Juniversityn Asiantuntijapankki

5G mobiiliverkko - tekniikka ja sovellukset ; 5G mobile communication network - technology and applications. Oppiaineet: Fysiikka; Matematiikka; Tietotekniikka

Job title: professori Additional title: Tietoliikennetekniikka Organisation unit: Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Kaupunkitilan käyttöön, suunnitteluun ja osallisuuteen liittyvät kysymykset (ja poliittisuus) sekä itseorganisoitumisen, kaupunkiaktivismin ja DIY urbanismin (tee-se-itse) teemat. Erityisaiheena myös skeittaus. Oppiaineet: yhteiskuntaoppi, ympäristö.

Job title: tutkija Organisation unit: Johtamisen ja talouden tiedekunta

Monikykyisestä kantasolusta erilaisiksi epiteeleiksi. Monikykyiset kantasolut voivat erilaistua lähes kaikiksi kehon soluiksi. Mutta miten erilaistaa kantasolut juuri halutunlaiseksi soluksi, esimerkiksi epiteelisoluksi? Entä miten tällaista solua voi käyttää tautimallinnuksessa tai lääkeainetutkimuksessa? Oppiaineet: Biologia

Job title: yliopistonlehtori Additional title: alana bioteknologia Organisation unit: Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta

Elintarvikepakkaukset, pakkausmateriaalit (paperi&kartonki, muovit,metallit, lasi) ja niiden kehittäminen, pakkausten ympäristövaikutukset, pakkausten kierrättäminen. Oppiaineet: kemia

Job title: yliopisto-opettaja Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Luento käsittelee röntgensäteiden ja elektronien diffraktion käyttöä modernien terästen tuotekehittämisessä. Modernit teräkset koostuvat useista eri faaseista, jotka pystytään tunnistamaan erilaisilla diffraktioilmiöillä. Modernien terästen hyvät ominaisuudet perustuvatkin paljolti useiden erilaisten faasien käyttöön sopivina sekoituksina. Toiset faasit ovat lujia kun taas toiset ovat pehmeitä ja muovattavia. Parhaissa teräksissä ja myös muissakin materiaaleissa tapahtuu myös faasimuutoksia muokkauksen aikana. Tämä mahdollistaa mm. muisti-ilmiön jossa materiaalit muistavat alkuperäisen muodon. Luennon pituudesta ja painotuksista riippuen voimme tarkastella enemmän joko modernien terästen ominaisuuksia ja käyttäytymistä tai sitten keskustella enemmän diffraktioilmiöistä ja vaikka synkrotronikeskusten tarjoamista mahdollisuuksista diffraktiotutkimuksiin. Luento voisi sopia mainiosti esimerkiksi fysiikan kurssille (5) jossa käsitellään aaltoliikettä ja diffraktioilmiöitä. Luentoa voidaan räätälöidä opettajan ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oppiaineet: Fysiikka, Kemia, Matematiikka

Job title: Tenure track -professori Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Tämä luento käsittelee fysiikan ja mekaniikan perusasioiden erityisesti voimatasapainon, liikeyhtälön, liikemäärän säilymislain jne. merkitystä kokeellisessa mekaniikassa ja materiaalien tutkimuksessa ja kehittämisessä. Mekaniikan perussuureita tarkastellaan erityisesti suurella nopeudella tapahtuvissa ilmiöissä kuten törmäyksissä tai räjähdyksissä. Luennolla tutustumme ensin mekaniikan perusteisiin eli voiman aiheuttamaan vasteeseen materiaalissa eli myötämiseen voiman ja vastavoiman periaatteen mukaisesti. Sen jälkeen tutustumme nopeampiin tilanteisiin, jossa voimatasapaino ei enää päde ja kappaleet ovat kiihtyvässä liikkeessä. Luennon lukion oppimäärää selkeästi syventävä osa koostuu erityisesti materiaalien mekaniikan modernien tutkimusmenetelmien esittelystä, ja siitä millaiseen tutkimukseen niitä käytettään. Tarkastelemme suurnopeusvalokuvauksen ja infrapunasäteilyn käyttöä mekaniikan apuvälineenä. Pyrin tuomaan esille esimerkkien kautta erityisesti sen miksi mekaniikan perusyhtälöt ja teoriat ovat tärkeitä ja mihin niitä käytetään esimerkiksi Yhdysvaltojen ilmavoimien suihkuturbiinimoottorien tuotekehityksessä ja muussa korkean teknologian kehittämishankkeissa. Uskoisin että luento sopisi hyvin fysiikan kurssille (4) jossa käsitellään erityisesti voiman ja liikkeen käsitteitä. Luentoa voidaan räätälöidä opettajan ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden mukaan.

Job title: Tenure track -professori Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Tällä luennolla esitellään Yhdysvaltojen ilmavoimien rahoittamaa tutkimusta, jossa kehitetään tutkimusmenetelmiä suihkuturbiinimoottorien materiaalien tutkimukseen. Suihkuturbiinissa, tai muissa energian tuotannon höyry- tai kaasuturbiineissa, materiaalit toimivat todella korkeissa lämpötiloissa ja niihin saattaa kohdistua iskumaisia kuormituksia. Iskumainen kuormitus kuumentaa materiaalia entisestään, kun mekaaninen energia muuttuu lämmöksi. Tällä luennolla keskitytään kuvaamaan miten mekaaninen työ muuttuu lämmöksi ja mitä siitä seuraa. Mihin tämä lämpö menee ja miksi siitä voi olla huomattavia seurauksia? Tarkastelemme myös miten suihkuturbiinin kaltaisia olosuhteita voidaan luoda laboratorioissa ja miten materiaalien mekaniikkaa ja mekaanisen työn muuttumista lämmöksi voidaan tutkia modernissa laboratoriossa. Tämä luento sopii hyvin syventämään lukion fysiikan lämpöopin kurssia (2) jossa käsitellään kappaleiden lämpenemistä, jäähtymistä, olomuodon muutoksia, sekä mekaanista työtä ja sen muuttumista lämmöksi. Luentoa voidaan räätälöidä opettajan ja opiskelijoiden mielenkiinnon kohteiden mukaan.

Job title: Tenure track -professori Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Asiantuntiijaluento voi käsitellä muoveja, muovituotteiden valmistusta ja niiden kierrätystä. Oppiaineet: Fysiikka; Kemia

Job title: yliopisto-opettaja Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Kevyiden ja energiaa säästävien rakenteiden, lentokoneiden ja avaruuslaittaiden materiaalit. Kehittyneet komposiittimateriaalit kuten hiillikuitu- ja aramidikuitumateriaalit. Myös luonnonkuiduin vahvistetut materiaalit. Laskennallisten taitojen tärkeys materiaalien opiskelussa ja tutkimisessa. Oppiaineet: Fysiikka, Matematiikka, Tietotekniikka

Job title: Tenure track -professori Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Minkälaisia materiaaleja on olemassa ja minkälaisia ominaisuuksia niillä on? Miksi teräs on hyvä valinta esimerkiksi veitsiin, hammaslääkärin välineisiin tai kulutukselle alttiina oleviin käyttökohteisiin, hiilikuitukomposiitti polkupyörän tai lentokoneen runkoon tai mailoihin ja miksi polymeerejä käytetään niin paljon? Miksi keraameista tehdään vaikkapa ajoneuvon turbon turbiineja ja miksi niillä vuorataan avaruusrakettien kuumenevat pinnat? Luennolla tutustutaan myös käytännön esimerkkeihin erilaisista materiaaleista valmistettujen kappaleiden avulla. Oppiaineet: Fysiikka; Kemia

Job title: yliopisto-opettaja Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Energian tuotantoteknologiat sekä bio- ja kiertotalous, erityisesti bio- ja jäteraaka-aineiden käsittely energiatuotteiksi ja kemikaaleiksi. Näihin liittyvät ympäristökysymykset. Teknologian suunnittelu, mallinnus ja simulointi (sisältää matemaattista laskentaa). Oppiaineet: Fysiikka;Kemia; Matematiikka

Job title: professori Additional title: biojalostuksen kemia Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Robotiikka ja digitaalisuus teollisuudessa: Mistä tavarat tulevat? Kuka ja kuinka niitä oikein valmistetaan? Oppiaineet: Tietotekniikka; Ympäristö. Historia; Yhteiskuntaoppi.

Job title: professori Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Fysiikka tieteenalana; fyysikon ura ja työ, fysiikan tutkimusaloja (kvanttifysiikka, kaaosteoria, suprajohtavuus, ...). Oppiaineet: Fysiikka

Job title: professori Additional title: koulutusvaradekaani Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Muovit, kumit ja niiden komposiitit, eli yhdistelmämateriaalit, ovat nykypäivän valtamateriaaleja. Niitä yhdistävä ominaisuus on keveys, jolla on merkittäviä etuja, kuten mahdollisuus pienentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi erilaisilla muovipohjaisilla materiaaleilla on etuja ja ominaisuuksia, joita on vaikea saavuttaa muiden materiaalien käytöllä. Muovien laajamittaisen käytön ja edullisuuden vuoksi niiden kirrättettävyyteen ja materiaalikiertoon tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Kansainväliseen keskusteluun ovatkin nousseet muovijäte ja mikromuovit, joiden pääsy ympäristöön pitäisi minimoida. Oppiaineet:Fysiikka; Kemia

Job title: tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta

Aiheita: 1. Elektronimikroskopian hyödyntäminen materiaali- bio ja/tai luonnontieteissä 2. Materiaalitutkimus 3. Materiaalioppi 4. Materiaalit Oppiaineet: Biologia; Fysiikka; Kemia;

Job title: professori Additional title: tutkimuksen varadekaani Organisation unit: Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta