Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Anssi Nikkola tutki akuutin haimatulehduksen riskitekijöitä, vaikeusasteen ennustamista, taustasyiden jakaumaa sekä alkoholinkäyttöä sairastetun haimatulehduksen jälkeen. Tulosten perusteella sappikivet ovat pirkanmaalaisväestössä yleisin ensimmäisen haimatulehduskohtauksen taustasyy, eikä alkoholi enää ole hallitseva aiheuttaja aiempien vuosikymmenten tapaan. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että uusi verikoe, suPAR, ennustaa haimatulehduksen vaikeusastetta taudin varhaisvaiheessa paremmin kuin nykyisin käytössä olevat verikokeet. Lisäksi tutkimus tarkensi SPINK1-geenimuutoksen merkitystä alkoholiperäisessä haimatulehduksessa: geenimuutos oli yleinen haimatulehdukseen sairastuneilla ja sitä esiintyi vain hyvin harvoin alkoholin suurkuluttajilla, jotka eivät olleet sairastuneet haimatulehdukseen. Tulokset viittaavat myös siihen, että onnistuneesti hoidetun sappiperäisen haimatulehduksen jälkeen ei ole tutkimusnäyttön perusteella välttämätöntä pidättäytyä täydellisesti alkoholista.
Lääketieteen lisensiaatti Anssi Nikkolan väitöskirja Etiology, Risk Factors and Clinical Course of Acute Pancreatitis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.9.2026.
Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Puolakkainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.