Toni Pakkanen on väitöskirjassaan tutkinut, miten tällaisia käyttöliittymiä voidaan luoda niin, että ne ovat intuitiivisia ja ymmärrettäviä. Tällaisten käyttöliittymien avulla hän tutki, kuinka käyttöliittymät voivat auttaa tilanteissa, joissa laitteen käytölle ei voi antaa koko huomiota, kuten autoa ajettaessa.
Käyttöliittymiin voidaan luoda tuntopalautetta käyttäen laitteissa olevaa värinäpalautetta tuottavaa aktuaattoria, kuten erilaisin tekniikoin toteutettua pientä moottoria, joka siirtää aktuaattorin liikemomentin laitteen pintaan tunnettavana värinänä. Moderneissa älypuhelimissa näin tuotetaan kaikkien tuntemia värinähälytyksiä, esimerkiksi puhelimen soidessa tai painiketta painaessa.
Tällaista palautetta voidaan kutsua yksinkertaiseksi tuntopalautteeksi. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että tuntopalaute käyttöliittymissä nopeuttaa tehtävän suorittamista ja vähentää käyttäjän tekemiä virheitä.
- Kosketusnäyttöjä on nykyisin paljon, paitsi älylaitteissa, myös esimerkiksi autoissa ja julkisissa tiloissa. Niiden käyttäminen vaatii käyttäjältä huomiota, koska vuorovaikutus perustuu täysin näköaistin tukemaan kosketukseen. Tämä muodostuu ongelmaksi käyttöympäristöissä, joissa huomion tulisi olla muualla kuin laitteen käytössä, kuten autoa ajaessa, Pakkanen toteaa.
Pakkanen tutki, kuinka voidaan luoda monimuotoisempaa tuntopalautetta käyttäen rytmin avulla luotuja Taktoneita, jotka ovat ikään kuin tunnettavia ikoneita. Taktonit ovat lyhyitä, tunnistettavia ja toisistaan erottuvia värinäpalautteita, jotka kuvaavat haluttua asiaa. Väitöskirjassa tutkittiin, miten kosketusnäytölle voidaan luoda numeronäppäimistö, mukaan lukien tunnistettavat numerot, jonka voi myös tuntea, jolloin numeronäppäimistöä voi käyttää ilman katseen keskittämistä laitteeseen.
Pakkanen käytti tutkimuksessa luotuja, monimuotoista tuntopalautetta hyödyntäviä käyttöliittymiä ja tutki ajosimulaattorin avulla, miten tällaiset käyttöliittymät auttavat käyttäjiä, kun laitetta käytetään ajotilanteessa.
Tutkimuksissa havaittiin, että vaikka monimuotoisen tuntopalautteen käyttäminen ei parantanut itse laitteen käytön nopeutta tai korjannut virhealttiutta, tällaisten käyttöliittymien käyttäminen kuitenkin vähensi koehenkilöiden ajovirheiden määrää laitetta käyttäessä.
- Yksi yleinen älylaitteiden käyttötapa on syöttää niihin tarvittavaa tietoa ja valita oikeat painikkeet tämän tiedon syöttämiseen. Tutkimuksessani keskityin yksinkertaiseen käyttötapaan, numeroiden valintaan. Tällaisen käyttöliittymän avulla oli mahdollista tutkia syvemmin, mitä hyötyä olisi monimuotoisemmista tuntopalautekäyttöliittymistä, Pakkanen kertoo.
Lopuksi Pakkanen tutki vastaavan käyttöliittymän hyötyä navigaatiotilanteessa, jossa käyttöliittymän tarjoama informaatio on toteutettu perinteisesti äänipalautteella.
Monimuotoisen tuntopalautteen käyttö osana käyttöliittymää ei parantanut suoriutumista itse tehtävästä, navigoinnista, mutta vähensi käyttäjien tekemiä ajovirheitä simuloidussa ajotilanteessa.
- Kokeiden tulokset vahvistavat, että lisätyllä monimuotoisella tuntopalautteella ei ole vaikutusta tehtävän suorittamiseen. Mutta jos tehtävää suoritetaan toissijaisena tehtävänä, kuten käytetään laitteita autoa ajaessa, monimuotoinen tuntopalaute auttaa käyttäjiä suoriutumaan paremmin päätehtävästä.
- Huomauttaisin kuitenkin, että verrokkina mitattu ajo ilman laitteiden käyttöä oli paljon turvallisempaa, joten en suosittelisi laitteiden käyttöä ajon aikana. Kuitenkin auton käyttöliittymissä, joita käyttäjän on välttämätöntä käyttää ajaessa, olisi hyvä tarjota monimuotoista tuntopalautetta käyttäjän avuksi, tiivistää Pakkanen väitöskirjan tuloksia.
Filosofian maisteri Toni Pakkasen vuorovaikutteisen teknologian alaan kuuluva väitöskirja Supporting Eyes-Free Human–Computer Interaction with Vibrotactile Haptification tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 18.12.2020 kello 12. Vastaväittäjänä toimii professori Jan van Erp Twenten yliopistosta ja Netherlands Organisation for Applied Scientific Research TNO:sta, Hollannista. Kustoksena toimii professori Roope Raisamo Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä Teamsissä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1802-4
Kuva: Arimo Mustonen