Hyppää pääsisältöön

Juniversityn Asiantuntijapankki

Uutta oppia ja innostusta oppilaillesi? Tutustu Juniversityn asiantuntijoihin ja aiheisiin – vierailu on koulullesi maksuton. Asiantuntijapankissamme on eri alojen tutkijoita ja opettajia, oman alansa parhaita asiantuntijoita eri tieteenaloilta.

Luennot on tarkoitettu ensisijaisesti lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille, mutta osa aiheista soveltuu myös yläkouluun. Luennot ovat kestoltaan yhden oppitunnin mittaisia ja niitä voidaan järjestää sekä lähi- että etätoteutuksina. Luento on oppilaitokselle maksuton.

Tällä sivulla asiantuntijat on jaoteltu tiedekunnittain. Jokaisen tiedekunnan ja TAMKin alle on listattu, mihin koulujen oppiaineisiin kyseiset aiheet parhaiten sopivat. Voit myös käyttää etsi-toimintoa (Ctrl + F) ja etsiä esimerkiksi hakusanalla "matematiikka" tai "yhteiskuntaoppi".

Mikäli haluat asiantuntijan vierailulle, otathan yhteyttä juniversity [at] tuni.fi.

Kerro viestissäsi mahdollisimman tarkasti teille sopivat ajankohdat sekä toiveesi puhujasta ja aihepiiristä.

Asiantuntijat aihepiireittäin

opiskelijoita luentosalissa kuuntelemassa etäluentoa

Tampereen yliopiston asiantuntijat tiedekunnittain

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Oppiaineet: fysiikka, kemia, matematiikka, tietotekniikka

Johtamisen ja talouden tiedekunta
Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, ympäristö

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta
Oppiaineet: biologia, fysiikka, matematiikka, tietotekniikka

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaineet: kemia, fysiikka, matematiikka, tietotekniikka, ympäristö

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, terveystieto

Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntijat

Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntijat
Oppiaineet: fysiikka, terveystieto, opinto-ohjaus, ympäristö, tietotekniikka ja talotekniikan, sähkö- ja automaatioalan, energia-alan ja talonrakennusalan ammattitutkintojen oppiaineet.

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Mikko Valkama

Tampereen yliopisto

5G mobiiliverkko - tekniikka ja sovellukset ; 5G mobile communication network - technology and applications. Oppiaineet: Fysiikka; Matematiikka; Tietotekniikka

professori

Tietoliikennetekniikka

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Jyrki Vuorinen

Tampereen yliopisto

Materiaalitekniikka, eriyisesti muovit, kumit ja komposiitit. Mistä maailma ympärillämme rakentuu ja miten se vaikuttaa elämäämme ja planeettaamme. Oppiaineet: Fysiikka; Kemia

dekaani

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Johtamisen ja talouden tiedekunta

Mikko Kyrönviita

Tampereen yliopisto

Kaupunkitilan käyttöön, suunnitteluun ja osallisuuteen liittyvät kysymykset (ja poliittisuus) sekä itseorganisoitumisen, kaupunkiaktivismin ja DIY urbanismin (tee-se-itse) teemat. Erityisaiheena myös skeittaus. Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, ympäristö.

tutkija

Johtamisen ja talouden tiedekunta

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Jari Hyttinen

Tampereen yliopisto

Terveysteknologia tai lääketieteen tekniikka, biofysiikka. Erilaiset solujen ja ihmisen fysiologisten toimintojen mittaamisen ja kuvantamisen (esim röntgen, CT, MR ym) ja analyysin menetelmät. Fysiologisten ja biologisten toimintojen matemaattinen mallintaminen, esim sydän, aivot ja hermosto. Start-up toiminta. Oppiaineet: biolääketieteen tekniikan eri osa-alueet; Biologia; Fysiikka; Matematiikka

professori

lääketieteellinen tekniikka

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Vesa Hytönen

Tampereen yliopisto

Proteiinien muokkaus, proteiinien rakenne, diagnostiikka, rokotteet. Oppiaineet: Biologia; Matematiikka

professori

solu- ja molekyylibiologia

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Teemu Ihalainen

Tampereen yliopisto

Solut ja solubiologia, mikroskopia, solujen ja kudosten mekaniikka, virukset, biolääketieteellinen tutkimustyö yleisellä tasolla. Oppiaineet: Biologia; Fysiikka

akatemiatutkija

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Kati Juuti-Uusitalo

Tampereen yliopisto

Monikykyisestä kantasolusta erilaisiksi epiteeleiksi. Monikykyiset kantasolut voivat erilaistua lähes kaikiksi kehon soluiksi. Mutta miten erilaistaa kantasolut juuri halutunlaiseksi soluksi, esimerkiksi epiteelisoluksi? Entä miten tällaista solua voi käyttää tautimallinnuksessa tai lääkeainetutkimuksessa? Oppiaineet: Biologia

yliopistonlehtori

alana bioteknologia

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Mari Pekkanen-Mattila

Tampereen yliopisto

Monikudosmallintamisen huippuyksikössä kehitetään body-on-chip-järjestelmiä, joilla ihmiskehoa ja sen toimintaa voidaan tutkia laboratorio-oloissa. Järjestelmät sisältävät useampia ihmisen kantasolupohjaisia kudosviljelmiä, jotka ovat yhdistetty toisiinsa mikrofluidististen kanavien avulla. Järjestelmät sisältävät myös tekniikkaa kudoksien kuvantamiseksi ja niiden toiminnan tutkimiseksi. Luennon aikana keskustelemme kudosviljelmistä, niiden tuottamisesta sekä viljelemisestä body-on-chipeissä sekä body-on-chippien hyödyntämisestä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Oppiaineet: Biologia; Kemia.

yliopistonlehtori

(biomateriaalit ja kudosteknologia)

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Soile Nymark

Tampereen yliopisto

Näköaisti ja sen tutkiminen solutasolla erilaisia tekniikoita hyödyntämällä. Uusien hoitomuotojen kehittäminen näköaistin sairauksiin kudosteknologian avulla. Oppiaineet: Biologia; Fysiikka

yliopistotutkija

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Jarkko Valjakka

Tampereen yliopisto

Proteiinien rakenteita ja toimintaa. Tarkempi sisältö on sovittavissa ryhmäkohtaisesti. Oppiaineet: Biologia; Kemia; Tietotekniikka;

yliopistonlehtori

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Sanna Auvinen

Tampereen yliopisto

Elintarvikepakkaukset, pakkausmateriaalit (paperi&kartonki, muovit,metallit, lasi) ja niiden kehittäminen, pakkausten ympäristövaikutukset, pakkausten kierrättäminen. Oppiaineet: kemia

yliopisto-opettaja

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mikko Hokka

Tampereen yliopisto

Luento käsittelee röntgensäteiden ja elektronien diffraktion käyttöä modernien terästen tuotekehittämisessä. Modernit teräkset koostuvat useista eri faaseista, jotka pystytään tunnistamaan erilaisilla diffraktioilmiöillä. Modernien terästen hyvät ominaisuudet perustuvatkin paljolti useiden erilaisten faasien käyttöön sopivina sekoituksina. Toiset faasit ovat lujia kun taas toiset ovat pehmeitä ja muovattavia. Parhaissa teräksissä ja myös muissakin materiaaleissa tapahtuu myös faasimuutoksia muokkauksen aikana. Tämä mahdollistaa mm. muisti-ilmiön jossa materiaalit muistavat alkuperäisen muodon. Luennon pituudesta ja painotuksista riippuen voimme tarkastella enemmän joko modernien terästen ominaisuuksia ja käyttäytymistä tai sitten keskustella enemmän diffraktioilmiöistä ja vaikka synkrotronikeskusten tarjoamista mahdollisuuksista diffraktiotutkimuksiin. Luento voisi sopia mainiosti esimerkiksi fysiikan kurssille (5) jossa käsitellään aaltoliikettä ja diffraktioilmiöitä. Luentoa voidaan räätälöidä opettajan ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oppiaineet: Fysiikka, Kemia, Matematiikka

professori

Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mikko Hokka

Tampereen yliopisto

Tämä luento käsittelee fysiikan ja mekaniikan perusasioiden erityisesti voimatasapainon, liikeyhtälön, liikemäärän säilymislain jne. merkitystä kokeellisessa mekaniikassa ja materiaalien tutkimuksessa ja kehittämisessä. Mekaniikan perussuureita tarkastellaan erityisesti suurella nopeudella tapahtuvissa ilmiöissä kuten törmäyksissä tai räjähdyksissä. Luennolla tutustumme ensin mekaniikan perusteisiin eli voiman aiheuttamaan vasteeseen materiaalissa eli myötämiseen voiman ja vastavoiman periaatteen mukaisesti. Sen jälkeen tutustumme nopeampiin tilanteisiin, jossa voimatasapaino ei enää päde ja kappaleet ovat kiihtyvässä liikkeessä. Luennon lukion oppimäärää selkeästi syventävä osa koostuu erityisesti materiaalien mekaniikan modernien tutkimusmenetelmien esittelystä, ja siitä millaiseen tutkimukseen niitä käytettään. Tarkastelemme suurnopeusvalokuvauksen ja infrapunasäteilyn käyttöä mekaniikan apuvälineenä. Pyrin tuomaan esille esimerkkien kautta erityisesti sen miksi mekaniikan perusyhtälöt ja teoriat ovat tärkeitä ja mihin niitä käytetään esimerkiksi Yhdysvaltojen ilmavoimien suihkuturbiinimoottorien tuotekehityksessä ja muussa korkean teknologian kehittämishankkeissa. Uskoisin että luento sopisi hyvin fysiikan kurssille (4) jossa käsitellään erityisesti voiman ja liikkeen käsitteitä. Luentoa voidaan räätälöidä opettajan ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden mukaan.

professori

Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mikko Hokka

Tampereen yliopisto

Tällä luennolla esitellään Yhdysvaltojen ilmavoimien rahoittamaa tutkimusta, jossa kehitetään tutkimusmenetelmiä suihkuturbiinimoottorien materiaalien tutkimukseen. Suihkuturbiinissa, tai muissa energian tuotannon höyry- tai kaasuturbiineissa, materiaalit toimivat todella korkeissa lämpötiloissa ja niihin saattaa kohdistua iskumaisia kuormituksia. Iskumainen kuormitus kuumentaa materiaalia entisestään, kun mekaaninen energia muuttuu lämmöksi. Tällä luennolla keskitytään kuvaamaan miten mekaaninen työ muuttuu lämmöksi ja mitä siitä seuraa. Mihin tämä lämpö menee ja miksi siitä voi olla huomattavia seurauksia? Tarkastelemme myös miten suihkuturbiinin kaltaisia olosuhteita voidaan luoda laboratorioissa ja miten materiaalien mekaniikkaa ja mekaanisen työn muuttumista lämmöksi voidaan tutkia modernissa laboratoriossa. Tämä luento sopii hyvin syventämään lukion fysiikan lämpöopin kurssia (2) jossa käsitellään kappaleiden lämpenemistä, jäähtymistä, olomuodon muutoksia, sekä mekaanista työtä ja sen muuttumista lämmöksi. Luentoa voidaan räätälöidä opettajan ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden mukaan.

professori

Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Jarno Jokinen

Tampereen yliopisto

Lentotekniikka ja komposiittirakenteet. Oppiaineet: Fysiikka

tutkijatohtori

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Ilari Jönkkäri

Tampereen yliopisto

Asiantuntiijaluento voi käsitellä muoveja, muovituotteiden valmistusta ja niiden kierrätystä. Oppiaineet: Fysiikka; Kemia

yliopisto-opettaja

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Mikko Kanerva

Tampereen yliopisto

Kevyiden ja energiaa säästävien rakenteiden, lentokoneiden ja avaruuslaittaiden materiaalit. Kehittyneet komposiittimateriaalit kuten hiillikuitu- ja aramidikuitumateriaalit. Myös luonnonkuiduin vahvistetut materiaalit. Laskennallisten taitojen tärkeys materiaalien opiskelussa ja tutkimisessa. Oppiaineet: Fysiikka, Matematiikka, Tietotekniikka

Tenure track -professori

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Heli Koivuluoto

Tampereen yliopisto

Pinnoitteet erilaisiin käyttökohteisiin: miten pintoja ja niiden ominaisuuksia voidaan muokata ja parantaa lisäämällä materiaalia pintaan. Jäätähylkivät pinnat: miten jäätymistä voidaan tutkia ja kehittää pintoja, jotka hylkivät jään kertymistä. Oppiaineet: Kemia

yliopistotutkija

Tutkijakollegium

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Jari Kokkonen

Tampereen yliopisto

Minkälaisia materiaaleja on olemassa ja minkälaisia ominaisuuksia niillä on? Miksi teräs on hyvä valinta esimerkiksi veitsiin, hammaslääkärin välineisiin tai kulutukselle alttiina oleviin käyttökohteisiin, hiilikuitukomposiitti polkupyörän tai lentokoneen runkoon tai mailoihin ja miksi polymeerejä käytetään niin paljon? Miksi keraameista tehdään vaikkapa ajoneuvon turbon turbiineja ja miksi niillä vuorataan avaruusrakettien kuumenevat pinnat? Luennolla tutustutaan myös käytännön esimerkkeihin erilaisista materiaaleista valmistettujen kappaleiden avulla. Oppiaineet: Fysiikka; Kemia

yliopisto-opettaja

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Jukka Konttinen

Tampereen yliopisto

Energian tuotantoteknologiat sekä bio- ja kiertotalous, erityisesti bio- ja jäteraaka-aineiden käsittely energiatuotteiksi ja kemikaaleiksi. Näihin liittyvät ympäristökysymykset. Teknologian suunnittelu, mallinnus ja simulointi (sisältää matemaattista laskentaa). Oppiaineet: Fysiikka;Kemia; Matematiikka

professori

biojalostuksen kemia

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Minna Lanz

Tampereen yliopisto

Robotiikka ja digitaalisuus teollisuudessa: Mistä tavarat tulevat? Kuka ja kuinka niitä oikein valmistetaan? Oppiaineet: Tietotekniikka; Ympäristö. Historia; Yhteiskuntaoppi.

professori

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Leena Partanen

Tampereen yliopisto

Fysiikan opiskelu lukiossa ja yliopistossa, fysiikan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ja vastaaminen. Oppiaineet: Fysiikka.

yliopisto-opettaja

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Tapio Rantala

Tampereen yliopisto

Kaikki peruskoulun ja lukion fysiikkaan ja kemiaan sekä niiden sovellutuksiin liittyvät (syventävät) aiheet käyvät. Kvanttifysiikkaan ja -kemiaan liittyvistä asioista puhun mieluiten. Jotkut aiheet matematiikkaankin liittyen voisivat tulla kysymykseen. Oppiaineet: Fysiikka; Kemia.

professori

fysiikka

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Johanna Rinta-Kanto

Tampereen yliopisto

Mikrobiologia, ympäristömikrobiologia, mikrobien hyödyntäminen biotekniikassa. Oppiaineet: Biologia.

yliopistonlehtori

Biotekniikka

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Esa Räsänen

Tampereen yliopisto

Fysiikka tieteenalana; fyysikon ura ja työ, fysiikan tutkimusaloja (kvanttifysiikka, kaaosteoria, suprajohtavuus, ...). Oppiaineet: Fysiikka

professori

koulutusvaradekaani

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Suvi Santala

Tampereen yliopisto

Aiheena biotekniikka ja synteettinen biologia, mm. miten geenimuokkaus toimii, miten mikrobien avulla voidaan tuottaa ihmiselle hyödyllisiä tuotteita ja mitä on gm-ruoka. Kerron myös minkälaisia mahdollisuuksia biotekniikalla ja synteettisellä biologialla on tulevaisuudessa ja minkälaista tutkimusta Tampereen yliopistossa tehdään aiheeseen liittyen. Oppiaineet: Biologia

yliopistonlehtori

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Essi Sarlin

Tampereen yliopisto

Muovit, kumit ja niiden komposiitit, eli yhdistelmämateriaalit, ovat nykypäivän valtamateriaaleja. Niitä yhdistävä ominaisuus on keveys, jolla on merkittäviä etuja, kuten mahdollisuus pienentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi erilaisilla muovipohjaisilla materiaaleilla on etuja ja ominaisuuksia, joita on vaikea saavuttaa muiden materiaalien käytöllä. Muovien laajamittaisen käytön ja edullisuuden vuoksi niiden kirrättettävyyteen ja materiaalikiertoon tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Kansainväliseen keskusteluun ovatkin nousseet muovijäte ja mikromuovit, joiden pääsy ympäristöön pitäisi minimoida. Oppiaineet:Fysiikka; Kemia

Tenure track -professori

Polymeerimateriaalit

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Minnamari Vippola

Tampereen yliopisto

Aiheita: 1. Elektronimikroskopian hyödyntäminen materiaali- bio ja/tai luonnontieteissä 2. Materiaalitutkimus 3. Materiaalioppi 4. Materiaalit Oppiaineet: Biologia; Fysiikka; Kemia;

professori

tutkimuksen varadekaani

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Liina-Kaisa Tynkkynen

Tampereen yliopisto

Terveyspalvelut ovat palveluja, joiden olemassa oloa ei välttämättä huomaa ennen kuin niille on todellinen tarve. Mitä nämä meille kaikille tärkeät palvelut oikein ovat, kuka niistä vastaa, mistä niihin saadaan rahat ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Entä mikä ihme on kaikkialla vilkkuva sote-uudistus? Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, terveystieto

Tenure track -tutkija

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntijat

Pirkko Harsia

Tampereen ammattikorkeakoulu

Aihe 1: Kiinteistöjen talotekniikka, sähköenergia, sähköturvallisuus, energiatehokkuus. Miten ilmastonmuutoksen hillintä ja sähkö liittyy toisiinsa? Oppiaineet: fysiikka, ympäristö. Aihe 2: tekniikan alan koulutus ja opinnot. Mitä tekniikan alat voivat tarjota ja miksi tarvitaan alalle myös lisää tyttöjä ja naista? Oppiaineet: opinto-ohjaus

Yliopettaja, talotekniikka

Rakennettu ympäristö ja biotalous

Aki Korpela

Tampereen ammattikorkeakoulu

- Sähkötekniikka luonnontieteenä ja insinööritaitona - Uusiutuvat sähköenergiateknologiat: aurinkosähkö, tuulivoima, energian varastointi, vetytalous, suprajohtavuus Oppiaineet: Fysiikka

Yliopettaja, älykkäät siirtojärjestelmät ja energian tuotanto

Teollisuusteknologia

Aki Kortetmäki

Tampereen ammattikorkeakoulu

Energiamurroksen vaikutukset rakennetussa ympäristössä. Miten sähkön omatuotanto ja varastointi, sähköistyvä liikenne, lämmitystapamuutokset ja erilaiset älykkäät ohjausratkaisut muuttavat asuinrakennuksiamme ja mitä meidän jokaisen pitäisi niistä tietää? Oppiaineet: fysiikka, ympäristö, tietotekniikka ja talotekniikan, sähkö- ja automaatioalan, energia-alan ja talonrakennusalan ammattitutkintojen oppiaineet.

Lehtori

Rakennettu ympäristö ja biotalous

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat monialaisen Tampereen korkeakouluyhteisön. Tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalueita ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta.

Yliopiston puhelinvaihde: 0294 5211
Ammattikorkeakoulun puhelinvaihde: 0294 5222