Julkisen talousjohtamisen tutkimusryhmä

Tutkimusryhmän keskeinen tehtävä on analysoida taloudellisen rationalismin muotoja nykymuotoisessa julkishallinnossa sekä muuttuvassa julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa.

Ryhmä tutkii ja kehittää julkisen toiminnan taloudellisen arvioinnin malleja, järjestelmiä ja mittareita sekä julkisen toiminnan rahoitukseen, talouden ohjaukseen ja raportointiin liittyviä toimintapolitiikkoja, julkisorganisaatioiden toimintatapoja ja johtamista. Ryhmä tarkastelee julkisen talouden instituutioita ja toimintaa niin julkisorganisaatioiden tasolla kuin toimintapolitiikkojen ja yhteiskunnallisten järjestelmien tasolla.

Tutkimusryhmän tavoitteena on yhdistää taloutta koskeva laaja-alainen ymmärrys julkisten palvelujen kehittämiseen ja yleisemmin julkisen hallinnon toimintaan sekä tarjota tutkittua tietoa ja välineitä julkisen johtamisen tueksi. Ryhmä toteuttaa omalla toiminnallaan johtamisen ja talouden tiedekunnan strategiaa tekemällä sekä korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta että soveltavaa suomalaisiin organisaatioihin ja instituutioihin kohdistuvaa tutkimusta. Lisäksi tutkimusryhmä osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tutkimusryhmä on haluttu yhteistyökumppani myös kotimaisten sidosryhmien keskuudessa.

Esimerkkejä tutkimusryhmän painopistealueista ovat:

• Tuloksellisuuden mittaaminen ja johtaminen
• Kestävä kehitys julkisen talousjohtamisen näkökulmasta
• Hybridiorganisaatioiden hallinta ja talous
• Julkisyhteisöjen laskentatoimi 
• Tilintarkastus, sisäinen tarkastus ja sisäinen valvonta
• Hyvä hallinto, tilivelvollisuus ja korruption torjunta

Tutkimusryhmän jäsenet johtavat ja/tai ovat kumppaneina useissa erilaissa painopistealueisiin liittyvissä tutkimushankkeissa. Nämä ovat sekä perustutkimuksen (esim. Suomen Akatemia) että soveltavan tutkimuksen hankkeita. Hankkeita rahoitetaan sekä suomalaisista että kansainvälisistä rahoituslähteistä.

Jarmo Vakkurin johtamassa BRIDPOL-hankkeessa tutkitaan julkisten politiikkojen hybridisyyttä, eli julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä vuorovaikutuksia. Erityisenä teoreettisena näkökulmana ovat instituutioiden arvonluonnin mekanismien ristiriidat ja jännitteet. Hybridisyyden vaikutuksia julkisen politiikan muotoutumiseen tutkitaan seuraavissa empiirisissä kohteissa: julkisen toiminnan algoritminen hallinta, digitaaliset liiketoiminta-alustat ja kaupunkikestävyys.

Eija Vinnarin johtamassa ANIMA-hankkeessa tutkitaan julkisten ja yksityisten organisaatioiden tilivelvollisuuden laajentamista ihmisistä muihin eläimiin ottaen lähtökohdaksi eläinten tarpeet sekä intressit. Samalla tutkitaan kvantifikaation vaikutuksia organisaation ja ihmisten toimintaan.

Jaakko Rönkön johtamassa kansallisen korruptiotilannekuvan selvityshankkeessa tutkitaan korruption ilmenemismuotoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeessa jäsennellään korruptiolle altistavan toimintaympäristön piirteitä sekä luodaan perustaa korruption torjunnan suunnitteluun ja askelmerkkejä hyvään hallintoon ja eettisempään yhteiskuntaan. Hanke tähtää ymmärryksen ja tietoisuuden lisääntymiseen korruptioriskeistä, niiden juurisyistä, todennäköisyyksistä ja seurauksista.

Elina Vikstedt edustaa julkisen talousjohtamisen tutkimusryhmää KOPPI-hankkeessa (Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden Green Deal -sitoumuksiin, https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/koppi-alueelliset-kotipesat-tuki-ja-pilotointi-kiertotalouden-green-deal-sitoumuksiin). Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kaupungeille ja kunnille toimintamalleja ja välineitä kiertotalouden Green Deal -sitoumusten seurantaan ja toimeenpanon tukemiseen.

Julkaisut

Katso ryhmän jäsenten profiilit tuni-sivuilla.