Dominopalikoiden välissä seisoo piirretty henkilö, joka katkaisee dominojen kaatumisen
Palvelu

Työyhteisösovittelu on tehokas tapa ratkaista työyhteisökonflikteja

Kuvaus

Rauha on tahdon asia - myös työyhteisössä

Tutkimusten mukaan esimiesten ajasta jopa 40 prosenttia menee konfliktien käsittelyyn. Työyhteisösovittelu on nopea ja kustannustehokas tapa ratkoa konflikteja. Sitä on käytetty onnistuneesti jo tuhansissa työyhteisöissä.

”Rauha on tahdon asia”, sanoi presidentti Ahtisaari saadessaan Nobelin rauhanpalkinnon 2008. Jos rauha voidaan saada kansakuntien välille, miksi se ei onnistuisi myös ihmisten välillä työyhteisössä, kysyvät Järvinen & Luhtaniemi (2013).

Työyhteisösovittelu perustuu ns. restoratiiviseen ajatteluun, jonka mukaan yhteisön jäsenet omistavat konfliktin ja ovat siten parhaita asiantuntijoita myös ratkaisemaan sen. Tavoitteena ei ole syyllisten etsintä vaan sovun rakentaminen yhdessä. Sovittelija huolehtii sovitteluprosessista, mutta osapuolet tuottavat sisällön siihen sisällön, Gelin 2020.

Millaisiin tilanteisiin työyhteisösovittelu soveltuu?

Työyhteisösovittelu soveltuu mm. tilanteisiin:

  • joissa yhteistyö tai vuorovaikutus ei suju yksilöiden tai tiimien välillä,
  • esimiehen ja alaisten välisiin pulmatilanteisiin,
  • muutostilanteisiin,
  • työstä suoriutumiseen liittyviin ongelmiin,
  • työtehtävien jakoon ja rooleihin liittyvien epäselvyyksien aiheuttamiin ongelmiin,
  • kiusaamistilanteisiin ja epäasiallisen käytöksen aiheuttamiin tilanteisiin.

Mitä hyötyä työyhteisösovittelusta on?

Konfliktit syövät tuottavuutta ja työhyvinvointia, lisäävät sairauspoissaoloja ja yleistä pahaa mieltä. Konfliktitilanne saattaa olla hyvin jumiutunut ja tunnelma voi pahimmillaan olla toivoton.

Työyhteisösovittelu tarjoaa mahdollisuuden sovun rakentamiseen yhdessä puolueettoman sovittelijan avulla. Työyhteisösovittelu on nopea ja kustannustehokas tapa ratkoa konflikteja. Yleensä koko sovitteluprosessi seurantatilaisuuksineen saadaan vietyä läpi parissa kuukaudessa. Kun asiat saadaan ratkaistua, ovat voimavarat jälleen käytettävissä työn tekemiseen ja yhdessä aikaansaamiseen.

Miksi osallistua sovitteluun?

Mukanaolleiden kommentteja sovitteluprosessin jälkeen (Lappalainen 2020)

1. Huojennus ja helpotus

  • Alkuun tuntui, että meidät pakotettiin tähän
  • Nyt tuntuu etuoikeudelta, jonka pitäisi olla kaikkien ulottuvilla

2. Itsetuntemuksen lisääntyminen

  • Miksi kukaan ei ole aiemmin sanonut suoraan, miten mun puhetapa vaikuttaa..

3. Kipinä itsen kehittämiseen: olen alkanut ymmärtää oman toiminnan reflektoinnin tärkeyttä

4. Viestinnän merkityksen ymmärtäminen: jatkossa kynnys puhua asioista on taatusti matalampi

5. Tiimidynamiikan ymmärrys

  • Jotenkin käsitin kaiken aiemmin ihan väärin, kun ajattelin, että me ollaan liian erilaisia. Nyt tajuan, että sehän onkin tosi hyvä juttu

6. Kiitollisuus sovittelua kohtaan

  • Huolimatta siitä, miten kuormittavaa tämä oli, olo on nyt hyvä ja olen kiitollinen, että tämä tapahtui juuri minulle.

Kenelle

Miten päästä liikkeelle?

Tilaajana voi toimia esimerkiksi esimies tai henkilöstöpäällikkö. Sovittelija käy tilaajan kanssa keskustelun, jossa arvioidaan, soveltuuko työyhteisösovittelu ko. konfliktiin. Jos soveltuu, tunnistetaan konfliktin osapuolet ja käynnistetään sovittelu.

Sovittelu etenee seuraavien vaiheiden läpi:

  • infotilaisuus osapuolille,
  • jokaisen osapuolen yksilötapaaminen ja
  • kaikkien osapuolten yhteinen sovittelutilaisuus.

Onnistuneessa sovittelussa syntyy osapuolten yhdessä tuottama sopimus, joka sisältää sovun konkreettiset elementit. Seurantatilaisuudessa arvioidaan yhdessä, kuinka hyvin sopimus on pitänyt:  miten toiminta on muuttunut, mitä on opittu ja onko jotain, josta olisi hyvä vielä sopia ja tarvitaanko jotakin muita tukitoimia.

Kerro tarpeestasi, niin räätälöimme organisaatiollesi sopivan paketin!

Lue myös Päivi Mäkelän kirjoittama blogaus aiheesta: Työyhteisösovittelu kehiin, kun maton alle ei enää mahdu - tai mielellään jo ennen sitä!

Yhteyshenkilöt