Alumnimme Jouni Ovaska: Kansanedustajan työssä on hyötyä kasvatustieteen opinnoista

Kasvatustieteilijät ovat hyvin edustettuina eduskunnassa

Jouni Ovaska kuvailee urapolkuaan luokanopettajasta kansanedustajaksi omalla tavallaan määrätietoiseksi prosessiksi, jossa sopivalla ajoituksellakin on ollut oma osansa. Kasvatustieteen opintojensa aikana hän huomasi kiinnostuvansa aina vain enemmän politiikasta, joten hän opiskeli yliopistossa myöhemmin myös valtio-oppia.

Tie eduskuntaan eteni pikkuhiljaa, ylioppilaskunnasta ja edustajistosta kuntapolitiikan kautta valtakunnan tasolle.

– Tilastojen valossa meitä kasvatustieteilijöitä on eduskunnassa itse asiassa aika paljonkin. Ehkä me edustamme sopivanlaista ihmistyyppiä ja tietynlaista luonnetta. Puhuminen ja ongelmanratkaisu ovat meille luontaisia asioita. Kompromissejakin on osattava tehdä molemmissa töissä, Jouni toteaa.

Poliittiseen työhön liittyy uudenlaisia haasteita

Kansanedustajan työpöydällä on kaiken aikaa suuria kokonaisuuksia. Jouni pitää erittäin innostavana, että asioita on paljon ja että työssä pääsee käsittelemään suuria ilmiöitä – niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin.

Viime vuosien suurimpiin onnistumisiin hän lukee Suomen Nato-jäsenyysprosessin, johon sitoutui koko eduskunta ja lähes kaikki kansanedustajat. Suomalaiset näyttivät asiassa suuntaa, ja maamme on nyt puolustusliiton arvostettu, täysvaltainen jäsen.

Haastetta poliittiseen työhön tuo puolestaan se, että julkisessa ja sosiaalisessa mediassa esiintymisestä on tullut keskeinen osa työnkuvaa. Toisinaan tulee tunne, että kansanedustajan pitäisi olla päätyönsä ohella nykyään myös näyttelijä, editoija ja ohjaaja.

Etenkin viime vuosina haasteeksi ovat nousseet myös tietynlainen blokkiutuminen ja kuplautuminen.

– Kulttuurisodat valitettavasti repivät yhdessä tekemisen henkeä, ja vasen ja oikea tuntuvat eriytyvän toisistaan. Ilmiö tulee Suomeen maailmalta, mutta on se osin kotitekoistakin, Jouni toteaa.

Eduskunnan arvovaltaa rapauttavia uutisia nousee aika ajoin esiin myös eduskunnan sisältä. Positiiviset puolet saavat harvoin yhtäläistä medianäkyvyyttä.

Hyvät asiat eivät aina näy ulospäin, mutta meillä on hyvä työyhteisö, jossa ihmiset arvostavat toisiaan politiikkaan liittyvästä kilvoittelusta huolimatta."

Jouni Ovaska

– Hyvät asiat eivät aina näy ulospäin, mutta meillä on hyvä työyhteisö, jossa ihmiset arvostavat toisiaan politiikkaan liittyvästä kilvoittelusta huolimatta, Jouni kertoo.

Maailmanparannusta yksilöä unohtamatta

Poliitikon tärkeinä ominaisuuksina Jouni pitää analysointi- ja tulkintakykyä, tiedonhankintaa eri lähteistä, sosiaalisuutta sekä tietynlaista luonteenlujuutta. Omat tavoitteet on tärkeää pitää mielessä, vaikka monelta suunnalta yritetäänkin vaikuttaa.

Eduskuntatyönsä ohella Jouni on myös pitkäaikainen Tampereen kaupunginvaltuutettu. Tässä tehtävässä hän pitää ydintavoitteena hoitaa paikallisten ihmisten asioita ja varmistaa heille sujuva arki. Tämä sisältää esimerkiksi asumisen, liikenteen, kulttuurin ja harrastukset. 

– Tampereella näkyy vahva yhteistyöhenki, joka kestää neuvottelut puoluekannoista riippumatta. Tampere on minulle myös koti, ja olen aina ollut sitä mieltä, että Tampere on maailman paras kaupunki.

Ylpeä Tampereen yliopiston alumni

Jouni muistelee lämmöllä opiskeluvuosiaan Tampereen yliopistossa. Erityisen positiivisesti on jäänyt mieleen luokanopettajaopintojen yhteisöllinen opetustapa. Opintoryhmä toimi varsin luokkamaisesti ja toiminnallisesti, mikä antoi runsaasti ammennettavaa myös omaan opettajantyöhön.

Minusta oli hienoa, että lähiopetusta oli paljon, se hitsasi meidät yhteen ja toi erilaiset persoonat näkyviin."

Jouni Ovaska

– Paljon tehtiin kaikenlaista yhdessä. Minusta oli hienoa, että lähiopetusta oli paljon, se hitsasi meidät yhteen ja toi erilaiset persoonat näkyviin. Hyvänä tasapainona kasvatushistorian luennoille laitettiin toisinaan estot kunnolla sivuun, ja vaan laulettiin ja leikittiin yhdessä, Jouni muistelee hymyillen.

Tampereen yliopiston Jouni kertoo olevan itselleen aito ylpeydenaihe. On hienoa voida sanoa valmistuneensa oman kotikaupungin omasta yliopistosta. 

Nykyisiä opiskelijoita hän kannustaa ottamaan kaiken irti opiskeluvuosista.

– Hyödyntäkää akateemista vapautta, lähtekää vaihtoon, käykää vieraammillakin maaperillä ja hyödyntäkää myös laajat mahdollisuudet yliopiston sisällä. Samaan aikaan kannattaa pitää mielessä myös kohtuus – sekin on tärkeää.

Teksti: Tiina Leivo