Moodle-sankarit!

Moodle-sankarit podcast

Miina: Hello kaikille ja lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan Moodle-sankareiden podcastia. Meillä on tänään studiossa neljä digilehtoria TAMKista ja aiotaan keskustella Moodlen eri puolista vähän eri näkökulmista. Ketäs meitä on studiossa mukana?

Ville: Mä voin vaikka aloittaa. Mä olen Palkisen Ville ja työskentelen ammatillisena opettajankouluttajana TAMKissa ja TAOKissa. Moodlesta voin sen verran sanoa, että olen käyttänyt sitä ehkä semmoisen 15 vuotta töissäni joka viikko. Se ehkä kertoo karua kieltää mun työtehtävistä ja työurasta.

Hanna: Mä olen Schroderuksen Hanna ja tuun tuolta liiketalous- ja mediayksiköstä. Olen Moodlen kanssa ollut tekemisissä vasta vähän reilun vuoden ajan. Sitä ennen käytin toista oppimisympäristöä.

Miina: Kerro vielä mikä se oli. 

Hanna: Se oli Canvas ja vielä on vähän opettelua ehkä Moodlen suhteen. Toivoisin tiettyjä asioita mitä sieltä löytyisi. Itse asiassa tänään kuulinkin teiltä jo, että ainakin yksi juttu sieltä löytyy.

Henri: Jätetäänkö arvoitukseksi, että mikä se on?

Hanna: Voidaan keskustella siinä myöhemmässä vaiheessa.

Henri: Hyvä. Mä olen Annalan Henri ja mä olen kieltenopettajana TAMKilla ja myös digilehtorina. Vähän niin kuin Ville, että Moodlea on käytetty pitkään ja hartaasti. Semmoinen 15 vuotta reilut opettajan näkökulmasta ja tietysti sitä ennen opiskelijan vinkkelistä myöskin.

Miina: Mun nimi on Miina Kivelä ja tulen kanssa Lime-yksiköstä. Siellä liiketalouden puolella toimin digimarkkinoinnin lehtorina ja sitten myös toisessa roolissa digilehtorina, eli kollegoiden vertaismentorina erilaisissa digiasioissa. Mähän olen tosiaan tullut tänne TAMKiin aikanaan yli 21 vuotta sitten opiskelijaksi. Silloin Moodle oli aika uusi juttu vuonna 2005, että se oli jonkin aikaa ollut talossa. Mä olen itse kasvanut Moodlen mukana ja nykyään kun pääasiassa opetan verkossa, niin sitä tulee tosi aktiivisesti käytettyä oikeastaan joka päivä jollain tavalla. Olen vähän semmoinen ehkä Moodle-nörtti, että tykkään kokeilla siellä kaiken näköisiä uusia toimintoja ja sitten vähän toteutuksilla aina jotain pikkuasiaa parantaa siellä Moodlessa.

Henri: Hyvä. Mistäs lähdetään liikkeelle sitten keskustelemaan?

Hanna: No lähdetäänkö me ensin juttelemaan vähän siitä, että mistä tämä podcast sai alkunsa? Minkä takia me ollaan täällä tänään juttelemassa?

Henri: Kenen syy? Tässä kaikki katselee syyttävästi toisiaan pöydän ääressä.

Hanna: Katsotaanko me kaikki Henriä?

Henri: Miksi mua katsotaan? Me päätettiin tehdä tämmöinen videosarja Moodle-sankarit. Tämä on tuossa tässä nyt kevään aikana julki ja siinä on ajatus antaa tämmöisiä lyhyitä, hyvin käytännöllisiä vinkkejä siihen, että miten opettaja saa Moodleistaan paremmat, helposti ja yksinkertaisten ohjeiden avulla. Ajateltiin, että olisi kiva siihen videosarjan kylkeen vähän tämmöinen syväluotaavampi podcast, missä päästäisiin vähän kerrankin oikeastaan näin neljän asiantuntijan kesken enemmän keskustelemaan, että miten me on koettu ne eri asiat Moodlesta ja millaisia esimerkiksi hyviä käytänteitä ollaan hoksattu, mitä tämmöisiä huonojakin tapoja on tullut vastaan ja just niistä omista lähtökohdista, että mitä me ajatellaan Moodlen käytöstä.

Miina: Aika usein digiasioissa joutuu antamaan semmoisen virallisen vastauksen tai teknisen ohjeen siihen, että miten joku asia toteutetaan ja nyt toivottavasti tämän pod-jakson aikana päästään kertomaan myös meidän omia käytännön kokemuksia sekä hyviä että huonoja tähän aiheeseen liittyen.

Ville: On tosi hyvä huomio, että kun joku videokin pyritään pitämään semmoisena puolentoista minuutin mittaisena, niin ei siinä oikein taustoja ihan hirveästi viitsi avata, että tässä päästään varmasti syvemmälle.

Miina: Joo ja onneksi Moodle on tosiaan ollut niin pitkään olemassa, että siihen löytyy tosi hyvin erilaisia teknisiä ohjeita, että jos itse on saanut inspiraation siitä, että mitä haluaisi kokeilla, niin aika nopeasti siihen löytää kyllä ohjeet. Siihen tekniseen toteutukseen toivottavasti voidaan myös tuoda semmoista inspirationia siihen, että mitä kaikkea on mahdollista tehdä ja lähteä sitten tuomaan sinne omille Moodle-toteutuksille mukaan.

Hanna: Ja haluaisin tässä muistuttaa vielä siitä opiskelijoista eli siitä, että kuinka paljon helpompaa heille on tiettyjen asioiden tekeminen ja toimiminen, kun meillä on Moodlessa ne muutamat jutut siellä kunnossa.

Ville: Tästä päästäänkin varmaan sopivasti sitten aiheessa eteenpäin, että mennään katsomaan vaikka, että mitä opintojakson perustietoihin on laitettu.

Henri: Joo ja meillä on tässä podcastissa nämä samat aiheet, mitä meillä on niissä videoissa, eli neljä aihetta ja niistä ensimmäinen on tämä opintojakson perustiedot. Ja olen samaa mieltä, että mennään ensimmäiseen aiheeseen ennen kuin loputkin kuulijat tipahtaa linjoilta. Että onneksi olkoon hyvä kuulija, jos olet tähän asti jaksanut kuunnella, niin olet varmaan sinnikkäämpi kuin 90 prossaa meidän kuulijoista. No älä nyt. Sori, oli pakko kokeilla tuota.

Miina: Joo, mutta jos mietit, että mitä kaikkea opintojakson perustietoihin kuuluu, niin tosi hyvin pääsee alkuun jo sillä, että tuo tämän TAMP-pohjan sinne omaan Moodleen ja lähtee sen päälle rakentaa. Eli silloin aika monet näistä asioista löytyy jo sieltä valmiina sillä tavalla, että itse täytyy vaan vaihtaa sinne ajankohtaiset tiedot, oikeat koodit ja aikataulut paikoilleen näkyviin.

Ville: Joo ja se on hyvä huomioida, että eihän sitä sitten jokaiselle toteutukselle tarvitse sitä pohjaa käyttää. Että sitten kun on tehnyt yhden hyvän Moodle-työtilan, niin kyllähän sen sitten voi kopioida seuraavalle sellaisenaan.

Hanna: Ja nämä perustiedot on kyllä tosi tärkeitä, että varsinkin jos on verkko-opiskelija, joka ei siellä luokkahuoneessa hirveästi käy, eikä pysty kyselemään sieltä niitä asioita, mitä siellä normaalisti aina kerrotaan ja nähdään ja muilta. Esimerkiksi opiskelukavereilta kysytään ja muuta. Ne on tosi tärkeitä, että ne löytyy sieltä ne aikataulut ja semmoiset suoritusohjeet ja esimerkiksi arviointiin vaikuttavat asiat.

Miina: Se usein unohtuu varsinkin silloin, jos osa opetuksesta tapahtuu siellä luokassa. Ja Hanna, sinähän olet ollut ihan 100 % verkko-opettajana ennen TAMKiin tuloa, niin sinulla on siihen hyvä näkemys, että mitä silloin tarvitaan.

Hanna: Joo, silloin ihan tosiaan lähtee siitä, että kun juteltiin opiskelijoiden kanssa ja kuultiin heiltä, että kaikilla opettajilla saattaa olla vähän erilainen tyyli esimerkiksi kertoa niitä aikatauluja, että toisilla ne on PowerPointissa ja toisilla ne on heti sinne etusivulle ja muuta, niin silloinkin lähdettiin hakemaan sitä, että voisiko tähän löytyä semmoinen yhtenäinen tapa toimia ja täällä ollaan siinä samassa aiheessa nyt.

Henri: Kyllä, tämä on se yksi, tai oikeastaan se isoin syy siihen, että miksi tämmöinen TAMKin Moodle-pohja haluttiin lanseerata on juurikin se, että kun eri opettajilla on niin eri tapoja jäsentää sitä Moodlea ja siellä voi olla ne kaikki tiedot olemassa, mutta ne on niin eri paikoissa, että sitten kun opiskelija surfailee eri opettajien Moodleissa, niin aina joutuu uudestaan etsiä ja miettiä, että mitenköhän tämän opettajan logiikan mukaan tämä homma pitäisi mennä. Se on mun mielestä tosi hyvä pointti, että pitäisi saada riittävästi semmoisia yhtenäisiä linjoja sovittua, mutta totta kai jättää sillä luovuudelle tilaa ja semmoiselle opettajan omalle näkemykselle.

Miina: Sitten taas meidän tutkinto-opiskelijoilla monesti menee perimätietona, että miten joku tietty opettaja toimii, mutta nykyään enenevissä väärin meillä on ihan kokonaan tutkinto-opiskelijoiden ulkopuolisia tyyppejä, on avoimen amkin kautta toteutuksia, on opin.fi toteutuksia, ristiinopiskelupalvelutoteutuksia, jossa ne opiskelijat saattavat olla ihan eri puolelta Suomeen jostain toisesta korkeakoulusta tai jopa sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole opiskellut edelliseen 20 vuoteen yhtään mitään. Tämmöisissä tilanteissa on erityisen tärkeää, että ne on mieluummin kommunikoitu liian selkeästi kuin se, että siinä jäisi jotain tulkinnanvaraa tai sitten, että niitä joutuisi haeskelemaan, koska kuten tiedämme, nykyihmisen keskittymiskyky on kolmen sekunnin vai kahdeksan sekunnin luokkaa. Aika hyvin saa otsikoiden ja nostaa siihen yläosaan ne tärkeimmät asiat esille, että joku ne sieltä löytää ja haluaa lukea.

Ville: Anteeksi, mitä sä oikein sanoit? Tuosta pikkuisen aikaisemmin keskusteltiin, että meilläkin neljällä oli jo eri tavat, että miten pyydettiin opiskelijoita ottaa yhteyttä. On tässä tämmöistäkin vaihtelua, mutta toisaalta jos ne ohjeet löytyy samasta paikasta, että miten otetaan yhteyttä, niin se varmaan kyllä opiskelijaa auttaa.

Miina: Kertokaa, miten toivotte yleensä opiskelijoilta yhteydenotot? Mitä kirjoitatte sinne Moodlen yläosaan?

Ville: Kyllä mä laitan sinne puhelinnumeron myöskin ja sähköpostiosoitteen ja kirjoitan siihen, että yhteydenotot insisijaisesti sähköpostilla, koska se on sitten helpompi mulle. Ja on toiminut kyllä ihan ok.

Hanna: Mä oon näillä mun kursseilla aina käyttänyt sitä, että sähköpostilla yhteydenotot opiskelijoilta yleisissä asioissa. He käyttävät sitä keskustelupalstaa siellä, mikä on kaikille avoimena opiskelijoille. Jokainen pystyy laittamaan sinne kysymyksiä ja he pystyvät myöskin vastaamaan siellä kysymyksiä, jos opettaja ei ole kerennyt vielä vastata siihen tai muuta. Se on kaikille toimiva ja samat kysymykset näkyy kaikille. Ja sitten jos on jotain henkilökohtaisempia asioita, niin sitten voi laittaa opettajalle sähköpostia ja tietenkin, jos kurssilla on vaikka useampi opettaja, niin molemmille opettajille yhtä aikaa. Nämä on ne mun ohjeistukset.

Henri: Oikeastaan samalla tavalla on toiminut kuin Hanna, että on kysymysvastauspalsta, mihin kaikki voi laittaa kysymyksiä ja vastauksia ja sitten tämä sähköposti siinä. Ja monesti se, että on tykännyt laittaa sinne sivupalkkiin lohkona sen opettajantiedot, että se on siellä oikeassa reunassa, että siellä saattaa olla kuva ja sitten siinä on noin perustiedot, että miten saa yhteyden ja näin poispäin.

Miina: No siis mä tein ennen kanssa tuolla, että mulla oli se oikeassa sivupalkissa, mutta sitten mä huomasin kurssipalautteista, että sinne rupesi tulemaan, että en löydä mistään opettajan yhteystietoja. Ja sitten kun mä rupesin sitä asiaa tutkimaan, niin huomasin, että osa opiskelijoista ei ollenkaan laita sitä Moodlen oikeaa sivupalkkia esille. Ja sitten ne, jotka käyttää sitä mobiilissa, niin se mobiilinäkymä pukkaa sen oikean sivupalkin koko sivun kaikista alimmaiseksi. Että se voi olla syy siihen, että miksi ihmiset eivät löytäneet minun yhteystietojeni sieltä, vaikka ne siellä oli oikein valokuvan kanssa. Ja nyt sitten siinä uudessa pohjassa se on tosiaan kiinnitettynä siihen yläosaan, joka on vähän niin kuin pakko nähdä, kun sä tuut sisälle sinne Moodleen. Ja minulla vielä noista yhteydenottotavoista on ollut esillä sähköposti. Ja sitten monta vuotta minulla oli myös LinkedInin profiilin osoite, erityisesti tuon liiketalouden puolella. Rohkaistaan opiskelijoita verkostoitumaan jo opiskeluiden aikana, niin se on minulla ollut siinä mukana. Ja olen kokeillut myös sitä keskustelualuetta, mutta minun omien kokemuksien mukaan minulla on paljon opetusta siis sellaisille ryhmille, jotka on aina samoja. Tai että se on tämä luokka tai tietty saapumisryhmä, niin ne harvemmin ottaa yhteyttä, kun on toinen toisilleen tuttuja, niin sitten sen keskustelupalstan kautta. Mutta olen kuullut, että se toimii tosi hyvin vaikka valintakoekursseilla ja avoimen amkin kursseilla ja muilla tämmöisissä, jos niillä opiskelijoilla ei ole sitä omaa tavallaan porukkaa, keneltä ne voisi kysyä vaikka WhatsAppissa tai Teamsissa tai käytävillä sitä asiaa.

Ville: Toisaalta sellainen pikkutiedon jyväinen, että jossain Moodle-päivityksessä pitäisi tulla sellainen ominaisuus, että sen sivupalkin saa asetuksesta laitettua, että se on aina kirjautuessa oletuksena päällä. Tämä pikkuisen sitä taklaisi, mutta tuo mobiililaitteen ongelma, niin se on kyllä hyvä tiedostaa ja laittaa yhteystiedot ehkä pariinkin paikkaan. Paitsi jos ei halua, että kukaan piilottaisi.

Hanna: Hei, niissä perustiedoissa ne aikataulut on myös tosi tärkeitä. Miten te olette ilmaston siellä aikataulut? Oletteko te käyttäneet jotain visuaalisia elementtejä siellä?

Ville: Pidän visuaalisuudesta, mutta toisaalta pidän myöskin siitä, että asia on helposti lähtevissä yhdellä silmäyksellä. Yleensä laitan siihen alkuun listan, että tässä on nämä tärkeimmät päivämäärät ihan vain bulletpointteina. Tiedän, että osa tykkää visuaalisista, hienoista jutuista tehdä vaikka jollain ThingLinkillä, mutta sitten aina kliksuttelun alla löytyy se lisätieto. Tämä on varmaan myöskin sellainen mielipidekysymys, että kuka tykkää mistäkin.

Henri: Minulla on oikeastaan vähän samalla tavalla, että vähän niin kuin siinä listana alussa ne tärkeimmät. Toisaalta jos minulla on vaikka eri aiheet, viikoittain eri aiheet, niin niissä otsikoissa saattaa olla se nimi ja päivämäärät, että tämä aihe liittyy, että tämä on tämän viikon aihe. Sen lisäksi, että ne on siellä alussa ne päivämäärät, niin on hyvä muistaa myös laittaa kaikkiin niihin. Jos siellä on matkan varrella tiedosta, palautuksia ja muita, niin niihin ne deadlinet kuitenkin asetuksilla, jotta ne näkyy siellä Moodlen systeemissä. Opiskelijat näkevät sieltä, että okei, nyt on joku palautus lähestymässä. Tästä päästään myös siihen Moodlen omaan kalenteriin, eli sinne voi myöskin lisäillä nämä asiat, jos haluaa, niin silloin ne näkyy myös siellä. Tiedän, että jotkut opiskelijat tykkäävät käyttää sitä Moodlen kalenteria aika paljon, mutta jos ei opettajat muista viedä niitä asioita, niin silloin se ei ole kauhean hyödyllistä.

Miina: Ja siellä Moodlen kalenterissa itse asiassa on sellainen toiminto, josta ne saa tuotua omaan Outlook-kalenteriin. Esimerkiksi opiskelijat, että jos käyttää sitä TUNIn tarjoamaa Outlookia, niin ne saa sinne suorilta näkyville. Minä olen itse tosiaan käyttänyt samaa, eli usein siihen kurssin yläosaan laittanut, ihan vaikka minulla olisi live-kurssikin, niin kaikki tapaamiskerrat. Minun on tapana kopsata ne itse asiassa Pepistä sieltä välilehdeltä, jossa näkyy nämä luokkavaraukset ja sitten niiden kellonajat, niin ne saa suoraan napattua sieltä. Ja nyt kun tuli tämä uusi mallipohja, jossa on erillinen osio tällä aikataululle ja suoritusohjeille, niin testasin nyt viimeksi sitä taulukkoa, joka siinä oli. Laitoin sitten siihen taulukkoon näkyvillä tapaamiskerrat ja miten sitten noin tehtävän palautukset suhteutui siihen.

Henri: Linkkaatteko te lisäksi myös sitten nämä opintojakson toteutussuunnitelman siihen Moodleen, vaikka siellä on nämä opintojakson perustiedot?

Miina: Minä en ole ennen tehnyt sitä, mutta nyt olen kokeillut sitä sen TAMK-pohjan myötä, kun sillä kerran se linkkipaikka siitä löytyy. Noista aikatauluista meillä ainakin tuolla liiketalouden puolella monet opettajat ovat tehneet aika kivan näköisiä visuaalisia aikatauluja, jossa sitten hyvinkin selkeästi näkyy se eteneminen. Ollaan tehty ihan vaikka PowerPointilla tai Excelillä sellainen yksinkertainen mallinnus siitä, että missä kohtaa on luennot, missä kohtaa tehdään jotain isompaa harkkatyötä, missä on pakollinen läsnäolo, missä on joku palautus ja muut tällaiset asiat. Jos tosiaan käyttää tällaista kuvamuotoista aikataulua, niin sitten saavutettavuuden takia olisi hyvä olla näkyvillä lisäksi vielä tekstissä, totsussa tai muualla.

Hanna: Minulla on aikaisemmin ollut just aina se kuva siellä jossain materiaaleissa PowerPointissa tai muuta, mutta tosiaan hoksasin talvella sen, että sehän pystyy kätevästi tuomaan kuvana myös siihen aloitusosioon, eli on tekstinä ja kuvana, niin pystyy kätevästi katsoa siitä sitten.

Henri: Noista PowerPointeista ja muista, niin jos teillä on matskuja PowerPointteina, niin linkataanko ne suoraan ihan PowerPoint-tiedostoina vai sitten, että tallennetaan PDFksi? Nyökkäyksiä tulee täällä. Minä itse nimittäin teen kyllä aina niin, että PDF, koska tiedän, että jos mobiilissa varsinkin käyttää, niin ollaan nopeasti ongelmissa, että se on Excelin tiedostoformaattia tai PowerPointtia. Sitten vain niin kuin PDF se aukeaa nätisti laitteella kuin laitteella.

Ville: Tästä päästäisiin ehkä hyvällä aasinsillalla, kun puhuttiin tästä niin kuin staattisesta kuvasta, että miten se opintojakso etenee, niin tähän edistymisen seurantaan ja erityisesti siihen edistymisen seurannan päällä. Onko teillä se käytössä kaikilla opintojaksoilla?

Hanna: Minä en ole itse asiassa sitä itse rakentanut. Se on ollut minulla käytössä siellä joillakin, mutta en ole vielä itse sitä rakentanut. Onko se, kuinka vaikeaa sen edistymisen seurannan käyttöön ottaa?

Ville: Se onneksi on ihan parin klikkauksen juttu, että oikeastaan tämäkin on ehkä enemmän semmoinen pedagoginen kuin tekninen kysymys. Itse olen paljon sitä miettinyt, että mitä kaikkia tehtäviä siihen kannattaa ottaa mukaan siihen edistymisen seurantaan. Koska ihan joka klikkausta tai materiaalin avaamisia ei mielestäni ole järkevää ottaa mukaan siihen. Opiskelijan kannalta olen ajatellut, että tämä on yksi parhaista työkaluista, mitä Moodlessa on. Sieltä näkee heti, että mitä minun pitää tehdä. Varsinkin aikaisemmin, kun olin ammattiopistossa töissä, niin niitä kyselyjä tuli aivan älyttömästi. Että hei, mitä minulta puuttuu? Melkein kaikenhan olen tehnyt. Voitko katsoa? Se, että pääsee opiskelija itsekin seuraamaan sitä edistymistään yhdestä näkymästä. Jos yksi ominaisuus Moodlesta pitäisi nostaa yli muiden, niin minulla se olisi tämä.

Henri: Olen kyllä ihan samoilla linjoilla. Muistan hyvin ajan, kun sitä ei vielä ollut Moodlessa ja sitä kysymysten määrää, että mitä minulta vielä puuttuu. Siihen käytettiin kyllä sitten tuntikausia aina, että no katsotaan nyt, lähdetään availemaan kaikki täältä. Mutta nyt se on tosiaan vähentynyt ihan dramaattisesti juurikin tämän takia. Minulla on kyllä joka kurssilla tuo edistymisen seuranta käytössä. Hyvä kysymys tuo, minkä Ville sanoi. Juuri se, että mitä kaikkea siihen kannattaa sisällyttää. Se on syytä miettiä kyllä. Sitten toisaalta myös se, että miten sen rakentaa. Siinähän on vaihtoehtoina se, että opiskelija itse merkkaa suoritetuksi. Se on ihan hyvä tietyissä konteksteissa. Toinen, mikä on myös käyttökelpoinen, on se, että asettaa semmoisia ehtoja siellä. Milloin se merkkaantuu itsestään. Se on eri tehtävätyypeissä. Ne ehdot on erilaisia. Siellä voi olla vaikka joku arviointiraja, että kun tämä on tehty ja saat tästä tietyn arvosanan, niin silloin se muuttuu vihreäksi. Tämä on myös hyvä varsinkin semmoisilla kursseilla, missä arvosana ja kurssin läpäisy perustuu siihen, että siellä on tehtynä tietyt aktiviteetit. Ei ole vaikka pelkästään lopputentti, vaan siinä on kaikenlaista. Opettaja ja opiskelija molemmat näkevät nopeasti, että nyt on kaikki vihreänä, kaikki on tehty ja se on siinä.

Ville: Tuosta on hyvä kertoa myöskin kuitenkin vielä opiskelijoilla, vaikka heillekin tämä työkalu on tuttu. Ainoat kyselyt tuosta oikeastaan on tullut siinä tilanteessa, kun on ollut tehtävän palautus, vaikka se on esseetyyppinen, ja olen arvioinut sen itse ja antanut siitä arvosanan. Opiskelija on palauttanut tehtävän, palkki muuttuu keltaiseksi ja hän ihmettelee, että hetkinen, miksei tämä muuttunutkaan vihreäksi, kun tein tämän palautuksen. Mutta sitten kun on kertonut kaikille, että se vaatii vielä vähän opettajankin tekemistä, niin silloin toimii toikin ja nämäkin kyselyt loppuvat.

Miina: Itse asiassa minä juuri yhdellä kurssilla tein sellaista matoa, jossa halusin, että se muuttuu vihreäksi, kun opiskelija on tehnyt tentin, mutta se tulee arviointikirjaan näkyville vasta sitten, kun opettaja on sen arvioinut. Tämäkin on teknisesti mahdollista, se vaatii muutaman kuperkeikan, mutta onnistui kyllä. Edistymisen seurannassa minulle tuli uutena, vaikka se on ollut minulla vuosikausia kanssa käytössä, kun oltiin Moodle-Mootissa pari vuotta sitten, että sinne on mahdollisuus rakentaa useita matoja ja sitten sinun on mahdollisuus itse valita, että mitkä sinä otat sinne mukaan johonkin tiettyyn matoon ja mitä sinä jätät pois. Se on itse asiassa aika hyödyllinen ominaisuus, että jos sinulla on vaikka tietyt tehtävät, mitkä on suoritettava päästäkseen läpi opintojaksosta ja sitten on esimerkiksi lisätehtäviä. Minun ja Hannan yhteisellä verkkokauppakurssilla meillä oli erikseen oppimispäiväkirja, johon tehtiin seitsemän eri palautusta. Siinä oli oppimispäiväkirjan mato ja sen lisäksi toinen mato, missä oppimispäiväkirjan osuus tuli vihreäksi, kun kaikki oli palautettu. Sen lisäksi oli vielä erillinen lopputyö ja erillinen tentti, jotka vaihtoivat väriä sen jälkeen, kun ne on palautettu.

Ville: Kerrotko vielä, mikä tämä mato on? Saattaa kuulija vähän ihmetellä, että mitä ne horisee.

Miina: Se matohan on se edistymisen seurannan palkki, joka tosiaan oletuksena näkyy siellä oikeassa sivupalkissa, mutta teknisesti se on mahdollista siirtää myös siihen keskiosaan, yläosaan tai alas siellä Moodlessa, jos joku haluaisi sen paikkaa vaihtaa.

Henri: Mulla on myös kokemusta, että on useampia noita matoja, eli edistymisseurantapalkkeja siellä. Ne on tyypillisesti ollut tällaisia, että yhdessä Moodle-alueessa on selkeästi eri kokonaisuuksia. Sitten on jaateltu niin, että se on ensimmäisen kokonaisuuden tai moduulin oma edistymisen seuranta ja sitten toiselle on se omansa ja kolmannelle omansa. Silloin tämä on ihan käyttökelpoinen juttu kyllä. Se, mikä tässä käyttöön ottamisessa pitää muistaa, että se on aina vähän tämmöinen monivaiheinen. Siinä on ensin se, että sä luot itse sen mittarin sinne ja sitten sä myös toisaalta tehtävissä tai aktiviteeteissa säädät sieltä, että okei tämä on nyt mukana tässä ja mitkä ne ehdot on. Eli siinä on aina muutama vaihe. Ei tule ihan yhdellä klikkauksella, mutta suhteellisen helppo kuitenkin.

Miina: Joo ja sitten sinne tehtävän kuvaukseen voi kirjoittaa, että millä tavalla sen edistymisen seurannan palkin saa vihreäksi, varsinkin jos siinä on jotain spesiaalia. Mä usein kirjoitan vaikka, että merkitse tehtävä tehdyksi, kun olet valmis tai tehtävä tulee vihreäksi, kun olet palauttanut tiedoston tai mikä tahansa sitten onkaan se ehto, mikä siihen on sillä kertaa määritelty.

Henri: Onko teillä ikinä ollut sellaista tilannetta näiden vihreäksi tulemisten kanssa tai vihreäksi muuttumisen kanssa siellä palkissa, että yhtäkkiä se onkin toiminut jotenkin ihan hämärästi. Se on mennyt vihreäksi vaikka ei pitäisi tai on mennyt punaiseksi vaikka olisi pitänyt olla vihreä. Tällaiset sekoilua, onko ikinä ollut kellään?

Miina: Ei ole kyllä, mutta onko sulla? On.

Henri: Kiitos kysymästä. Arvasit oikein. On, mulla on ja siis tämä on nyt halusin nostaa tähän, että jos jollakin teistä rakkaat kuulijat on tällaisia ongelmia ollut ja olette valvonut öitä sen takia, kun ette tiedä mistä tämä johtuu. Mulla oli kyseessä kerran se, että olin valinnut sen, oli hyväksytty, hylätty asteikko. Sitten se oli se, että piti saada hyväksytty, että se tulee vihreäksi. Se meni just päinvastoin aina, että kun tuli hyväksytty, niin se olikin punaisella ja hylätty oli sitten. Mä ajattelin, että mikä tässä voi olla. Sitten se johtui loppuviimeksi siitä, että Moodle, koska Moodlessa on tosiaan, niin kuin hyvin tiedämme, niin paljon erilaisia ominaisuuksia. Se taipuu moneen. Se on hyvä asia, mutta se voi olla myös huono asia. Yksi tässä nyt on se, että kun siellä on näitä asteikkoja, meillä ainakin on ihan hirveästi eri asteikkoja, ja siellä on myös monta eri hyväksytty, hylätty asteikkoa. On hyväksytty-hylätty ja hylätty-hyväksytty ja pass-fail, fail-pass ja niin edespäin. Siinä pitää olla tarkkana, että valitsee sen hylätty, hyväksytty asteikon, koska silloin se menee järjestyksessä, ja jos se on toisinpäin, niin jos se on hylätty, niin hyväksytty on ikään kuin se nolla-arvosana, ja hylätty on sitten se ykkönen, eli se meneekin niin kuin... Eli aina pitäisi muistaa, että asteikko on huonoimmasta parhaimpaan, nollasta viiteen, tai hylätystä hyväksyttyyn. Tämä oli se syy siinä, että kun se oli väärinpäin, niin se Moodle ei ymmärtänytkään, että mikä... Se antaa sen numeerisen arvon sille sanalle, ja se sana oli väärässä kohtaa. Tämä on syynä tähän.

Miina: Kiitos. Tiedetään sitten, kun tulee vastaan. Ja Moodle on välillä vähän tuommoinen tietäjät tietää tyyppinen juttu, että sulla pitää olla joku haju, mitä lähteä sieltä etsimään. Mutta hei, onneksi teillä on tämmöisiä digilehtoreita täällä tarjolla, jolle voi sitten laittaa kysymyksiä, jos tulee joku tällainen outo juttu esiin.

Ville: Aika paljon tuli tästä tämmöistä teknistä asiaa, niin pitäisiköhän palata pikkusen tänne pedagogiikan pariin, koska digilehtorit ymmärtääkseni myöskin siinä neuvovat. Eli minkälainen teidän mielestä on hyvä ja tai hyvin ohjeistettu tehtävä Moodlessa? Voiko tulla sellaista tehtävää, että kukaan opiskelijoista ei sano, että kurssipalautteessa, että tehtävät oli kyllä vähän epäselvästi kerrottu?

Hanna: Minulla on itse asiassa yksi hyvä kokemus tästä, koska edellisessä työpaikassa oli sitten tehtävän kuvauksia. Minulle tuli sitten uusi kollega sinne ja hänen kanssaan alettiin tekemään sitä. Sitten minulle lähdettiin otsikoimaan niitä, että mikä on tehtävän tavoite ja muuta. Tämä on tosi hieno homma, että mistä sinä olet nämä jutut saanut? Sitten se sanoi minulle, että hän oli yhdessä koulutuksessa, missä oli TAMKin miina pitämässä sitä ja muuta. Sieltä tuli hyvät neuvot siitä. Ehkä siinäkin, mitä aikaisemmin puhuttiin, että eri opettajilla on eri tyyli tehdä tehtäviä. Jos meillä olisi joku tietty rakenne siellä edes, josta pystyttäisiin vähän pitämään kiinni, niin helpottaisiko se sitten myös ymmärtämään niitä tehtäviä paremmin?

Henri: Kyllä, ehdottomasti. Siellä Moodle-pohjassa on myös hyvä malli siihen tehtävän ohjeistuksiin ja kuvauksiin, että mitä kaikkea siellä olisi hyvä olla. Siinähän on tämmöisiä peruselementtejä, tehtävän kuvaus yleensäkin, että mitä pitäisi tehdä. Sitten toisaalta osaamistavoitteet, mitä pitää osata, että sen saa tehtyä. Arviointikriteerit tai asteikko, onko se hyväksytty, hylätty, mitkä ne perusteet on siinä. Mitäs muuta siellä olisi hyvä olla?

Ville: Ainakin nämä tekoäly- ja liikennevalot on puhuttanut aika paljon viime aikoina, niin oletteko niitä muistanut lisäillä?

Hanna: Kyllä.

Henri: TAMKin Moodlessahan ne saa kätevästi lisättyä suoraan sieltä niin sanotusta legopalikkanapista, mistä on paljon kohkattu. Siellä on siis tämä C4L, Components for Learning, niin sieltä löytyy suoraan ne valot, ei tarvitse lähteä itse lisäilemään kuvatiedostoja sinne.

Miina: Sitten osa opettajista tykkää laittaa arvion vielä siitä tehtävän laajuudesta, että kuinka paljon siihen menee tekemiseen joko tunneissa aikaa tai mikä on sen opintopiste painotus. Mulla tosiaan aikanaan oli tämä tuntiarvio tosi pitkään mukana näiden tehtävän kuvauksissa, mutta mä sain niistä hirveästi palautetta, että puolet antoi, että aivan liian vähän aikaa ja puolet antoi, että aivan liikaa oli tähän arvioitu aikaa, niin sitten tosiaan rupesin sitä itse sieltä poistamaan ja nyt olen laittanut ennemmin sellaisen opintopistemäärän siihen, että minkä verran se on siitä opintojakson kokonaisarvioinnista se yksittäinen tehtävä. Se on mun mielestä toiminut paremmin tai ainakin siitä on tullut vähemmän palautetta.

Hanna: Ja se tietenkin se aika, mikä menee niin on tietenkin, jos sulla on esimerkiksi vaikka verkkokurssi, jossa on opiskelijoita hyvin monelta eri tasolta, niin se aika, joka siihen tekemiseen menee, niin toiselta voi mennä siihen paljon vähemmän aikaa ja toiselta taas paljon enemmän riippuen siitä, mikä heidän tietosisältö ennestään on siitä asiasta.

Henri: Kaikki tämmöiset ohjeistukset on syytä olla kyllä mahdollisimman jotenkin yksiselitteisesti ja ymmärrettävästi kirjoitettu auki ja nimenomaan miettiä sillä tavalla, että voiko tämän ymmärtää jotenkin monella tavalla. Jos voi, niin parannan vielä.

Miina: Aina voi ymmärtää monella tavalla.

Henri: Joo kyllä, tämä on käynyt ilmi monesti, mutta täytyy vielä sanoa pedagogisesta näkökulmasta, että erityisesti nämä tämmöiset asiat korostuu kun ollaan siellä verkkokursseilla ja verkkopedagogiikassa. Ei ole ollenkaan sellaista, että oltu vaikka ensin luokassa opiskelijoiden kanssa ja sitten kerrottu, että tämmöinen juttu tulee nyt tehtäväksi. Sitten se on siellä Moodlessa. Kun siinä ei ole sitä, että on välttämättä kerrottu, voi olla, että se ei ollut mitään tämmöistä yhteistä sessiota, vaan se on se opiskelija vaan siellä Moodlessa ja lukee sieltä ne ohjeet. Erityisesti silloin se pitää olla kyllä tosi hyvin mietitty, että ei tule mitään tämmöistä väärinymmärrystä.

Ville: Tuossa olen käyttänyt itse sitä, että vaikka ohje saattaa olla suht pitkä, tekstimuotoinen, niin olen sitten siellä C4L-elementillä tehnyt otsikon, että mitä pitää tehdä tässä tehtävässä. Että tyyliin luen materiaali tai tee haastattelua, kirjoita se puhtaaksi ja näin päin pois. Se on tosi lyhyesti kerrottu, ne pääpiirteet. En tiedä auttaako se yhtään mitään.

Henri: Tämä on tosi hyvä. Tämä on ihan sikahyvä. Olen huomannut kyllä saman toi C4L-elementti ja sillä mitä pitää tehdä, niin on. Se palvelee kyllä.

Miina: Olen taas itse puolestaan kokeillut sitä, että olen nauhoittanut tämmöisen puhutun ohjeen sen tekstin lisäksi. Siinä Moodlen tekstieditorissa on ihan semmoinen kohta, mistä pystyy tekemään pienen ääninauhoituksen. Se on muistaakseni maksimissaan kaksi minuuttia, jossa minä sitten vapaasti kerron samoja asioita. Vähän niin kuin eri sanoilla kerrottuna kuin mitä sitten siinä tehtävän kuvauksessa on. Minä välillä olen myös kuvannut Panopto-videon, jossa sitten jos minulla on ollut enemmän asiaa siitä, niin sitten Panoptossa tosiaan sellaisen, jossa on vaikka Moodlesta näyttänyt jotain samalla ja sitten kertonut vähän laajemmin siitä, että millaisia odotuksia ja ajatuksia minulla sitten siihen on, koska osa oppijoista haluaa käyttää korviaan ja silmiään sen tekstin lukemisen lisäksi.

Henri: Ja toi on myös saavutettavuuskulmasta tosi hyvä, että on monimediaista.

Hanna: Tämä on nyt ehkä se oikea hetki kertoa siitä, minkä minä tuolla alussa mainitsin jo, että on tullut sellainen yksi asialöydös tänään, että mitä Moodlesta voi tehdä, mitä en tiennyt, että siellä on mahdollista. Se oli se arvioinnin äänittäminen, eli opettaja pystyy sanomaan sen arvioinnin palautteen äänityksen kautta. Aikaisemmasta työstä minulla on tästä kokemusta ja se ainakin todettiin, että opiskelijat tykkäsivät siitä hirveästi, että he kokivat sen henkilökohtaiseksi palautteeksi ja tykkäsivät siitä, että pitää kokeilla sitä Moodlessakin, että miten se toimii.

Ville: Olisiko aika siirtyä vähän seuraavaan teemaan, eli Moodlen visuaalisuuteen?

Miina: Ei ihan vielä. Ajattelin, että haluan antaa tähän yhden vielä nopean vinkin tuonne tehtävän kuvauksiin liittyen. Mitä minä tykkään tehdä, aina kun otan vastaan raportteja tai muita monisivuisia dokumentteja, valitsen tehtävän asetuksista, että pystyy palauttamaan pelkästään pdf-muotoisia. Kirjoitan sen tehtävän kuvaukseen ja valitsen Moodlen tehtävän laatikon asetuksista, että tee annotoitava pdf. Se tarkoittaa sitä, että kun menen tehtävän palautuslaatikkoon tarkistamaan tehtäviä, niin se pdf näkyy visuaalisesti suoraan siinä tarkistusnäkymässä. Se on ihan mielettömän kätevä, koska minun ei tarvitse ladata 40 eri Word-dokumenttia omalle koneelle, vaan pystyn lukemaan pdf:n suoraan siinä arviointinäkymässä ja samalla sinne oikealle arviointilaatikkoon kirjoittamaan niitä minun kommentteja. Tätä lämpimästi suosittelen.

Henri: Tuo on tosi hyvä vinkki. Nyt ei lähdetä luisumaan tuohon arvioinnin puolelle, mutta heitän nopeasti vielä tähän, että yksi tuohon liittyvä on myöskin arviointifraasit tai arviointimatriisi. Nekin on tosi käteviä ja tosi paljon nopeuttaa arviointia, kun sinne semmoiset laittaa ja valmiit fraasit, mitä voi ottaa pohjaksi siihen palautteelle tai sitten se matriisi, mistä klikkaillaan, että tuosta kaksi pistettä, tuosta kolme pistettä ja tuosta yksi, mutta ei mennä siihen enempää.

Hanna: Arviointimatriisille taputukset täältäkin.

Miina: Nyt aplodit.

Hanna: Mennään nyt siihen Moodlen visuaalisuuteen.

Henri: Ville otettiin mukaan siksi, että se hoitaa nämä siirtymät, että se on oikeastaan ainoa.

Ville: Joskus varmaan semmoisen kommentin ootte kollegoilta kuullut, että tää on niin tylsä, että Moodle on niin tylsä. Itse puren ehkä kieltä, että älä sano, että itse olet tylsä. Mutta eikö tämä ole vähän semmoinen, että kyllähän se on vähän sen näköinen, minkälaiseksi sinä teet sen ja taitaa koskea myöskin vähän muita oppimisympäristöjä vai mitä Hanna sanoo?

Hanna: On, mutta minä voin ehkä sanoa, että toisissa oppimisympäristöissä se visualisuuden tekeminen voi olla vähän helpompaa. Kyllä voin myöntää, että muutaman kerran mietin kanssa, että miten täällä pääsee eteenpäin. Ehkä te ootte nyt niitä parhaita kertomaan ja parhaat vinkit siihen, että mitkä on ne jutut, mistä kannattaa lähteä eteenpäin, kun lähdet miettimään. Sinulla on tyhjä kenttä siellä Moodlessa ja mitä lähdet tekemään?

Ville: Näin niin kuin media-alaakin opiskelleena, niin oma suosikin on se, että vähän niitä rivivälejä sinne, kun lyö, niin se näyttää fiksummalta. Sellainen perinteinen pötkö Moodle on aika silmiä särkevää, että aina se lyö sinne vähän tosiaankin tyhjää väliä eri elementtien väliin. Mutta se nyt ei ehkä vielä visualisuuden määritelmä täytä tää tyhjä tila.

Henri: Ei, mutta tuo on tärkeä pointti. Sitten se, että siinä Moodlen pääsivulla on jo myöskin tekstiä, väliotsikoita, ettei se ole pelkkä linkkilista. Siinä olisi vaan kaikki pötkössä peräkkäin.

Miina: Sitten kun siellä on eri osioita, niin siihen osioon alkuun voi aina kirjoittaa pienen johdatuksen siihen aiheeseen, että mistä tässä osiossa on kysymys. Se usein aina opettajilta melko helposti irtoaa, koska kaikki meistä tietää, että mitä se osio nyt käsittelee. Laittaa kolme, neljä, viisi lausetta siitä, mitä tässä käsitellään. Myös sillä tavalla, että jos tätä tekstiä on kirjoittanut jossain toisessa paikassa kuin siellä Moodlessa, vaikka Wordissa tai muualla, niin tuo sillä, että liitä pelkkä teksti ja sitten muotoilee sen siellä Moodlessa sillä tavalla, että kaikki osiot on muotoiltu samalla tyylillä. Jos käytät otsikkomuotoilua pääotsikko ykköstä vaikka, niin käytä sitä kaikissa. Tai jos käytät otsikkotyyliä kaksi, niin käytä sitä sitten systemaattisesti niissä kaikissa osioissa. Siitä ei tule sellainen sillisalaatin näköinen. Ja sama tietty niiden C4L kanssa, jota monet tykkää myös käyttää osioiden sisällä korostamaan tiettyjä aiheita.

Hanna: Tuossa aikaisemmin päivällä puhuttiin tuosta johdatuksesta, että jotkut ovat tehneet myös videoita sinne alkuun. Tekee lyhkäisen videon, jossa käydään opintojakson pääpointit läpi siinä. Kuulosti kivalta.

Ville: Tästä itse asiassa oli meillä kollegan kanssa hyvä kokemus, että videostudiossa nakuteltiin ehkä 30 sekuntia - minuutin mittaiset osioesittelyt, että mitä tässä pitää tehdä ja miksi tämä on tärkeää. Ei kyllä vielä katsottu statistiikkaa, että kuinka moni niitä on katsonut, josko kukaan. Mutta tämäkin on vaihtoehtona. Se, mitä porukalla juteltiin, tuo sen opettajan ehkä vähän lähemmäksi näissä verkkototeutuksissa. On siellä oikeita ihmisiä näiden nimien takana. Oliko ne upotettuna siinä alussa vai ihan vain linkkinä? Ne oli upotettuna. Panopton embed-koodilla se näyttää heti siltä, että okei, tuossa on video. Linkit ovat sellaisia, että ne eivät yleensä houkuttele klikkaamaan yhtä paljon.

Hanna: Silloin, kun ne on upotettuna, niin siinä on muutama klikki vähemmän siinä, että se oikeasti katsotaan.

Miina: Kyllä. Se upotus on sellainen, mitä minä ehdottomasti suosittelen aivan kaikille. Teknisesti se näyttää vaikeammalta kuin mitä se on. Jos olet vaikka Panoptoon kuvannut videon tai webinaarinauhoituksen, niin sieltä samasta kohdasta, kun jaettaisiin linkki, niin sieltä valitaankin tämä upotus, eli embed. Sitten siinä valitaan, että kopioi. Kopioi upotuskoodi. Se koodi näyttää tosi pelottavalta ja pitkältä rimpsulta, mutta sinun ei tarvitse tietää siitä mitään muuta kuin Control-C. Sitten mene sinne tekstieditoriin siellä Moodlessa ja laita sen sinne koodivalikosta löytyvään kohtaan Control-V. Sitten se tuo sen automaattisesti sinne paikoilleen. Eli vaikka et tietäisi mitään koodista, niin se toimii silti.

Ville: Hyvä, kun nykyään Panopton koodi on skaalaava. Eri näyttökoilla näyttää tosi hyvältä, eikä semmoista etuvierityspalkkia tule alalaitaan. Tämä on kyllä hienoa.

Hanna: Puhuttiin tuossa aikaisemmin jo siitä C4L:stä. Siitä on hyötyä, se me tiedetään, mutta onko sen käytössä jotakin rajoituksia?

Ville: Täytyy kyllä sanoa, että olen muutaman semmoisen toteutuksen nähnyt. Sitten kun joka ikinen tekstinpätkä on korostettu eri värisellä tämmöisellä elementillä, niin se vähän niin kuin menettää arvonsa. Ei ihan joka asia ehkä sitten kuitenkaan ole sellainen korostamisen arvoinen.

Henri: Joo, kyllä se linjakkuus kannattaa pitää mielessä tuossakin. Niin kuin Ville sanoit, niin vaikka se, että mitä pitää tehdä tässä osiossa. Että sellainen on joka osiossa ja se on se sama värinen boksi sitten aina kaikissa. Joku tämmöinen toisteisuus, että tietyt asiat löytyy aina. Että se myöskin ohjaa siihen, että opiskelija muistaa, että okei tämä on nyt se. Että tuossa on ne tärkeät jutut ja tuossa on noi asiat.

Miina: Joo ja samoin siinä C4L tekisin niin, että käyttäisin itse sitä yhtä niistä tyyleistä. Siellä eikä sellainen, että yhdessä osiossa on sininen ja yhdessä on pinkki ja yhdessä on vihreä oikein merkki ja punainen X ja näin vaan. Että valitsisin tavallaan yhden tavan, miten sitten korostaa kaikkia niitä korostettavia asioita.

Hanna: Niin ja eihän sinun tarvitse pyörää keksiä uudestaan joka kerta. Eli suunnittelet itselle semmoisen kurssipohjan, missä asiat toimii hyvin ja sitten vaihdetelet sinne kuvia sitten kurssin mukaan. Ja tuot sinne niitä kurssin omia asioita, että tekee semmoisen oman pohjan.

Henri: Se tuohon C4L pitää vielä sanoa, mikä itselläkin on, mitä tykkään käyttää. Kun siihen on näitä erivärisiä pohjia ja tämmöisiä laatikoita, mutta sitten siellä on myös tämmöisiä toiminnallisia juttuja. Esimerkiksi kun on tehtävän palautus eli deadline tehtävälle, niin siellä on semmoinen pieni kalenterisymboli, mihin saa kirjoitettua sen. Se tulee sinne tehtäväboksiin oikeaan alareunaan. Mä tykkään niitä laittaa itse, että se on siellä nätisti, mutta ei vie myöskään tilaa kauheasti. Että se on tavallaan aika huomaamaton, mutta kuitenkin visuaalinen ja sitten se on myöskin tehty joka kerta samanlailla. Niin sen huomaa sitten sieltä aina katsomaan, että mikäs tässä on se deadline.

Miina: Joo, mä itse ajattelen, että Moodlen kauniiksi tekeminen on mun semmoinen oma Moodle-supertaito, mistä opiskelijat paljon antaa mulle positiivista palautetta. Ja myös kollegat aina sanoo, että wow, näytäpä, mitä sä olit tuolla tehnyt. Ja koska mä oon tämmöinen melko yksinkertainen henkilö, niin myös nämä asiat, mitä sillä Moodlessa teen, on melko yksinkertaisia. Yleensä se visuaalisuus koostuu vaan siitä, että mä oon valinnut kivan näköisiä yhteen sopivia valokuvia. Mitkä olen lisännyt sinne paikoilleen.

Hanna: No voiko sitä visuaalisuutta olla joskus sitten liikaa? Mitä pitäisi pitää mielessä, kun lähtee tekemään sitä Moodlea?

Ville: Kyllä mä ehkä semmoisen, jos on pelkästään kuvituskuva, että sillä ei tavallaan ole mitään opetuksen tai oppimisen kannalta kovinkaan suurta merkitystä. En sano, että eikö niitä saisi laittaa, mutta kannattaa miettiä ehkä kerran jos toisenkin, että onko tämä tarpeellinen. Eli tavallaan sitten se, mikä omaan silmään saattaa näyttää kivalta, niin voi olla sitten taas sen katsojan silmästä vähän toinen juttu. Mutta tavallaan sekin, että jos tätä rupeaa miettimään aktiivisesti, niin sekin on jo hyvä asia.

Henri: Tuossa mainittiin saavutettavuus lyhyesti, niin mitäs tässä visuaalisessa puolessa, niin mitä pitää muistaa saavutettavuudesta ja sen näkökulmasta?

Ville: No ainakin kuviin kannattaa sitten, tai täytyy kirjoittaa ne tekstivastineet. Ja sitten jos se on luonteeltaan vaan kuvituskuva, niin sen voi kertoa. Ehkä haasteet tulevat sitten siinä, että jos on kuvamuodossa kerrottu vaikka se kurssin eteneminen, niin se täytyy olla sitten myöskin tekstimuodossa, että ruudunlukija tämän pystyy tulkitsemaan.

Miina: Joo ja sitten tietysti jos on vaikka keskittymisen kanssa vaikeuksia tai muuta, niin sitten siellä ei ole liikaa semmoista härpätystä siellä Moodlessa, että olisi vaikea tietää mikä on tärkeää. Ja Moodleenhan pystyy lisäämään videoiden ja kuvien lisäksi vaikka niitä giffejä ja muita tämmöisiä kilkatuksia, että ei siitä tule niin kuin liian levoton.

Hanna: Semmoinen selkeä, mukavan näköinen Moodle, joka innostaa ja sieltä löytyy niitä asioita. Joo.

Henri: Sole ku tehä.

Miina: Kyllä.

Henri: Eikö meillä nyt neljä osiota käyty läpi? Kyllä. Kerrataanko vielä, mitä me käytiin läpi?

Hanna: Perustiedot.

Henri: Joo. Edistymisen seuranta. Muistuu mieleen, joo.

Miina: Sitten tehtävän kuvaukset.

Henri: Jep. Ja mikäs tämä viimeinen oli? Visuaalisuus. Visuaalisuus. Ja nämä neljä on myös tosiaan niissä videoissa, mitä sitten Moodle-sankarit eli me julkaisemme tässä kohtapuoliin.

Miina: Joo. Toivotaan, että tämä jakso ja nuo tulevat videot inspiroi teitä kokeilemaan jotain uutta Moodlessa, koska on tosi vaikeaa lähteä tyhjästä tavallaan tekemään heti ensimmäiselle toteutukselle kaikkea valmiiksi. Ja hienosti visuaalisesti ja saavutettavasti ja täydelliset tekstit ja täydelliset videot ja muut. Mun oma lähestyminen siihen asiaan on se, että tällä kertaa mä keskityn vaikka siihen, että mulla on tosi hyvät tehtävän kuvaukset. Ensi syksynä, kun tämä tulee uudestaan, mä ripottelen vähän klitterejä sinne päälle ja laitan tosi kivat korostukset ja muutaman nätin valokuvan. Ja sitä seuraavalla toteutuksella mä vaikka keskityn tekemään tosi hyvän näköiset videoluennot, mitä mä voin hyödyntää kaikilla tulevilla toteutuksilla, ilman että mun tarvii vaikka joka vuosi kuvata ne uudestaan.

Ville: Joo, kyllä aika lailla samoilla linjoilla on, että kannattaa ajatella tätä semmoisena kumuloituvana prosessina, ettei välttämättä niin heti kerrassa tule täydellistä. Ja totta kai ne opintojaksopalautteet tässä sitten auttaa, että kyllä sieltä kannattaa niitä lukea ja poimia, jos tulee näihin kommentteihin. Ja ehkä se, että mitä mekin nyt tässä ollaan tällä porukalla tehty, niin on vertailtu kokemuksia, että mikä toimii. Ja sitten tällaista tärkeää, että oppii niiltä kollegoilta niitä hyviä niksejä.

Miina: Joo ja ihan vaikka se, että työhuoneessa pyydä työkaveria näyttämään jotain sen Moodleja, niin täytyy sanoa, että mulle on joka kerta, kun mä oon katsonut jonkun muun Moodleja, niin tullut semmonen, että ai hetkonen, sähän oot tehnyt tollain, onpa hienon näköisesti. Tai että sä olitkin kirjoittanut ton tekstin auki tosi selkeästi, munhan pitää kokeilla tätä samaa.

Hanna: Oispa kiva, jos me pystyttäisiin näkemään niitä Moodleja vielä enemmän. Koska niistä aina oppii sen, kun katsoo, mitä toiset on tehnyt.

Miina: Joo ja sitten myöskään kannattaa vähätellä sitä omaa Moodleja, että kenenkään Moodlet ei ole täydellisiä. Mä tällä ei uskaltaisin väittää, että jokaisella on ne omat vahvuutensa. Jos me kaikki sitten jaetaan niitä omia vahvuuksia muille ja annetaan ideoita toisille, niin sitten siinä vuosivuodelta ne lähtee kollektiivisesti paranemaan ja just sellainen kumuloituen parantumaan.

Ville: Olisiko tässä jopa teemaviikon paikka, että näytä mulle sun Moodle, niin mä näytän sulle mun.

Henri: Kyllä ja ehkä tästä nyt saataisiin tälleen tiivistettyä, että me halutaan varmaan jättää nyt kuulijoille päällimmäisenä mieleen nämä asiat. Askel kerrallaan, pieniä asioita kerrallaan, ei tarvitse ottaa stressiä siitä, että pitäisi saada kerrallaan joku täydellinen paketti tehtyä, vaan aina yksi asia työn alle ja se lisätään sinne. Ja sitten toisaalta se, että jaetaan toisille niitä Moodleja. Kysytään ja jutellaan ja vertaillaan ja opitaan lisää.

Hanna: Kyllä.

Ville: Ja TAMKin päässä ainakin niin digilehtorit ja sitten muutkin tukihenkilöt tässä auttavat. Eli yksin ei tarvitse kyllä jäädä.

Miina: Niin ja jos jostain syystä aivan yksin keskellä kesälomaa tai keskellä yötä teet sitä sun omaa Moodleja valmiiksi, niin aina on myös tekoäly sparraillukaveriksi, josta olen saanut aika hyviä ideoita vaikka siihen tehtävänkuvauksen parantamiseen, että teen sellaisen promptin, että katso tätä sillä mielellä, että onko tässä nyt kaikki asiat tai onko jossain sanassa sellainen merkitys, että se voitaisiin ymmärtää monella eri tavalla ja sitten sillä tavalla lähden parantamaan sitä.

Hanna: Kiitoksia hei kaikille, jotka jaksoitte kuunnella tänne saakka ja nyt me sanotaan sitten kaikki heipat ja seuraavaan kertaan. Heippa!

Henri: Heippa, moi moi. 

Ville: Pistetäänpäs joku fanfare sieltä vielä loppuun. 

Henri: Otetaan täältä joku uusi, mitä ei ole käytetty. Eikö tämä ole hyvä? Moi moi.