (toim.) Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisin. Gaudeamus (2021) JA Pertti Haapala (toim.), Suomen rakennehistoria (2018); JA Hobsbawm, Eric Äärimmäisyyksien Aika: Lyhyt 1900-luku (1914-1991) (2014 tai uudempi painos).

Opintojaksolla käsitellään eurooppalaisen kulttuurin ja Euroopan erilliskehityksen syntyä. Esimoderni ajanjakso antiikista uudelle ajalle muodostaa jatkumon, jossa maanviljelyskulttuurin rinnalle muotoutui urbaani elämänmuoto. Monet yhteiskuntien kehitykseen myöhemmin vaikuttaneet ilmiöt ja instituutiot kehittyivät esimodernilla ajanjaksolla. Näitä ovat esimerkiksi demokratia, koulutus, tieteet ja taiteet, säätyjako, kirkon ja valtion suhde sekä käsitys tasa-arvosta ja ihmisarvosta. Näitä teemoja tarkastellaan eurooppalaisessa kontekstissa ja opintojakso päättyy uuden ajan alkuun, jolloin Euroopasta alkaa tulla maailman johtava talous- ja kulttuurialue.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, mitkä tekijät muovasivat Euroopan kehitystä ja miten ne edelleen vaikuttavat yhteiskuntien ja kulttuurien kehitykseen.Hän ymmärtää aikakausijakojen problemaattisuuden ja osaa kriittisesti tunnistaa pitkiä jatkumoita ja murroskohtia.

<h2>Esitiedot</h2>Kurssin suorittaminen edellyttää, että opiskelija jo tuntee aikakauden perusilmiöt ja tapahtumahistorian. Näitä ei kerrata luennoilla vaan niiden tuntemus on hankittava viimeistään kurssin aikana. Vaaditun tason voi saavuttaa lukemalla esimerkiksi seuraavan kirjallisuuden: Castrén, P., Uusi antiikin historia (Otava 2011 tai uudempi) TAI McKay-Hill-Buckler-Crowston-Wiesner-Hanks-Perry [tai: McKay et al.], A History of Western Society, Vol. 1: From Antiquity to the Enlightenment (10th ed. 2011, tai uudempi) JA Judith M. Bennett, Medieval Europe: A Short History (11th edition, 2011 tai uudempi. Huomaa kirjaan liittyvä internet-sivusto <a href="http://www.medievaleuropeonline.com/">http://www.medievaleuropeonline.com/</a>

Kirjatentin aineisto: Price Simon, &amp;amp; Thonemann Peter, The Birth of Classical Europe. From Troy to Augustine (2010 tai uudempi) JA Wickham, Chris: Medieval Europe (Yale University Press 2016.) JA Ulinka, Rublack: Reformation Europe. CUP 2017.

Opintojaksolla jatketaan tutustumista historiantutkimukseen tieteenalana sekä perehdytään historiantutkimuksen erilaisiin näkökulmiin.

Opiskelija tuntee erilaisia historiantutkimuksen lähestymistapoja ja käsitteitä ja ymmärtää niiden teoreettisia perusteita sekä yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelija osaa paikantaa oman opinnäytetyönsä aiheen historiantutkimuksen kentällä. Opiskelija tunnistaa keskeisimpiä historianteoriaan ja historianfilosofiaan liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät historiallisen tiedon tuottamiseen.

Kolme seuraavista: Cohen, D. A. &amp;amp; O&amp;#39;Connor, M. (eds), Comparison and History: Europe in Cross-National Perspective (2004); Downs, Laura Lee, Writing Gender History (2nd ed. 2010); Haapala Pertti, Sosiaalihistoria (1989), s. 1-38, sekä Sasha Handley, Rohan McWilliam, Lucy Noakes  (eds.), New Directions in Social and Cultural History (2018); Matti Hannikainen, Mirkka Danielsbacka &amp;amp; Tuomas Tepora (toim.), Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa (2018);Hyrkkänen, Markku, Aatehistorian mieli (2002); MacMillan Margareth, The Uses and Abuses of History (2009 tai uudempi); Arnold, J., What is Medieval History (2008); Kaartinen, Marjo &amp;amp; Korhonen, Anu, Historian kirjoittamisesta (2005)

Opintojaksolla perehdytään historiantutkimuksen tekemiseen ja erilaisten lähdeaineistojen analyysissa sovellettaviin menetelmiin.

Opiskelija osaa soveltaa tutkimustehtävien kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä sekä historiantutkimukseen liittyviä käsitteitä omissa opinnäytetöissään. Opiskelija tuntee monipuolisesti lähdemateriaaleja, osaa yhdistää näitä toisiinsa ja ymmärtää näihin liittyvät lähdekriittiset ongelmat. Opiskelija tunnistaa keskeisimpiä historianteoriaan ja historianfilosofiaan liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät historiallisen tiedon tuottamiseen.

Kolme seuraavistaAlasuutari, Pertti, Laadullinen tutkimus (3. uudistettu painos 1999) JA Vuolanto Ville, Tutkimusprosessi, metodit ja historiantutkimuksen ominaislaatu. Historiallinen Aikakauskirja (2007) 105 (3), 304-16; Abrams, Lynn, Oral History Theory (2010); Bagnall, R.S., Reading papyri, Writing ancient history (1995); Caine, Barbara, Biography and History (2010); Faire, Lucy, Gunn, Simon, Research Methods for History (2016); Feinstein, Charles, H., Thomas, Mark, Making History Count: A Primer in Quantitative Methods for Historians (2002); Fingerroos, Outi [et al.] (toim.), Muistitietotutkimus (2006); Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi, Suoninen, Eero, Diskurssianalyysi - Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (2016); Salmi, Hannu, What is Digital History (2020); Tinkler, Penny, Using Photographs in Social and Historical Research (2013)

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu keskusteluun identiteetistä historiassa ja historiantutkimuksessa valitun teeman kautta. Kurssien mahdollisia teemoja: vähemmistöhistoriat, sukupuolihistoria, etnisyyden, nationalismin, kolonialismin ja islamismin historia, historiapolitiikka ja historiakulttuuri.

Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten historia tuottaa identiteettiä ja miten (tutkijan ja yleisön) identiteetit vaikuttavat historiantutkimukseen. Hän osaa eritellä vähemmistö- ja enemmistöidentiteettien, etnisten ja uskonnollisten identiteettien, aatteiden ja historiapolitiikan merkitystä historian keskusteluja ohjaavina tekijöinä. Opiskelija osaa soveltaa näitä kysymyksiä omiin opinnäytetöihinsä.

Hall, Stuart,  Identiteetti (2005)JA Brubaker, Rogers and Cooper, Frederik, Beyond ”identity”, Theory and Society 29/2000, s. 1 – 47.JA kaksi seuraavista:Kent, Susan Kingsley, Gender and History (Theory and History -series) (2012)Irma Sulkunen, Marjaana Niemi ja Sari Katajala-Peltomaa (toim.), Usko, tiede ja historiankirjoitus. Suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulla (2016).Laura Rorato and Anna Saunders (eds.), The Essence and the Margin. National Identities and Collective Memories in Contemporary European Culture (2009)Hroch, Miroslav, European Nations: Explaining Their Formation (2015)

Opintojaksolla tarkastellaan paikallisten, kansallisten ja maailmanlaajuisten ilmiöiden vuorovaikutusta viimeisen kahden vuosisadan aikana alueiden, valtioiden, kulttuurien ja arjen tasolla, sekä globalisaation ja kulttuurien kohtaamisen nykypäivään ulottuvia vaikutuksia. Opintojaksolla selvitetään yhteiskunnallisten ilmiöiden kuten ympäristön, väestön, talouden, politiikan ja kulttuurin yhdenmukaisuutta, erilaisuutta ja maailmanlaajuista riippuvuutta mukaan lukien siihen liittyvät ongelmat.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut monipuolisesti 1800- ja 1900-lukujen kansainväliseen historiaan, koko ihmiskuntaa koskettaviin suuriin muutoksiin ja niihin liittyviin tutkimusteemoihin. Hän ymmärtää aikakauden historiallisten ilmiöiden vuorovaikutteisen ja ylirajaisen luonteen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee vertailevan historiantutkimuksen pääperiaatteita ja osaa tulkita nykypäivän ilmiöiden historiallisia juuria.

<h2>Esitiedot</h2>Kurssin suorittaminen edellyttää, että opiskelija jo tuntee aikakauden perusilmiöt ja tapahtumahistorian. Näitä ei kerrata luennoilla vaan niiden tuntemus on hankittava viimeistään kurssin aikana. Vaaditun tason voi saavuttaa lukemalla esimerkiksi seuraavan kirjallisuuden: McNeill, John Robert &amp;amp; McNeill, William Hardy: The Human Web. A Bird&amp;#39;s-eye View of World History (2003) Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (2005)

Kirjatentin aineisto: Therborn, Göran, Maailma - Aloittelijan opas (Vastapaino, 2012) JA Tignor, Robert et.al. Worlds Together Worlds Apart Vol.2 Fifth Edition W.W. Norton. (2017) JA Osterhammel, Juergen,Transformation of the World: A Global History of the Nineteenth Century. Princeton University Press (2015).

Opintojaksolla jatketaan johdantokurssilla aloitettua tutustumista historian tutkimusprosessin vaiheisiin. Keskeisiä aiheita ovat tutkimusaiheen valinta, tutkimustehtävän määrittely, tutkimuskysymyksen muotoilu, aineiston etsiminen ja valikointi, tutkimuksen metodologian valitseminen, aineiston analysointi, aiemman tutkimuksen kriittinen huomioonotto sekä tutkimustulosten esittäminen. Samalla keskustellaan historiantutkimuksen suhteesta erilaisiin historian käytön muotoihin sekä historiantutkimukselle ominaisista tutkimuseettisistä kysymyksistä.Kurssi liittyy HISA10 kandidaattiseminaariin, jossa opiskelija soveltaa tällä kurssilla tutkimusprosessista oppimiaan asioita laatiessaan oman tutkielmansa. Kyseessä on kaikille pakollinen kurssi, jota ei pääsääntöisesti voi korvata kirjatentillä tai esseellä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee historian tutkimusprosessin keskeiset vaiheet ja sen, miten ne rakentuvat suhteessa toisiinsa. Hän ymmärtää minkälaisia tulkinta- ja argumentaatiotaitoja tieteellinen historiantutkimus vaatii ja miten historiallinen tieto käytännössä muodostuu. Hän osaa keskustella historian käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Opiskelija tuntee erilaisia historiantutkimuksen lähestymistapoja ja ymmärtää mitä teoria, metodologia ja menetelmä tarkoittavat historiallisen tiedon tuottamisessa. Opiskelija osaa arvioida historiantutkimuksen eri tekijöitä ja tutkimusmenetelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa tutkimustehtävään. Hän osaa soveltaa historiantutkimuksen peruskäsitteitä kurssin tehtävissä sekä myöhemmin opinnäytetöissään. Opiskelija ymmärtää tutkimuseettiset periaatteet ja osaa arvioida erityisesti historiantutkimukselle ominaisia tutkimuseettisiä kysymyksiä.

<h2>Pakolliset esitiedot</h2><ul><li>Johdatus historiantutkimukseen, HIS.HIA.010, 5op</li></ul><h2>Suositellut esitiedot</h2><ul><li>Historian perusopinnot, HIS-P01, 25op</li></ul>

Opintojaksossa opiskelija tutustuu keskusteluun globaalin ja paikallisen vuorovaikutuksesta historiassa. Kurssien mahdollisia teemoja ovat: kansainväliset suhteet, taloushistoria, maailmanpolitiikka, kriisit, terveyden historia, uskonnot, kulttuurien kohtaaminen, kaupunkihistoria, paikallisyhteisöt ja ylirajaisuus.

Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää miten maailmanlaajuiset ja paikalliset tekijät ovat kietoutuneet yhteen historiassa. Hän osaa soveltaa globaalia historiaa paikalliseen ja paikallista historiaa globaaliin keskusteluun opinnäytetöissään.

Conrad, Sebastian , What is Global History?  (2016) JA kaksi seuraavista:Beckert, Sven, Empire of Cotton. A Global History (2014)Burbank, Jane &amp;amp; Cooper, Frederick, Empires in World History. Power and the Politics of Difference (2010)Kananoja, Kalle &amp;amp; Tähtinen, Lauri, Pohjola, Atlantti, maailma. Ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla (2018)Nightingale, Carl, Segregation: A Global History of Divided Cities (2012)

Opintojaksossa opiskelija tutustuu keskusteluun ympäristön ja rakenteiden merkityksestä ihmiskunnan historiassa valitun teeman kautta. Kurssien mahdollisia teemoja: ympäristöhistoria; geopolitiikka; sosioteknisten järjestelmien historia; demografia; Big history.

Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää ympäristön ja yhteiskunnallisten rakenteiden merkityksen historian pitkissä linjoissa. Hän kykenee osallistumaan keskusteluun historian makronäkökulmista, historian mallintamisesta ja lainalaisuuksista. Opiskelija osaa soveltaa näitä kysymyksiä omiin opinnäytetöihinsä.

Tentissä on yksi pakollinen teos sekä kaksi valinnaista teosta.Pakollinen: Radkaun, Joachim, Nature and Power. A Global History of the Environment (2008) (alkuteos saksaksi 2002)Vaihtoehtoiset kaksi teosta:Christian, David, Origin Story: A Big History of Everything (2018)Persson, Karl Gunnar (in collaboration with Paul Sharp), An Economic History of Europe. Knowledge, Institutions and Growth. 600 to the Present (2nd ed., 2015)Kuisma, Markku, Metsäteollisuuden maa (2. korj. p. 2006)Scheidel, Walter, The Great Leveler: Violence and the History of Inequality from the Stone Age to the Twenty-First Century (2017)

Opintojakso muodostaa käsitteellisen perustan historian opinnoille. Opiskelija omaksuu historiantutkimuksen tulkinta- ja argumentaatiotaitoja ja osaa soveltaa niitä opinnoissaan. Opintojaksolla tutustutaan historiantutkimuksen peruskäsitteisiin, kuten historia ja menneisyys, lähde, tutkimuskirjallisuus, menetelmät, lähdekritiikki, historiakulttuuri, historiapolitiikka ja historiografia. Opiskelija kehittää yksilö- ja ryhmätyöskentelytaitojaan sekä harjoittelee tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisten tekstien kriittistä lukemista.

Opiskelija tunnistaa historiantutkimuksen peruskäsitteet ja ymmärtää, mikä ero on menneisyydellä ja historiantutkimuksen tuloksilla sekä hahmottaa historiallisen tiedon muodostumisen prosessin. Opiskelija hahmottaa oman tieteenalansa historiallista taustaa ja eri tutkimussuuntauksia. Opiskelija perehtyy tieteellisen kirjoittamisen ja keskustelun perusteisiin, osaa vertailla erilaisia historiaa koskevia esityksiä ja lukea niitä kriittisesti. Opiskelija omaksuu historian tieteenalan peruskäytäntöjä sekä opiskelun ja tutkimuksen eettisiä periaatteita.

Opintojakso suoritetaan kirjallisen aineiston pohjalta.

Opintojakso vahvistaa opiskelijan taitoa lukea ja analysoida tieteellistä historiantutkimusta sekä ymmärtää nykymaailman ilmiöitä historiantutkimuksen lähtökohdista. Opintojaksolla perehdytään pitkän aikavälin maailman historiaan ja sen tavoitteena on luoda historiallinen kehikko, jonka ympärille opiskelija voi rakentaa tietopohjaansa ja osaamistaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut keskeisiin historiallisiin muutostekijöihin, jatkuvuuksiin ja murroksiin sekä globaalihistorian näkökulmiin ja sen lokaaleihin ja ylirajaisiin vaikutuksiin. Opiskelija ymmärtää, että historiallinen muutos toteutuu yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten rakenteiden ja yksilöiden toiminnan ja ajattelun vuorovaikutuksessa.

Haapala, Pertti &amp;amp; Karonen, Petri &amp;amp; Villstrand, Nils Erik, Suomalaisen yhteiskunnan historia I: Rakenteet ja instituutiot (2021) JA Harari, N. Yuval, Sapiens. A brief history of Humankind (2014 tai uudempi, myös suom.) JA Riello, Giorgio, Cotton: The Fabric that Made the Modern World (2013) HUOM!! Lukuvuoden 2021-22 ensimmäisen ja toisen periodin (2.8.-22.12.2021) ajan opiskelija tenttii vanhan OPS:n mukaisesti Villstrand, Nils Erik ja Karonen, Petri, Kulkemattomat polut: mahdollinen Suomen historia (2017); Harari, N. Yuval, Sapiens. A brief history of Humankind (2014 tai uudempi, myös suom.)  JA Riello, Giorgio, Cotton: The Fabric that Made the Modern World (2013). Kolmannesta periodista lähtien noudatetaan uuden OPS:n mukaista kirjallisuutta, joka on muuten sama, mutta Karonen &amp;amp; Villstrand korvautuu lokakuussa julkaistavalla teoksella Haapala, Pertti &amp;amp; Karonen, Petri &amp;amp; Villstrand, Nils Erik, Suomalaisen yhteiskunnan historia I: Rakenteet ja instituutiot (2021).

Historia toisena opetettavana aineena, avoin yliopisto-opetus

Laajuus

Hinta

Kampus

Kaupunki

Tiedekunta tai osaamisyksikkö

Opetuksessa käytettävät kielet

Koodi

Koulutusala

Opintojen suorittaminen

Menetelmäkurssi, 5-15 op

Tunteiden ja kokemuksen historia, 5-10 op

Kandidaattiseminaari ja aineopintojen tutkielma, 10 op

Moderni yhteiskunta, 5 op

Esimoderni Eurooppa, 5 op

Näkökulmia historiaan ja historiantutkimukseen, 5 op

Historiantutkimuksen työkaluja, 5 op

Identiteettien historia, 5-10 op

Globaali maailma, 5 op

Historian tutkimusprosessi, 5 op

Globalisoitumisen historia, 5-10 op

Ihminen, ympäristö ja kulttuurin rakenteet, 5-10 op

Johdatus historiantutkimukseen, 5 op

Historian pitkät linjat ja murrokset, 5 op

Yhteystiedot

Hakumenettely

Maksuehto

Anna palautetta!

Viimeksi katsomasi koulutukset

Historia toisena opetettavana aineena, avoin yliopisto-opetus