Susanna Paasovaara tunnisti tutkimuksessaan käyttäytymismalleja ja kokemuksia, joita tuntemattomien väliseen vuorovaikutukseen luodut leikilliset sovellukset saavat käytettäessä aikaan. Empiiristen löydösten lisäksi väitöskirja kuvaa tällaisten sovellusten suunnitteluavaruutta ja -näkökohtia.
– Sosiaaliset kontaktit ovat yksi ihmisen perustarpeista. Meille läheiset ihmiset ovat toki tämän tarpeen ensisijainen täyttäjä, mutta vuorovaikutus lähellä olevien ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa voisi rikastuttaa elämäämme. Siinä missä suorat kontaktit vieraiden kanssa voivat tuntua vaikeilta, mobiiliteknologia tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sosiaalisten kokemusten luomiseen, toteaa Paasovaara.
Aikaisemmin vuorovaikutusta on pyritty synnyttämään esimerkiksi tunnistamalla samankaltaisuuksia ihmisten välillä ja tarjoamalla yhteisiä puheenaiheita. Paasovaaran tutkimus käsittelee leikkiä ja leikillisyyttä kohtaamisen kehyksenä.
– Löydökseni mobiilipelien parista paljasivat tuntemattomien välisiä kohtaamisia, jopa yli tavanomaisten sukupuoli- ja sukupolvirajojen. Leikillisyys näyttää mahdollistavan kohtaamiset ilman taka-ajatuksia ja odotusta pidemmälle sitoutumiselle. Teknologian mahdollistamana sosiaalinen vuorovaikutus voi tapahtua eri tasoilla, toisen henkilön huomaamisesta, automaattiseen tiedonvaihtoon ja syvempään yhteistyöhön, Susanna Paasovaara tiivistää.
Paasovaaran tutkimus kuuluu ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen alueelle, ja on tyypiltään laadullista tutkimusta. Väitöstutkimus koostui useasta osatutkimuksesta. Se hyödyntää käyttäjätutkimukselle ja ihmiskeskeiselle suunnittelulle tyypillisiä menetelmiä.
Sovellukset mahdollistavat leikillisen vuorovaikutuksen ja tukevat yksityisyyden hallintaa
Kiinnostus teknologia-avusteisiin tapoihin olla vuorovaikutuksessa lähimaaston tuntemattomien kanssa ei rajoitu vain suomalaisiin. Kansainvälinen näkökulma oli vahvasti läsnä kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Tutkimuksessa suunniteltuja ja toteutettuja sovelluksia testattiin Suomessa ja Tšekissä. Kyselyt Nintendo StreetPass ja Pokémon GO pelaajille saivat vastauksia ympäri maailmaa. Yhteissuunnittelutyöpajoja hyödyntänyt tutkimus suoritettiin Paasovaaran ollessa tutkijavierailulla Tanskassa.
Tutkimuksen tulokset jakautuvat kahteen päänäkökulmaan: sovellusten käytön yhteydestä tunnistettuihin käyttäytymismalleihin ja kokemuksiin, sekä suunnittelua tukevaan tietoon.
– Tällaisten sovellusten käyttö johtaa usein aktiiviseen lähiseutujen tutkimiseen. Sovelluksiin voi rakentaa erilaisia keinoja havaita toisia käyttäjiä, jotka kuitenkin suojaavat käyttäjän yksityisyyttä. Mielenkiintoisena esimerkkinä tällaisesta pidän sitä, kuinka Pokémon GO pelaajan voi tunnistaa hänen pelatessa tekemistään eleistä.
Paasovaaran mukaan näyttää vahvasti siltä, että sovelluksiin kannattaa rakentaa mahdollisuuksia hyväntahtoisiin tekoihin, mutta samalla varautua myös leikillisyyteen kuuluvan ilkikurisuuden ilmentymiin.
– Vaikka lähimaaston tuntemattomien välistä teknologia-avusteista vuorovaikutusta koskevia, leikillisyyttä sivuavia tutkimuksia on tehty vuosien varrella useita, aiheen tutkimus on vielä lapsenkengissä. Toivon että työni innostaa muita jatkamaan tutkimusta ja tukee leikillisten sosiaalisten sovellusten suunnittelua lähimaaston tuntemattomien välille, sanoo Paasovaara.
Sallasta kotoisin oleva Paasovaara on asunut Lempäälässä viimeiset 15 vuotta. Leikillisyyden mahdollisuudet sosiaalisten ja onnistumisen kokemusten aikaansaajana ovat innostaneet Paasovaaran myös suunnittelemaan lasten pakopelejä. Tätä nykyä Susanna Paasovaara työskentelee metsäkoneohjelmistojen käyttöliittymäsuunnittelijana John Deere Forestry Oy:llä.
Väitöstilaisuus perjantaina 17. marraskuuta
Diplomi-insinööri Susanna Paasovaaran tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Research for Design of Playful Mobile Services for Social Experiences between Nearby Strangers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 17.11.2023 kello 12 Sähkötalon salissa S2 (Korkeakoulunkatu 3, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Mark Perry, Brunel University London. Kustoksena toimii professori Thomas Olsson, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Ekaterina Karjalainen