Kansalaisten etäisyys julkiseen valtaan kasvaa lähellä sijaitsevien julkisten palveluiden kiihtyvän katoamisen myötä. Mitä kauemmaksi palvelut keskitetään, sitä vaikeampaa kansalaisen voi olla ymmärtää, mikä julkisen vallan merkitys on ja miksi siihen pitäisi luottaa. Etäisyyden poliittinen merkitys on jäänyt liian vähälle tutkimukselliselle ja yhteiskunnalliselle huomiolle, vaikka sillä on huomattava vaikutus demokratiaan, osallisuuteen, poliittiseen luottamukseen ja politiikan oikeutukseen. ETPO-hankkeessa tätä ilmiötä kutsutaan etäisyyden politiikaksi, jota hankkeessa tutkitaan teoreettisesti, empiirisesti ja käsitteellisesti 1900- ja 2000-lukujen Suomessa. Etäisyyden politiikan teoreettinen tutkimus keskittyy etäisyyden politiikan teorian kehittämiseen, empiirinen tutkimus laajan empiirisen aineiston keräämiseen ja analysointiin ja käsitteellinen tutkimus etäisyyden politiikan avainkäsitteiden kehittämiseen.
Yhteystiedot:
Johanna Vuorelma, ETPO-hankkeen johtaja, johanna.vuorelma [at] tuni.fi (johanna[dot]vuorelma[at]tuni[dot]fi)
Mattias Lehtinen, ETPO-hankkeen tutkijatohtori, mattias.lehtinen [at] tuni.fi (mattias[dot]lehtinen[at]tuni[dot]fi)
Tutkimusrahoitus
Johanna Vuorelma on ETPO-hankkeen johtaja, joka työskentelee kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Vuorelma on Turun yliopiston valtio-opin dosentti, joka keskittyy tutkimuksessaan erityisesti politiikan kielen, luottamuksen ja legitimiteetin tarkasteluun.
Laura Kihlström on antropologiasta väitellyt filosofian tohtori, joka työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kihlström tutkii erityisesti suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmien muutoksia kansalaisten näkökulmasta etnografiaa hyödyntäen.
Mattias Lehtinen on valtiotieteiden tohtori ja työskentelee ETPO-hankkeessa tutkijatohtorina Tampereen yliopistolla. Lehtinen keskittyy tutkimuksessaan poliittisiin kokemuksiin, tunteisiin, demokratiaan ja valtioon liittyvien kysymysten tarkasteluun etäisyyden politiiikan näkökulmasta.
Henna Paananen on hallintotieteiden tohtori ja työskentelee Tampereen yliopistossa yliopistonlehtorina (kunta- ja aluejohtaminen). Paananen keskittyy tutkimuksessaan paikallishallinnon murrokseen osana hyvinvointialueuudistusta sekä kuntajohtamisen institutionaaliseen muutokseen viime vuosikymmeninä.
Heikki Sirviö on poliittisesta maantieteestä väitellyt filosofian tohtori, joka työskentelee Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkönä. Sirviö on tutkinut Suomen historiallista valtiomuutosta ja sen alueellisia ristiriitoja, kirjallisuuden politiikkaa, eriytyvää aluekehitystä sekä valtion tilallisia strategioita.
Jouni Tilli on valtio-opin dosentti, joka työskentelee Pyhäjärven kaupungin hyvinvointijohtajana. Tilli on tutkinut muun muassa poliittista retoriikkaa ja teoriaa, nationalismia, uskonnon ja politiikan suhdetta sekä maanpuolustustahtoa.
Esitelmät:
23.1.2027 Vuorelma, J. Kansalaisten etäisyys julkisiin palveluihin, Tieteen päivät, Helsinki
23.1.2027 Lehtinen, M. Julkisten palveluiden keskittäminen ja koettu kansalaisuus, Tieteen päivät, Helsinki
23.1.2027 Kihlström, L. Kansalaiset ja muuttuva hyvinvointivaltio: etnografinen tarkastelu terveysasemista, Tieteen päivät, Helsinki
4.12. Vuorelma, J. Hyvinvointivaltion tulevaisuus velkajarrun aikakaudella, Hyvinvointialueiden neuvottelupäivät, Tehy.
26.11. Vuorelma, J. Kenen demokratia? Studia Generalia -luento, Miina Sillanpään Säätiö.
8.10. Lehtinen, M. Yhdistysten paikallinen vaikuttaminen, Omakotiliitto ry.
28.9. Vuorelma, J. Hyvinvointivaltion tulevaisuus, Järvenpään kirjasto.
27.9.2026. Lehtinen, M. Sote ja etäisyyden politiikka: lähipalvelujen merkitys hyvinvointivaltiolle. Suomen Sosiaalifoorumi, Helsinki.
25.9.2026. Lehtinen, M. Kunnallisen osallistamisen toimimattomuuden kokemukset. Teiskon Salonsaaren tukiyhdistys ry, Terälahti.
14.9.2026. Vuorelma, J. Lähipalveluiden heikentyminen ja demokratian tulevaisuus. Demokratiaklubi, Tampere.
27.8.2026. Lehtinen, M. Samaa maata? Eriävät kokemukset julkisten palveluiden keskittämisestä ja lakkauttamisesta. Keskuskirjasto Oodi, Helsinki.
27.8.2026. Sirviö, H. Kilpailukyvystä turvallisuuteen? Aluekehittämisen turvallistaminen Suomessa. Keskuskirjasto Oodi, Helsinki.
29.5.2026. Vuorelma, J & Lehtinen, M. Politicised distance and democracy. Puistokatu 4, Helsinki.
23.5.2026 Vuorelma, J. Etäisyyden politiikasta: Kun talous puhuu, kuullaanko ihmistä? Amnestyn Kevätseminaari 2026
21.5.2026. Lehtinen, M & Vuorelma, J. Experiencing citizenship and local democracy amid the centralisation of public services in peripheral Finland in the 2020s. The 7th Nordic Conference for Rural Research. Joensuu.
12.5.2026 Vuorelma. J. Alueelliset kokemukset kasvavasta etäisyydestä julkiseen valtaan. Työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisut:
Tilli, J & Sirviö, H. (2026) Alueellinen eriytyminen ei ole luonnonlaki. Politiikasta.fi.
Lehtinen, M. (2026) Julkiset palvelut ja etäisyyden politiikka. Politiikasta.fi.
Vuorelma J. (2026) Kaupunkeihin karkaava valtio: etäisyys on politisoitunut suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Alusta.
Vuorelma J. (2026) Etäisyys ja demokratia suomalaisessa hyvinvointivaltiossa 2020-luvulla. Teoksessa Heikkilä, M. ym. Hyvinvointialueuudistuksen arviointia sosiaalihuollon näkökulmasta. JYU Reports 100.
Vuorelma, J. (2026) Suomalainen hyvinvointivaltio petti lupauksensa. Helsingin Sanomat 9.4.2026.
Vuorelma, J. (2026) Päättäjien salakieli hämärtää tosiasioita. Helsingin Sanomat 12.2.2026.
Vuorelma, J. (2026) Ihmiset ahdistuvat, kun maailma karkaa liian kauas. Helsingin Sanomat 21.8.2025.
12-13.11.2026 Demokratian, luottamuksen ja legitimiteetin rakentuminen julkisten palveluiden keskittämisen aikakaudella
Hallinnon ja Kuntatutkimuksen Tiedepäivät 2026, Tampereen yliopisto, Tampere.
Työryhmässä tarkastelemme, miten demokratia, luottamus ja poliittisen päätöksenteon legitimiteetti rakentuvat tilanteessa, jossa julkisia palveluita keskitetään kiihtyvään tahtiin. Viime vuosikymmeninä Suomessa on tapahtunut merkittävä palveluverkon harveneminen: kouluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita julkisia toimintoja on keskitetty suurempiin yksiköihin taloudellisen tehokkuuden nimissä. Samalla demokraattiset käytännöt ja kansalaisten kokemukset vaikutusmahdollisuuksista ovat joutuneet koetukselle. Työryhmässä kysytään, miten palvelujen keskittäminen muuttaa kansalaisten suhdetta valtioon ja paikallishallintoon. Millä tavoin päätöksenteko koetaan oikeudenmukaisena tai epäoikeudenmukaisena? Miten luottamus rakentuu tai rapautuu tilanteessa, jossa poliittiset ratkaisut koetaan etäisiksi arjen kokemuksista? Entä millaisia uusia osallistumisen muotoja tai vastarinnan tapoja syntyy? Erityistä huomiota kiinnitetään koettuun kansalaisuuteen sekä koettuun etäisyyteen julkiseen valtaan. Tämän kautta analysoidaan, miten legitimiteettiä rakennetaan tai haastetaan paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Työryhmä toivottaa tervetulleiksi teoreettiset, empiiriset ja metodologiset kontribuutiot, jotka käsittelevät esimerkiksi paikallisdemokratiaa, hyvinvointivaltion muutosta, alueellista eriarvoisuutta, osallistumista, luottamusta tai poliittista vastarintaa.
Mattias Lehtinen & Johanna Vuorelma: Avaussanat
Ville-Pekka Sorsa (Helsingin yliopisto): Hyvinvointialuealoitteet demokraattisena valtaresurssina
Jari Mäkäläinen (Tampereen yliopisto): Osallistumista välitilassa: Demokraattisten innovaatioiden mahdollisuudet ja rajat hyvinvointialueilla
Kaisa Kurkela (Vaasan yliopisto), Henna Paananen (Tampereen yliopisto), Satu Paatela (THL), Sonja Verkasalo (THL): Järjestöt postinkantajina: Haavoittuvien ryhmien kokemuksellisen tiedon kuuluminen julkisten palvelujen kehittämisessä
Maija-Sofia Ulmanen (Vaasan yliopisto): EHDS-asetus ja asiakastietojen toissijainen käyttö: Tunnistetaanko digitaalisen hyvinvointivaltion uudet oikeusturva-aukot?
Mattias Lehtinen (Tampere university): Legitimation Crisis? Diverging Justifications among Citizens and Decision-makers Concerning Public Service Centralisation
Lisa Heilmann (University of Lapland): Representation through the Advisory Bodies in Rural Wellbeing Services Counties
Heikki Sirviö (Tampere university): Yhteiskunnan Turvallisuus Talouskurin Aikakaudella
27.8.2026 Kun valtio vetäytyy arjesta: julkisten palveluiden keskittäminen säästöjen aikakaudella
Saarikoski-matto, Keskuskirjasto Oodi, Helsinki
Monessa suomalaisessa kunnassa terveyskeskus on siirretty etäämmälle, lähikoulu lakkautettu ja viranomaispalvelut viety verkkoon tai kauempana sijaitseviin keskuksiin. Muutoksia perustellaan taloudellisella ja hallinnollisella välttämättömyydellä, mutta monille kansalaisille ne merkitsevät kokemusta siitä, että valtio vetäytyy kauemmas. Kun julkisia palveluja keskitetään, kyse ei ole vain palveluiden sijainnista. Samalla muuttuvat ihmisten kokemukset turvallisuudesta, osallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskuntaan kuulumisesta. Mitä tapahtuu hyvinvointivaltion oikeutukselle tilanteessa, jossa sen läsnäolo arjessa vähenee? Tilaisuudessa keskustellaan julkisten palveluiden keskittämisestä, alueellisesta eriarvoisuudesta, hyvinvointivaltion muutoksesta ja kansalaisten suhteesta valtioon säästöpaineiden aikakaudella. Tilaisuuden järjestää “Etäisyyden politiikka 1900- ja 2000-lukujen Suomessa”-tutkimushanke (ETPO). Kuulemme tilaisuuden aluksi alustukset ETPO-hankkeen tutkijoilta Mattias Lehtiseltä ja Heikki Sirviöltä, hyvinvointivaltion historiaa tutkivalta Minna Harjulalta ja Sanna Tuurnakselta, joka tutkii julkisten palvelujärjestelmien muutoksia. Tämän jälkeen tilaisuus jatkuu paneeli- ja yleisökeskustelulla. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii ETPO-hankkeen johtaja Johanna Vuorelma.
27.8.2026 ETPO-tutkijatapaaminen 2026
Aura-tila, Keskuskirjasto Oodi, Helsinki
Johanna Vuorelma & Mattias Lehtinen (Tampereen yliopisto): Tervetuloa & lyhyt hanke-esittely
Mikko Vesterinen (Tampereen yliopisto): Suomen aluepolitiikan nykytila ja tulevaisuus
Sanna Tuurnas (Tampereen yliopisto): Maaseutuyhteisöt julkisen palvelun tuottajina: miten vastuu, vastavuoroisuus ja tilivelvollisuus rakentuvat
Anni Jäntti (Tampereen yliopisto): Hyvinvointialueet julkisten palvelujen ja vallan etäännyttäjinä
Simo Rautiainen (Itä-Suomen yliopisto): Valtion vetäytyminen maaseudulta: valtion työpaikat 1987– 2023 kaupunki-maaseutu-luokittain
Jukka Keski-Filppula (Oulun yliopisto): Oikeudenmukaisuuden maantiede: spatiaalinen oikeudenmukaisuus, arviointimenettelyt ja etäisyyden politiikka
Heikki Sirviö (Tampereen yliopisto) & Juho Luukkonen: (Helsingin yliopisto): Kilpailukyvystä turvallisuuteen? Aluekehittämisen turvallistaminen Suomessa
Johanna Lilius (Aalto-yliopisto): Pessimismi - kokemuksia Puolangalta ja Saksan Lauschasta
Kaisa Kuurne (Turun yliopisto): Synnytyssairaaloiden keskittäminen ja lyhytnäköinen tehostaminen synnyttäjien ja ammattilaisten kertomuksissa
Jussi Westinen (Tampereen yliopisto): Poliittisen kiinnittymisen alueellinen eriytyminen
29.5.2026 Politicised Distance and Democracy: Spatial Practices of Democratic Damage
Puistokatu 4, Helsinki
You are warmly invited to a public event on how spatial practices shape and damage contemporary democratic life.The event brings together research on two contrasting yet interconnected dynamics: the intrusion into democratic institutions through forceful occupations, and the destitution of democracy through the retreat of state presence and public infrastructure. Professor Luciana Villas Bôas (Federal University of Rio de Janeiro, Brazil) will discuss the storming of emblematic democratic sites, while Associate Professor, University Lecturer Johanna Vuorelma (Tampere University) will address democratic destitution as spatial distancing. The talks will be followed by a panel discussion with Professor Emeritus Panu Minkkinen (University of Helsinki) and Professor Päivi Kymäläinen (Tampere University), chaired by Postdoctoral Researcher Mattias Lehtinen (Tampere University). The event is organised by the ETPO research project (PI: Johanna Vuorelma).
7.5.2026 Kilpailuvaltiosta turvallisuusvaltioon: valtion muuttuva rooli eri aikakausina
Politiikan tutkimuksen päivät, Tampereen yliopisto
Kysymys valtion suhteesta kansalaisiin on määrittänyt yhteiskunnallista ajattelua läpi vuosisatojen. Erilaisia valtiosuhteita kuvataan monilla käsitteillä: siinä missä yövartijavaltio hoitaa vain puolustuksen ja turvallisuuden, hyvinvointivaltio turvaa kansalaisille laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kilpailuvaltio keskittyy valtion kansainvälisen kilpailukyvyn tehostamiseen, kun taas oikeusvaltio suojaa kansalaisia mielivallalta ja turva kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun lain edessä. Valtion ja kansalaisten suhteen tutkiminen on erityisen tärkeää 2020-luvun Euroopassa, koska valtion rooli on murroksessa koronakriisin, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan, ilmastokriisin ja aluepoliittisten muutosten seurauksena. Kehityskulku näkyy myös Suomessa, missä valtio näyttäytyy yhä vahvemmin yhtäältä sotilaalliseen puolustukseen panostavana turvallisuusvaltiona ja toisaalta kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavana kilpailuvaltiona. Samaan aikaan kansalaisten kokemukset valtion läsnäolosta ja luonteesta eriytyvät sen seurauksena, että valtio vetäytyy monilta reuna-alueilta julkisten palveluiden lakkauttamisen myötä. Tässä työryhmässä tarkastellaan näitä kysymyksiä monesta eri näkökulmasta. Työryhmässä muun muassa kysytään, miten valtion roolin muuttuminen vaikuttaa demokratiakäsityksiin, osallisuuden kokemuksiin ja poliittiseen luottamukseen, muuttaako julkisen vallan maantieteellinen keskittyminen kansalaisten suhdetta valtioon, kuinka valtion eri rooleja ja niiden muutosta voi ymmärtää teoreettisesti tai empiirisesti sekä miten valtion roolin muutos hahmottuu historiallisessa tarkastelussa. Työryhmä sopii sekä empiirisesti että teoreettisesti orientoituneille esityksille. Työryhmässä voi esittää myös alustavia tutkimusideoita.
Heikki Sirviö: Kokonaisturvallisuus kilpailuvaltiossa
Kati Katajisto: Valtio, metsät ja yhteiskuntarauha Suomessa 1900–2000,
Johanna Vuorelma & Mattias Lehtinen: Etäisyyden politiikka ja valtiosuhteen muutos Suomessa,
ETPO mediassa
Teisko-Aitolahti-lehti. 30.9.2026. Kohti parempia palveluita – mutta millä keinoilla?
Maaseudun Tulevaisuus 3.8.2026. Vihreiden kansanedustaja pyöräili perussuomalaisten ydinalueelle – hänellä on viesti reuna-alueiden asukkaille: ”Populistithan tarjoavat helppoja ratkaisuja”
Maaseudun Tulevaisuus 2.8.2026. Lukijalta: Kunta on asukkaidensa ja kyliensä summa.
Maaseudun Tulevaisuus 30.7.2026. Lukijalta: Olin mukana tekemässä kahta lähipalveluja puolustavaa adressia − sain suoraa palautetta, ettei minun olisi pitänyt tehdä niin.
Kuntalehti 27.7.2026. Tapetilla päättäjien kielteinen suhtautuminen paikallisten asukkaiden aktiivisuuteen.
Maaseudun Tulevaisuus 26.7.2026. Palveluja lakkauttavat päättäjät unohtavat jotain demokratiasta. Pääkirjoitus.
Maaseudun Tulevaisuus 25.7.2026. Näistä syistä ihmisten luottamus demokratiaan horjuu − mitä tapahtuu, kun valtio nostaa kytkintä?
Maaseudun Tulevaisuus 24.7.2026. Kuntalaiset kokevat, etteivät voi vaikuttaa päätöksentekoon, paikallispoliitikot eri mieltä – ”Oma vastuu unohdetaan”.
Maaseudun Tulevaisuus 24.7.2026. Päättäjien mielestä he ovat oikeassa lakkauttaessaan lähipalveluita: ”Kaikenlaisia laskelmia ne kuntalaisetkin tekevät”.
Yleisradio 3.6.2026. Uusi tutkimus: päättäjiä ärsyttää kun kansalaiset taistelevat lähipalveluiden puolesta – heitä ei edes haluta kuulla.
MTV Uutiset 19.4.2026. Etäisyyden politiikka -hankkeesta.
Ylen Pyöreä Pöytä 15.4.2026. Oy Suomi Ab tunneyhteisönä.
Ylen Politiikkaradio 14.4.2026. Onko hyvinvointivaltio olemassa vain hyvinvoiville helsinkiläisille?
Helsingin Sanomat 12.4.2026. Kuka kantaa vastuun hädän hetkellä.
Karjalainen 6.9.2025. Miten vastata etäisyyden aikaan?