Lääkärin vuorovaikutus on tärkeä osa potilaan hoitoon sitoutumista

Toisten arvioiden pyytäminen ja tarvittaessa asiakkaan niiden puoleen ohjaaminen on kuulunut hyviin hoitokäytäntöihin vähintään Hippokrateen valasta saakka. Kyseenalaisten tietolähteiden pariin kääntymistä halutaan kuitenkin välttää. Tilanne on ihanteellinen, jos potilaan ja lääkärin välistä keskustelua käytäisiin vastaanoton aikana siinä määrin, että se vähentäisi ylipäätään täydentävän tiedon tarvetta – etenkin vähemmän luotettavista lähteistä. 

PROSHADE-hankkeen äskettäin julkaisema tutkimus selvitti, miten terveydenhuollon asiakkaat hyväksyvät tai ovat hyväksymättä saamansa hoitopäätöksen lääkärin vastanotolla. Kyseessä oli ikääntyneisiin palvelunkäyttäjiin keskittynyt ja kuvitteellisiin skenaarioihin perustunut kyselytutkimus.

– Tutkimuksemme osoitti, että hoitopäätöksen hyväksymisen ja torjumisen välissä esiintyy myös niin kutsuttua ehdollista hyväksyntää, jolloin asiakas päättää etsiä toisaalta täydentävää tietoa ennen lopullista päätöstään, tutkimuksen toteuttanut Tuuli Turja kertoo. 

Turja on sosiaalipsykologian tutkija Tampereen yliopistossa ja toimii osana Suomen akatemian alaisen Strategisen tutkimuksen neuvoston PROSHADE-hanketta. Hanke tutkii muun muassa potilaan tuottaman tiedon ja jaetun päätöksenteon hyödyntämistä terveydenhuollossa. 

Tuoreessa tutkimuksessa löydettiin kaksi vuorovaikutuksellista strategiaa, joilla tukea terveydenhuollon asiakasta hyväksymään saamansa hoitopäätöksen. Ensimmäinen strategioista liittyy hoitopäätöksen tekemisen tilanteeseen ja erityisesti jaetun päätöksenteon käytäntöön. Jaetussa päätöksenteossa lääkäri huomioi tutkimuksiin perustuvan ammattitiedon lisäksi potilaan tuottaman tiedon omasta tilanteestaan, arvoistaan ja mieltymyksistään. 

– Vaikka terveydenhuollon asiakkaat eroavat siinä, kuinka paljon he haluavat osallistua hoitoonsa liittyvään päätöksentekoon, niin jaetun päätöksenteon huomattiin keskimäärin tukevan hoitopäätöksen hyväksymistä, Turja tarkentaa.  

Kun terveydenhuollon asiakas ei hyväksy hoitopäätöstä ehdoitta, hän päättää selvittää tilanteestaan enemmän vastaanoton jälkeen. Näissä ehdollisen hyväksynnän tapauksissa asiakas ohjautuu erilaisten tietolähteiden puoleen. Tutkimuksessa tehtiin ero virallisten (esim. terveydenhuollon ammattilaiset ja Käypä hoito -suositukset) ja epävirallisten (esim. puskaradio ja -some) tietolähteiden välille. 

Kielteiset kokemukset tulisi käsitellä, jotta torjunta ja vaihtoehtotieto vältettäisiin 

Lopulta tutkimuksessa oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, mitkä seikat lisäävät asiakkaan aikomusta hakeutua juuri epävirallisten tietolähteiden pariin vastaanoton jälkeen. 

– Epävirallisten tietolähteiden imuun oli yhteydessä asiakkaan aikaisemmat, kielteiset kokemukset heidän saamistaan hoitopäätöksistä. Toisin sanoen, asiakkaat, jotka tulevat vastaanotolle kantaen aikaisempien kokemusten taakkaa, tulevat todennäköisemmin etsimään myös vaihtoehtoista tietoa ennen hoitoon sitoutumista, Turja kertoo. 

Tutkimuksen mukaan hoitopäätöksen hyväksymistä tuetaan sillä, että aiemmat kielteiset muistot, odottamattomat hoitopäätökset ja huolenaiheet kyettäisiin ottamaan paremmin huomioon vastaanotolla. 

– Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, kuinka vastaanotoilla voitaisiin tunnistaa merkit aiotusta hoitopäätöksen torjumisesta, jotta asia voitaisiin nostaa siellä keskusteluun. Tämä loisi tilaisuuden edistää luotettavien tiedonlähteiden luo hakeutumista esimerkiksi puska-somen sijaan, Turja tiivistää. 

Patient Education and Counseling -lehdessä toukokuussa 2025 julkaistava tutkimusartikkeli on jo vapaasti luettavissa verkkoversiona.  

Tutkimusartikkeli

Tuuli Turja, Virpi Jylhä, Milla Rosenlund, Hanna Kuusisto, Conditional adherence after medical recommendation and the attraction of additional information,
Patient Education and Counseling, Volume 134, 2025.