Elämänkatsomustieto toisena opetettavana aineena, avoin yliopisto-opetus, Tampere, Pori, Seinäjoki

Opiskelija tunnistaa yhteiskuntien ja ihmisten tutkimiselle tavanomaisia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa määritellä empiirisen tutkimuksen peruskäsitteitä sekä kuvailla erilaisten tutkimusaineistojen piirteitä. Hän osaa kuvailla tutkimustiedon käyttötapoja ja selittää yhteiskuntaa sekä ihmistä koskevan tutkimustiedon muotoutumisprosesseja. Hän osaa kuvata yhteiskuntatieteilijän asemaa määrällisten ja laadullisten aineistojen tulkitsijana.  Hän pystyy selittämään erilaisten tutkimusasetelmien lähtökohtia.  

Jakso rakentaa yhteiskuntaa koskevan empiirisen tutkimustiedon lukutaitoa. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntaa koskevan tiedon ja tutkimuksen tuottamisen ja arvioinnin käsitteisiin sekä erilaisten tutkimusmenetelmien käyttötapoihin. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntatieteissä käytettyihin tutkimusaineistojen tyyppeihin sekä pohditaan millaisiin kysymyksiin ne antavat vastauksia.

Kirjatentissä tentitään seuraavat neljä kirjaa:

1. Alasuutari, Pertti (2001) Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
   

2. Valli,
   Raine (2015) Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (2. uudistettu painos.).
   Jyväskylä: PS-kustannus.

3. Hurtig, Johanna & Merja Laitinen & Katriina Uljas-Rautio (toim.) (2010) Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus. TAI Ronkainen, Suvi ym. (2013) Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.  

4. Simpura, Jussi & Jussi Melkas (2013) Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan. Helsinki: Gaudeamus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tunnistaa yhteiskuntien ja ihmisten tutkimiselle tavanomaisia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa määritellä empiirisen tutkimuksen peruskäsitteitä sekä kuvailla erilaisten tutkimusaineistojen piirteitä. Hän osaa kuvailla tutkimustiedon käyttötapoja ja selittää yhteiskuntaa sekä ihmistä koskevan tutkimustiedon muotoutumisprosesseja. Hän osaa kuvata yhteiskuntatieteilijän asemaa määrällisten ja laadullisten aineistojen tulkitsijana.  Hän pystyy selittämään erilaisten tutkimusasetelmien lähtökohtia.  

Jakso rakentaa yhteiskuntaa koskevan empiirisen tutkimustiedon lukutaitoa. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntaa koskevan tiedon ja tutkimuksen tuottamisen ja arvioinnin käsitteisiin sekä erilaisten tutkimusmenetelmien käyttötapoihin. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntatieteissä käytettyihin tutkimusaineistojen tyyppeihin sekä pohditaan millaisiin kysymyksiin ne antavat vastauksia.

Kirjatentissä tentitään seuraavat neljä kirjaa:

1. Alasuutari, Pertti (2001) Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
   

2. Valli,
   Raine (2015) Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (2. uudistettu painos.).
   Jyväskylä: PS-kustannus.

3. Hurtig, Johanna & Merja Laitinen & Katriina Uljas-Rautio (toim.) (2010) Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus. TAI Ronkainen, Suvi ym. (2013) Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.  

4. Simpura, Jussi & Jussi Melkas (2013) Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan. Helsinki: Gaudeamus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija

• ymmärtää  kasvatusajattelun ja -käsitysten filosofisen perustan sekä  kasvatuskäsitysten, -toiminnan ja -instituutioiden riippuvuuden historiallisesta ajasta ja paikasta  

• tuntee länsimaisen kasvatusajattelun päälinjoja ja niiden filosofisia ja historiallisia perusteita.

• ymmärtää ihmisen riippuvuuden ei-inhimillisestä luonnosta ja
  ympäristökasvatuksen merkityksen kestävän ja viisaan luontosuhteen
  kehittymiselle.

Opintojaksolla perehdytään suomalaisen ja länsimaisen kasvatusajattelun kysymyksenasetteluihin ja niiden merkitykseen nykyisen kasvatus- ja koulutustoiminnan rakentumiselle. Jaksolla käsitellään yhteiskunnallisten muutosten ja ideologioiden ilmenemismuotoja kasvatusajattelussa ja kasvatuksen historiassa sekä kasvatuksen erityisluonnetta eettisen toimintakyvyn ja viisaan luontosuhteen herättäjänä.  

Opintojakson tiedetausta: Kasvatushistoria, kasvatusfilosofia, ympäristökasvatus

Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011.  Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2011.  

Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2012

Saari, A. 2021. Kasvatusteoria antiikista nykypäivään. Helsinki: Gaudeamus.  

tai kaksi muuta itse valittua vastaavaa kasvatushistoriallista teosta.

Lisäksi kolme vapaavalintaista kasvatusfilosofista tai –historiallista artikkelia (esim. Niin & Näin –lehdestä tai Kasvatus ja Aika –verkkolehdestä).  

Esimerkiksi: https://www.netn.fi/artikkeli/kasvatusfilosofian-tarkein-tehtava

https://www.netn.fi/lehti/artikkelikanta

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa filosofian keskeiset osa-alueet ja pääpiirteissään niille ominaiset filosofiset ongelmat. Hän ymmärtää, miten filosofiset ongelmat ja filosofisen tutkimuksen luonne eroavat muiden tieteenalojen tutkimusongelmista ja luonteesta. Hän osaa nimetä ja kuvata länsimaisen filosofian historian tärkeimpiä edustajia ja suuntauksia.

Opintojaksolla esitellään filosofian osa-alueita ja niiden keskeisiä ongelmia ja käsitteitä sekä systemaattisesti että länsimaisen filosofian historian kautta.

Johdatus filosofiaan:

JOKO

a. Räikkä, Juha & Siipi, Helena (toim.) 2006. Ajattele, filosofoi. Jyväskylä: Tammi.

TAI

b. Sober, Elliott 2005. Core Questions in Philosophy. Prentice Hall (4.p.) (sivut 1-36, 265-341).

Johdatus filosofian historiaan

JOKO

a. Nordin, Svante 1999. Filosofian historia. Oulu: Pohjoinen (sivut 1-386).  

TAI

b. Kenny, Anthony 1998. A Brief History of Western Philosophy. Oxford: Wiley-Blackwell.

Yleinen asteikko, 0-5

Argumentaatio tutkimuksessa

Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa & Heinlahti, Kaisa 2006. Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Helsinki: Gaudeamus.

TAI

Fisher, Alec 2004. The logic of real arguments, 2nd edition. Cambridge: Cambridge University Press (pp. 1-171).

Johdatus tieteenfilosofiaan

Raatikainen, Panu 2004. Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Gaudeamus.

TAI

Ladyman, James 2002.  Understanding Philosophy
of Science. London: Routledge.

Yleinen asteikko, 0-5

Arviointi tasoilla 1-5

Arvosana 1: Opiskelija on osoittanut pääosin hahmottavansa aihealueen kysymyksenasetteluja ja sisältöjä; Arvosana 3: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa aihealueen keskeisten teemojen tärkeimmät sisällöt. Vastauksissa ilmeneviä puutteita voi korvata esimerkiksi jonkin teeman erinomainen hallinta; Arvosana 5: Opiskelija on osoittanut hallitsevansa erinomaisesti aihealueen keskeisten teemojen tärkeimmät sisällöt. Pieniä puutteita vastauksissa voi korvata esimerkiksi erityinen käsiteellinen tarkkuus/oivaltavuus jonkin teeman käsittelyssä.

Opintojakso muodostuu kahdesta osakokonaisuudesta: 1) Johdatus etiikkaan ja 2) Johdatus yhteiskuntafilosofiaan. 

Johdatus etiikkaan: Opintojaksolla tarkastellaan erilaisia moraalin perustaa ja ihmisen moraalista perusolemusta koskevia käsityksiä, etiikan ja kulttuurin suhdetta, etiikkaa suhteena toiseen ihmiseen (tai yleisemmin elävään olentoon) sekä etiikan kieltä ja moraalisen järjenkäytön erityispiirteitä. Keskeisiä tarkasteltavia aiheita ovat hyvyyden ja hyvän elämän luonne (onko keskeistä koettu mielihyvä tai onnellisuus, onnistuminen tavoitteissa vai muut seikat kuten ystävyys, viisaus, hyveellisyys jne.?), moraalisesti oikea ja väärä toiminta (erilaiset seurausetiikan ja velvollisuusetiikan muodot) sekä se, onko näihin hyvää ja oikeaa koskeviin moraalisiin kysymyksiin oikeita vastauksia (erityisesti erilaiset objektivismin ja relativismin muodot). Näitä aiheita tarkastellaan soveltamalla niitä eettisesti haastaviin tapauksiin sekä tutustumalla keskeisiin moraalifilosofisiin ajattelijoihin. 

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan: Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofian klassikoihin (mm. Hobbes, Hegel, Smith ja Marx) sekä kartoitetaan yhteiskuntafilosofian nykyisiä suuntauksia. Mahdollisia kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Onko yhteiskunnan perustana yksilö vai yhteisö (individualismi, liberalismi, kommunitarismi ja totalitarismi)? Kuinka ymmärtää keskeiset yhteiskunnalliset ideaalit (oikeudenmukaisuus, vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus)? Mikä on partikulaaristen ryhmien rooli yhteiskunnassa (rotu, sukupuoli, luokka, puolue)? Miten omistamisesta voi puhua filosofisesti (rikkaudesta, köyhyydestä, riistosta, markkinoista ja poliittisesta yhteisöstä)? Mikä on ihminen tutkimuskohteena vs. ihminen poliittisena subjektina? Mitä ovat ympäristö ja tekniikka yhteiskunnallisina kysymyksinä? Mitä on julkisuus rationaalisena debattina vs. julkisuus tiedottamisena? Miten paikalliset yhteisöt jäsentyvät suhteessa globaaliin maailmaan? Mitä on poliittinen talous?

Johdatus etiikkaan

(Valitse vaihtoehto a. tai b.)

a. Pietarinen, Juhani & Poutanen, Seppo 2005. Etiikan teorioita. Helsinki: Gaudeamus.

TAI

b. Suikkanen, Jussi 2014. This is Ethics. An Introduction. Chichester: Wiley-Blackwell. (pp. 1-194.)

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan

(Valitse vaihtoehto a. tai b.)

a. Pulkkinen, Tuija 1998. Postmoderni politiikan filosofia (sivut 9-84). Helsinki: Gaudeamus.

JA

Räikkä, Juha (toim.) 2010. Yhteiskuntafilosofia. Kuopio: Unipress.

TAI

b. Christman, John 2002. Social and Political Philosophy. London: Routledge.

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suorittaminen edellyttää seuraavien kirjojen huolellista opiskelua:

Smart, Ninian 2005. Uskontojen maailma. Helsinki: Otava.

JA

Martin, Michael (toim.) 2010. Ateismi. Tampere: Vastapaino. (sivut 1-82, 187-284, 361-387)

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suorittaminen kirjatentillä tai esseillä edellyttää seuraavien kirjojen huolellista opiskelua:

Pihlström, Sami 2010. Uskonto ja elämän merkitys: Näkökulmia uskonnonfilosofiaan. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura. (sivut 11-133).

JA JOKO

Sihvola, Juha 2011. Maailmankansalaisen uskonto. Helsinki: Otava.

TAI

Helenius, Timo, Koistinen, Timo ja Pihlström, Sami  (toim.) 2003. Uskonnonfilosofia. Helsinki: WSOY. 

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suorittaminen kirjatentillä tai esseillä edellyttää seuraavien kirjojen opiskelua:

Anderson, Benedict 2007. Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. Tampere: Vastapaino. (sivut 33-164)

JA

Glover, Jonathan 2010. Ihmisyys. 1900-luvun moraalihistoria. Helsinki: Like. (sivut 15-155)

JA

Sen, Amartya 2009. Identiteetti ja väkivalta. Helsinki: Basam Books. (sivut 9-148)

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suorittaminen kirjatentillä tai esseillä edellyttää seuraavien kirjojen opiskelua:

Said, Edward 2011. Orientalismi. Helsinki: Gaudeamus University Press. (sivut 13-111 ja 269-310)

JA

de Beauvoir, Simone 2009. Toinen sukupuoli I: Tosiasiat ja myytit. Helsinki: Tammi (sivut 9-131 ja 273-439)

Yleinen asteikko, 0-5

Opintojakson suorittaminen kirjatentillä edellyttää seuraavien kirjojen opiskelua:

Nussbaum, Martha 2011. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. (voidaan suorittaa myös esseellä).

JA

Valitse toinen seuraavista:

a. Tomperi, Tuukka ja Juuso, Hannu (toim.) 2008. Sokrates koulussa. Itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry.  (sivut 9-282).

TAI

b. Hadot, Pierre 2010. Mitä on Antiikin filosofia? Tampere: Niin & näin. (sivut 15-239)

Yleinen asteikko, 0-5