Kansainväliset opiskelijat arvostavat Tampereen yliopistoa – mutta kehitettävääkin löytyy

Kansainväliset opiskelijat ovat tulleet Suomeen ja Tampereelle monista syistä. Osa hakee korkeatasoista koulutusta, osa uusia uramahdollisuuksia, osa turvallista ja toimivaa yhteiskuntaa. Monille ulkomailla opiskelu on myös suuri henkilökohtainen investointi, jonka toivotaan avaavan ovia tulevaisuuden työelämään.

Vasta julkaistu tutkimus antaa kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksista Tampereen yliopistossa myönteisen mutta moniäänisen kuvan. Tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneista opiskelijoista valtaosa oli opintoihinsa yliopistossa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. 

– Erityisesti opiskelijat kehuivat laadukasta opetusta ja mahdollisuutta rakentaa oma opintopolku joustavasti. Opettajia ja ohjaajia kuvattiin helposti lähestyttäviksi, avuliaiksi ja opiskelijoita kunnioittaviksi. Monille on ollut myönteinen yllätys, että Suomessa opetuksen sisällöistä voi keskustella avoimesti ja opettajia saa myös kyseenalaistaa, kertovat tutkimuksen tekijät tutkija Tiina Rättilä ja nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia.

Tutkimukseen osallistuneet arvostivat niin ikään yliopistokampusten kirjastoja, laboratorioita, opiskelijaravintoloita ja muita opiskelua tukevia resursseja. 

Myös kansainvälinen opiskeluympäristö koettiin arvokkaaksi. Monille eri maista tulevien opiskelijoiden kanssa työskentely avasi uusia näkökulmia ja kehitti taitoja, joista on hyötyä myös tulevassa työelämässä.

Kaikki tutkinto-ohjelmat ja kurssit eivät vastanneet odotuksia

Vaikka yleiskuva Tampereen yliopistosta oli hyvin myönteinen, tutkimukseen osallistuneet löysivät myös kehittämiskohteita. Joidenkin mukaan tutkinto-ohjelmat eivät olleet niin tasokkaita, käytännönläheisiä tai ammatillisesti hyödyllisiä kuin he olivat etukäteen odottaneet.

Myös suomen kielen opetusta arvioitiin kriittisesti. Tutkimuksen kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli opiskellut suomea osana opintojaan. Kursseja ja opettajia pidettiin laadukkaina, mutta monen kokemus oli, ettei opetus kehittänyt riittävästi sellaista puhetaitoa, jota tarvitaan arjessa ja työelämässä pärjäämiseksi.

– Havainto on tärkeä, sillä tutkimuksista ja käytännön kokemuksesta tiedetään, että kielitaito avaa ovia työpaikkoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Hyvä kielitaito ei kuitenkaan kehity vain sääntöjä opettelemalla, professori Honkatukia sanoo.

Kyselyssä ja haastatteluissa opiskelijat muistuttivat, ettei kieliopin hallinta yksin riitä, jos kieltä ei uskalla tai osaa käyttää arjen asioinnissa, työpaikalla ja sosiaalisissa kohtaamisissa.

Työelämään siirtyminen kaipaa vahvempaa tukea

Monille tutkimukseen osallistuneille kansainvälisille opiskelijoille erityisesti opintojen loppuvaihe ja siirtymä työelämään näyttäytyivät haastavina. Aineistossa näkyy kokemuksia siitä, ettei yliopistossa ollut aina tarjolla riittävästi ohjausta opinnäytetyön tekemiseen tai valmistumisen jälkeisten urasuunnitelmien rakentamiseen. Osalla ohjauksen puute oli johtanut myös valmistumisen viivästymiseen.

– Kansainvälisille opiskelijoille tutkinnon arvo punnitaan usein lopulta siinä, millaisia mahdollisuuksia se avaa työmarkkinoilla, tutkijat huomauttavat.

Moni tutkimukseen osallistunut koki, että juuri tässä odotukset ja todellisuus eivät kohdanneet. Harjoittelumahdollisuuksia oli liian vähän, eivätkä opinnot opiskelijoiden näkemyksen mukaan kytkeytyneet riittävästi työelämään tai tukeneet valmistumisen jälkeistä työllistymistä.

Tampereen yliopistossa jaetaan huoli kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä. 

– Kansainvälisten opiskelijoiden tuki on yliopistolle tärkeää paitsi opiskelijoiden itsensä myös kansainvälistymisen ja yhteiskunnan osaamisen kannalta, muistuttaa vararehtori Antti Lönnqvist.

Kansainvälisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tukea työllistymiseen kehitetään yhteistyössä monen toimijan kanssa. 

– Yliopiston opiskelijat tarjoavat laajaa potentiaalia työnantajille esimerkiksi opinnäyteyhteistyössä.Olemme rakentaneet Idman-säätiön kanssa yhteistyössä opinnäyteapurahan. Uusi avaus tukee niin kansainvälisen opiskelijan yhteyksiä suomalaiseen työelämään kuin yhteistyötämme yritysten ja yhteisöjen kanssa, kertoo päällikkö Joanna Kumpula. 

Hyvinvointi rakentuu arjessa – ja vaikuttaa siihen, halutaanko Suomeen jäädä

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansainvälisten opiskelijoiden opiskeluaikaista hyvinvointia. Myönteinen havainto oli, että selvä enemmistö tutkimukseen osallistuneista arvioi hyvinvointinsa opiskeluaikana hyväksi. Monet myös tunsivat kuuluvansa osaksi yliopistoyhteisöä ja kokivat, että heitä oli kohdeltu yliopistossa reilusti ja yhdenvertaisesti.

Samaan aikaan aineisto teki näkyväksi, että myönteisen yleiskuvan alla monet kansainväliset opiskelijat kokivat myös stressiä, yksinäisyyttä, taloudellista epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta.

Vahvin huoli koskee kansainvälisten opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksia. Sosiaaliseen elämäänsä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli alle puolet tutkimuksen kyselyyn vastanneista. 

– Havainto on vakava, koska monet tutkimukset osoittavat, että yksinäisyys ei ole vain epämukava tunne, vaan yksilön hyvinvointia heikentävä rakenteellinen riski. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla se voi lisätä psyykkistä kuormitusta, vaikeuttaa opintojen etenemistä ja vahvistaa ajatusta siitä, ettei Suomeen kannata jäädä, Rättilä toteaa.

Monet yksinäisyyttä ja siitä johtuvia mielenterveyden haasteita kokeneet olivat kuitenkin osanneet hakeutua YTHS:n palvelujen piiriin ja saaneet tilanteeseensa apua sitä kautta.

Nivelkohtiin kaivataan lisää tukea

Raportin perusteella Tampereen yliopistossa on jo paljon sellaista, joka tukee kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointia: aktiivista opiskelijatoimintaa, opetushenkilökunnan myönteistä suhtautumista, ohjausta, kansainvälisiä yhteisöjä ja toimivia tukipalveluja. 

– Näitä vahvuuksia kannattaa vaalia. Samalla tarvitaan nykyistä järjestelmällisempää huomiota niihin nivelkohtiin, joissa kansainvälinen opiskelija jää helposti yksin, kuten opintojen alkuvaiheen jälkeen, opinnäytetyötä tehdessä, työharjoittelua etsiessä, valmistumisen lähestyessä sekä vaiheessa, jossa yliopiston tukiverkostot jäävät taakse.

Yliopistoa suositellaan mutta Suomeen jääminen mietityttää

Kun kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, suosittelisivatko he Tampereen yliopistoa muille kansainvälisille opiskelijoille, vastaukset olivat pääosin myönteisiä. Yliopisto nähtiin hyvänä opiskelupaikkana ja Tampere turvallisena ja viihtyisänä asuinympäristönä.

Sen sijaan Tampereelle ja Suomeen jäämistä pitkällä aikavälillä pohdittiin kriittisemmin. 

– Epäröinti liittyi erityisesti heikkoihin työllistymisnäkymiin ja työmarkkinoiden syrjiviin käytäntöihin. Monen kokemus on, että julkisista puheista huolimatta kansainvälisiä osaajia ei aidosti haluta Suomeen eikä heidän osaamistaan arvosteta täällä, tutkijat kertovat.

Tutustu KOPPI-hankkeen loppuraporttiin 

***

Tutkimus perustuu Tampereen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön 2022–2025 kumppanuussopimuksen keskeiseen tavoitteeseen edistää osaavan työvoiman saatavuutta Pirkanmaalla. Tutkimuksen on rahoittanut Tampereen kaupunki.