Tämä monimenetelmäinen väitöskirjatutkimus tutkii deittisovellusten käyttäjien hyvinvointia ja parisuhdeasenteita. Se vastaa kansalliseen huoleen siitä, miten deittisovellusten käyttäjät voivat, ja miten hyvin- tai pahoinvointi on yhteydessä käyttäjien haluun ja valmiuteen muodostaa romanttisia ja seksuaalisia kumppanuuksia deittisovellusten käytön kontekstissa.
Motivaatio:
Yhä useampi pari tapaa Suomessa romanttisia ja seksuaalisia kumppaneita verkossa, mutta deittisovellusten vaikutuksia käyttäjien hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin on tutkittu verrattain vähän, ja suomalainen pitkittäistutkimus aiheesta on toistaiseksi niukkaa. Kansainvälinen näyttö viittaa siihen, että deittisovellusten käytön vaikutukset käyttäjiinsä eivät ole yksiselitteisiä: aktiivisen käytön on havaittu olevan yhteydessä muun muassa kehonkuvaongelmiin, kuormittuneisuuteen, deittailuahdistukseen, pakonomaiseen deittisovellusten käyttöön, yksinäisyyteen ja jopa vihamielisyyteen muita käyttäjiä kohtaan. Samalla sovellukset voivat kuitenkin lisätä kuulumisen tunnetta ja laajentaa romanttisia mahdollisuuksia etenkin ryhmissä, joiden deittailu on muuten rajoittunutta esimerkiksi sijainnin tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Tämä väitöskirjatutkimus vastaa tutkimuksissa havaittuun ristiriitaan ja tuottaa ensimmäisen suomalaisen pitkittäistutkimuksen deittisovellusten ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyksistä sekä syventää ymmärrystä deittisovellusten käyttökokemuksista laadullisin menetelmin.
Tutkimuksen pääkysymykset ovat:
1. miten deittisovellusten käyttö on yhteydessä käyttäjiensä psykososiaaliseen hyvinvointiin ja parisuhdeasenteisiin
2. millaisia vaikutuksia käyttäjät itse kuvaavat hyvinvoinnilleen ja romanttisille mahdollisuuksilleen deittisovellusten käytön myötä.
Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän itsemääräämisteoriaa ja sosiaalipsykologista näkökulmaa, jonka mukaan sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuuden kokemukset ovat keskeisiä ihmisen hyvinvoinnille. Tämän näkökulman mukaan läheisten ihmissuhteiden puute tai niihin liittyvät haasteet voivat heijastua kielteisesti yksilön psykososiaaliseen hyvinvointiin.
Aineistoina käytetään kahta tilastollista kyselyaineistoa: Self & Technology EU‑6, joka kattaa neljä otosvuotta ja kuusi maata (2022–2025, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Puola) ja Self & Technology GE-6, joka kattaa vuoden 2024 otoksen ja kuusi maata (Australia, Brasilia, Japani, Portugali, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat) sekä 50 puolistrukturoitua haastattelua Suomesta. Monimenetelmäisessä tutkimuksessa hyödynnetään pitkittäisregressiota ja moderaatioanalyysejä, sekä refleksiivistä teema-analyysiä.
Tulokset voivat tarjota tietopohjaa deittisovellusten käyttöön liittyvien suositusten kehittämiselle sekä lisätä ymmärrystä siitä, miten digitaalinen pariutuminen, mielenterveys ja ihmissuhteet kietoutuvat toisiinsa nyky-yhteiskunnassa.
Rahoituslähde
Juho Vainion säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto