Sapovirus, norovirus ja rotavirus ovat yleisiä gastroenteriitin eli mahasuolitulehduksen aiheuttajia. Akuutti gastroenteriitti on merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja kehittyvissä maissa ja yleinen pienten lasten sairaalahoidon syy kehittyneissä maissa. Rotavirusrokote lisättiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan 2009. Rokotuskattavuus on pysynyt yli 90 prosentissa.
Tampereen yliopistossa on toteutettu kansallisesti ja maailmanlaajuisesti merkittävää pitkäkestoista seurantaa rotavirusrokotteen vaikutuksista lasten gastroenteriittiin. Vuonna 2006 alkanut seuranta ulottuu Oskari Pitkäsen väitöstutkimuksen myötä vuoteen 2018. Tämän viimeisimmän seurantajakson perusteella sairaalahoitoisten gastroenteriittien lukumäärä on edelleen laskenut. Rokotusten aloittamisen jälkeen sairaalahoitojaksojen määrä on vähentynyt liki 90 prosenttia.
– Potilaiden kokonaismäärä on edelleen puolittunut viidessä vuodessa. Rotaviruksen esiintyvyys on pysynyt alhaisena, mutta uusien rotaviruskantojen ilmaantumisen ja norovirustapausten vähenemisen myötä rotavirus on jälleen yleisin sairaalahoitoa vaativan akuutin gastroenteriitin aiheuttaja lapsilla. Tuloksia selittävät todennäköisesti rotavirusrokotteen korkeana säilynyt teho ja toisaalta lisääntynyt vastustuskyky kiertäviä noroviruksia vastaan, Pitkänen kertoo.
– Havaitsimme myös, että noro- ja rotaviruksia esiintyy yleisesti myös oireettomien pienten lasten ulosteissa, jotka voivat näin toimia potentiaalisena tartuntalähteenä.
Pitkäsen väitöstutkimuksen perusteella sapoviruksen tautitaakka suomalaislapsilla on vähäinen ja sairaalassa hoidettujen tapausten lukumäärä on pysynyt samalla tasolla yli vuosikymmenen. Sairastuneet lapset olivat enimmäkseen alle kaksivuotiaita.
– Useimmat sairaalassa havaitut sapovirustapaukset olivat kliiniseltä kuvaltaan vakavia, mutta selvästi lievempiä kuin noro- ja rotavirusinfektiot. Oireettomat havainnot ovat melko harvinaisia, Pitkänen kertoo.
Oireettomat rotavirusinfektiot ovat useimmiten peräisin rokottamisesta. Elävät heikennetyt rokoterotavirukset lisääntyvät suolessa, ja rokotuksen jälkeen niitä voi erittyä ulosteeseen jopa kuukausien ajan. Pitkittynyt eritys altistaa rokoteviruksen mutaatioille.
– Mutaatioiden sijainnin perusteella on mahdollista, että ne myötävaikuttavat erityksen pitkittymiseen. Tulosten perusteella ei ole viitteitä, että ilmiöstä olisi haittaa. Rokottaminen on erittäin hyödyllistä, Pitkänen päättää.
Oskari Pitkänen on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2020 ja asuu Pirkkalassa. Hän työskentelee johtavana tutkijana FVR – Suomen rokotetutkimuksessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 28. marraskuuta
LL Oskari Pitkäsen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Sapovirus Gastroenteritis in Finnish Children: A Minor Leaguer in the Shadow of Rotavirus and Norovirus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 28.11.2025. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tytti Vuorinen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Sauli Palmu Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.