Kuva: Jonna Karekivi, Tampereen yliopisto
Daria Kostiniuk selvitti väitöskirjassaan, kertovatko verestä mitattavat mikroRNA-molekyylit ja epigeneettiset kellot, eli DNA:n kemiallisiin merkkeihin perustuvat biologisen iän mittarit, keski-ikäisten sairastumisriskistä. Kysymys oli, tuovatko ne tietoa enemmän kuin tavanomaiset riskitekijät, kuten ikä, paino, verenpaine ja elintavat. Muutama mikroRNA liittyi myöhempään verenpainetautiin ja rasvamaksaan, mutta ne paransivat sairastumisriskin arviointia vain vähän. Epigeneettiset kellot eivät tässä aineistossa parantaneet ennustetta tavallisten mittausten, kuten iän, sukupuolen, vyötärön ja painon, tupakoinnin ja alkoholinkäytön lisäksi, vaikka niidenkin ennustekyky oli vain kohtalainen. Tulokset muistuttavat, ettei molekyylin yhteys sairauteen vielä tarkoita, että se auttaa riskin arvioinnissa, joten biologisen iän testien käyttöä henkilökohtaiseen terveysseurantaan ei tulosten perusteella voi perustella. MikroRNA:t ovat silti kiinnostavia kohteita, kun tutkitaan sairauksien syntymekanismeja.
Filosofian maisteri Daria Kostiniukin molekulaarisen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Molecular Biomarkers for Improved Risk Prediction in Noncommunicable Diseases: MicroRNAs and epigenetic clocks tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 20. marraskuuta 2026.
Vastaväittäjänä toimii professori Matti Pirinen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM). Kustoksena toimii dosentti Emma Raitoharju Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.