Opiskelun eettiset ohjeet ja niiden rikkomusten käsittely

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on 15.3.2023 julkaissut päivitetyn tutkimuseettisen ohjeen, jonka mukaan ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteisiin kohdistuneiden loukkausepäilyjen käsittely on vastuutettu korkeakouluille. Tampereen yliopiston ohjeet päivitetään kevään 2023 aikana vastaamaan TENK:n uutta ohjeistusta.

 

TAU/2279/501/2019
1.7.2019

TAU/237/2023
27.1.2023

Tampereen yliopiston tutkintosäännön 27 § 7 mom. nojalla koulutuksen vararehtori on päättänyt Tampereen yliopiston opiskelun eettisistä ohjeista ja niiden rikkomusten käsittelystä. Ohje astuu voimaan 1.9.2019 alkaen ja korvaa aiemmin käytössä olleet vastaavat ohjeet. Ohjetta on täydennetty 27.1.2023.

Ohjetta on muutettu rehtorin 15.9.2020 päätöksen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvien tutkielmien ja vastaavien opinnäytetöiden käsittelystä htk-loukkausepäilyä koskevassa prosessissa mukaisesti. Muutos koskee kohtaa 6.2. Opinnäytetyöhön liittyvän epäilyn selvittäminen, Menettely hyväksyttyä opinnäytetyötä koskevan epäilyn yhteydessä.

Tulostettavat asiakirjat

DownloadKoulutuksen vararehtorin päätös: Opiskelun eettiset ohjeet ja niiden rikkomusten käsittely (pdf)

Download Tampereen yliopiston opiskelun eettiset ohjeet ja niiden rikkomusten käsittely (pdf)

Ohjeen sisällys

1. Tausta, tarkoitus ja soveltamisala
2. Opiskelun etiikka, sen oppiminen ja opetus
3. Hyvä opiskelukäytäntö ja hyvä tieteellinen käytäntö opetussuunnitelmissa
4. Tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmän käyttö hyvän tieteellisen käytännön oppimisen ja opetuksen tukena
5. Hyvän opiskelukäytännön ja hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset
6. Rikkomusepäilyn selvittäminen
   Yleiset periaatteet ja menettelyt
   6.1. Opintosuoritukseen liittyvän epäilyn selvittäminen (muu kuin opinnäytetyö)
          - Arvioitavaksi jätettyyn opintosuoritukseen liittyvän epäilyn selvittämismenettely
             - Muutoksenhaku arviointia koskevaan päätökseen
          - Menettely hyväksyttyä opintosuoritusta koskevan epäilyn yhteydessä
   6.2. Opinnäytetyöhön liittyvän epäilyn selvittäminen
          - Epäily keskeneräisen opinnäytetyön yhteydessä
          - Epäily arvioitavaksi jätetyn opinnäytetyön yhteydessä
          - Arvioitavaksi jätettyyn opinnäytetyöhön liittyvän epäilyn selvittämismenettely
             - Muutoksenhaku arviointia koskevaan päätökseen
          - Menettely hyväksyttyä opinnäytetyötä koskevan epäilyn yhteydessä
7. Rikkomusten seuraamukset
8. Rikkomusepäilyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat, niiden säilyttäminen ja julkisuus

Opiskelun eettiset ohjeet ja niiden rikkomusten käsittely

1. Tausta, tarkoitus ja soveltamisala

Tämä ohje sisältää Tampereen yliopiston opiskelun eettiset ohjeet eli kuvaukset Tampereen yliopiston hyvästä opiskelukäytännöstä ja opintoihin liittyvästä hyvästä tieteellisestä käytännöstä yleisellä tasolla, kuvaukset käytäntöjen loukkauksista sekä menettelyt käytäntöjen loukkausta eli eettisten ohjeiden rikkomusta epäiltäessä.

Tätä ohjetta menettelyineen sovelletaan kaikkiin Tampereen yliopistossa tehtäviin opinnäytetöihin, opintosuorituksiin ja niiden osiin eli kaikkeen sellaiseen tutkimuksen tekoon harjaantumiseen ja tutkimustoimintaan, joka liittyy opintosuorituksiin.  Ohjetta ei kuitenkaan sovelleta, kun hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily kohdistuu (1) ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhön, joka on jo hyväksytty opintosuoritukseksi tai (2) tarkastettavaksi jätettyyn tai jo hyväksyttyyn lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan, vaikka opinnäytetyötä ei olisi julkaistu, vaan nämä tapaukset käsitellään TENK:n ohjeen mukaisessa menettelyssä (ks. liitettä 1). Tätä ohjetta ei sovelleta sellaiseen tutkimustoiminnassa epäiltyyn hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen, jossa tutkimus ei liity opintosuoritukseen, vaan loukkausepäily käsitellään TENK:n ohjeen mukaisesti.

Tampereen yliopisto on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan yliopistolain (558/2009, 2 §) mukaisesti eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä sekä TENK:n ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä (2012). Yliopiston tutkintosäännön 4 §:ssä määrätään seuraavaa: ”Opiskelussa ja opetuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja hyviä opiskelukäytäntöjä, sekä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja yliopiston opiskelun ja tutkimuksen etiikkaa ja tutkimuksen vastuullisuutta koskevia ohjeita.”

Yliopistojen tehtävänä on mm. edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä jatkuvasti arvioida koulutustaan ja tutkimustaan ja kehittää tutkintoja, niihin kuuluvia opintoja ja opetusta (558/2009, 2 §, 87 §; 794/2004, 28 §). Tämän ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että yliopistoyhteisön jäsenet voivat edistää yliopiston tehtävien toteutumista eettisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla noudattamalla hyvää tieteellistä käytäntöä opiskelu- ja opetustoiminnassa.  

2. Opiskelun etiikka, sen oppiminen ja opetus

Hyvää opiskelukäytäntöä opetetaan ja opitaan koko opintojen ajan. Hyvää opiskelukäytäntöä ja hyvää tieteellistä käytäntöä opitaan tietoina, taitona ja asenteina, joita tarvitaan opiskelussa, tulevissa työtehtävissä ja yleisemminkin elämässä. Oikeiden menettelytapojen oppiminen edellyttää säädöksiin ja ohjeisiin tutustumista, toimintatapojen harjoittelemista sekä eettistä keskustelua.

Hyvä opiskelukäytäntö nojaa hyvään tieteelliseen käytäntöön, jonka keskeiset lähtökohdat kuvataan TENK:n ohjeessa (TENK 2012, 6–7). Hyvä opiskelukäytäntö tarkoittaa

• ymmärrystä yliopistoyhteisön jäsenyydestä sekä pyrkimystä yhteisön jäsenten tasa-arvoiseen, yhdenvertaiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun,
• vastuun ottamista omista opinnoista,
• toisen tekemän työn kunnioittamista,
• tieteessä sovittujen eettisten periaatteiden ja käytäntöjen noudattamista,
• yhteisten resurssien vastuullista omaan käyttöön varaamista,
• vastuullista toimintaa ryhmässä ja muissa yhteistyön muodoissa,
• annettujen tehtävien suorittamista sovitussa ajassa sekä
• toisten toimintaan vaikuttavista yllättävistä muutoksista kertomista.

Yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat (558/2009, 4 §). Jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen on toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja toisten työtä ja sen tuloksia kunnioittaen. Yliopistoyhteisön jäsenet ovat vastuussa omista arvoistaan ja asenteistaan ja niiden mukaisesta toiminnasta. Heillä on oikeus edellyttää myös muiden toimivan eettisesti kestävällä tavalla. Jokaisen velvollisuus on selvittää, onko hänen aikomansa menettely oikein.

Opettajan velvollisuutena on tukea ja edistää opiskelijoiden opiskelua, oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista monipuolisilla, erilaisten oppijoiden edellytyksiä huomioon ottavilla opetusmenetelmillä sekä uuden oppimiseen motivoivalla palautteella. Jokainen opettaja antaa opintoihin sisältyvää neuvontaa ja ohjausta. Opiskelijoita on kohdeltava tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, kannustavasti ja arvostavasti. Opettajan tulee osallistua oman osaamisensa ja työyhteisönsä kehittämiseen.

Opiskelija opiskelee oppiakseen elämässä, tulevissa työtehtävissä ja ammatillisessa kasvussa tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita, edetäkseen opinnoissaan ja saadakseen ne valmiiksi. Yliopisto-opiskelun keskeisenä tavoitteena on kehittyä hyväksi oppijaksi, joka pystyy ratkaisemaan vaikeita ongelmia tieteellisin ja tutkimuksellisin keinoin. Opiskelijalla on vapaus ja vastuu suunnitella ja suorittaa opiskeluoikeutensa mukaiset opinnot. Opiskelija antaa palautetta opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin kehittämiseksi. Opiskelija on vastuussa opiskelussa tarvitsemansa tiedon hankkimisesta. Jos hän ei pysty osallistumaan opetukseen tai myöhästyy opetustilanteesta, hän on velvollinen muita kuormittamatta hankkimaan häneltä puuttuvan tiedon. Hänen tulee suunnitella ajankäyttönsä niin, että hän pysyy sovitussa aikataulussa ja pystyy jättämään ajoissa osaamisen arvioimiseksi annetut tehtävät.

Yliopisto painottaa hyvän opiskelukäytännön ja hyvän tieteellisen käytännön opetusta ja oppimista vilpin ja piittaamattomuuden ennalta ehkäisemiseksi.

3. Hyvä opiskelukäytäntö ja hyvä tieteellinen käytäntö opetussuunnitelmissa

TENK:n ohje edellyttää, että hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttäminen ja tutkimusetiikan opettaminen ovat kiinteä osa yliopiston antamaa koulutusta. Tampereen yliopiston opetussuunnitelmiin kirjataan hyvän tieteellisen ja hyvän opiskelukäytännön osaamistavoitteet tutkinnon, opintokokonaisuuden ja opintojakson tasolla. Hyvän tieteellisen käytännön osaaminen suunnitellaan karttuvaksi siten, että edellisellä tutkintotasolla edellytetty osaaminen muodostaa perustan seuraavan tutkinnon osaamistavoitteille.

Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja ja erikoistumiskoulutuksia koskevassa asetuksen mukaan opiskelijan tutkimusetiikkaan ja hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvän osaamisen tulee karttua siten, että

• alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella on mm. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet,
• ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on mm. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön,
• tieteellisen tai taiteellisen jatkokoulutuksen suorittanut on mm. hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa, ja
• erikoistumiskoulutuksen suorittanut pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä (794/2004, 7 §, 12 §, 21 §).

Tampereen yliopiston konsistori on päättänyt osana Tampereen korkeakouluyhteisön yhteisiä osaamisia (pdf, TUNI Wiki; intra) yleisistä oppimisen, kriittisen ajattelun ja eettisistä osaamisista. Jokaisen Tampereen korkeakouluyhteisöstä tutkintoon valmistuvan tulee hallita seuraavat hyviin opiskelukäytäntöihin ja hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvät osaamiset:

Opiskelija

• ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista,
• tietää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toimii niiden mukaisesti,
• ymmärtää tieteellistä ajattelua, päättelyä ja selittämistä,
• toimii alansa tutkimus- ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti,
• hankkii, käsittelee, arvioi, analysoi ja käyttää tietoa monipuolisesti, kriittisesti ja eettisesti,
• arvioi ja kehittää omaa tiedonhankintaprosessiaan,
• arvioi ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan sekä uudistaa osaamistaan jatkuvasti,
• kykenee ratkaisemaan eteen tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia ja osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissakin tilanteissa sekä toimii tarkoituksenmukaisesti monimutkaisissa tilanteissa,
• toimii yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti,
• toimii yhteisöllisesti tiedonrakentamisessa ja ymmärtää tiedon jakamisen merkityksen oman osaamisen edistämisessä,
• kykenee vaikuttamaan yhteisössä ja yhteiskunnallisesti eettisiin arvoihin perustuen ja osaamistaan hyödyntäen sekä ottaa työskentelyssään huomioon monenlaiset toimijat.

Opetussuunnitelmatyössä tulee tunnistaa opintojaksot, joilla erityisesti perehdytään ja harjaannutaan hyvään tieteelliseen käytäntöön. Lisäksi on tärkeää järjestelmällisesti rakentaa opintojaksojen keskinäisiä yhteyksiä, jotta hyvän tieteellisen käytännön oppiminen toistuu, syvenee ja kumuloituu läpi opintojen. Tämä edellyttää koulutuksen johtamista. opettajien hyvää yhteistyötä sekä kaikkien yliopistoyhteisöön kuuluvien ryhmien osallistumista opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelmien ja opetustarjonnan huolellisella suunnittelulla ja kehittämisellä varmistetaan, että opiskelijat saavat ohjausta hyvien käytäntöjen hallitsemiseen opintojensa kaikissa vaiheissa.

Koulutusta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti siten, että opiskelijat saavat riittävät tiedot, taidot ja asenteet voidakseen toimia hyvien käytäntöjen mukaisesti ja eettisesti kestävällä tavalla opinnoissaan ja valmistuttuaan. Yliopisto huolehtii, että tutkimuseettistä koulutusta ja osaamisen kehittämistä tarjotaan TENK:n ohjeen mukaisesti myös opettajille, opinnäytteiden ohjaajille, tutkijoille, tutkimuksen johtotehtävissä toimiville ja muille asiantuntijoille.

4. Tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmän käyttö hyvän tieteellisen käytännön oppimisen ja opetuksen tukena

Hyvän tieteellisen käytännön varmistaminen opintosuorituksissa on osa yliopistokoulutuksen laadunhallintaa. Yksi hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän opiskelukäytännön tärkeimmistä periaatteista on, että opiskelija on itse tehnyt työn, jonka hän esittää omanaan. Tutkimuksen tekemiseen harjaantumisen olennainen osa-alue on oppia perehtymään aiempaan tutkimukseen ja hyödyntämään sitä omassa tutkimuksessa. Aiempaa tutkimusta hyödynnettäessä siihen tulee viitata tieteessä sovituilla tavoilla. Tieteellistä tekstiä lukevan on voitava luottaa siihen, että teksti on tekijäksi merkityn omaa ja muilta lainatut osuudet on merkitty asianmukaisilla lähdeviitteillä sekä lainaukset tehty vääristelemättä.

Tampereen yliopiston tutkintosäännön mukaan kaikkien opinnäytetöiden kirjoittamisessa, ohjauksen tukena ja ennen varsinaista arviointiprosessia käytetään sähköistä tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmää (jatkossa TAT-järjestelmä). TAT-järjestelmää voidaan hyödyntää myös muissa opinnoissa, erityisesti tieteellisen tekstin kirjoittamisen ja viittaustekniikan oppimisen ja opettamisen tukena.

Opiskelija syöttää aina itse oman tekstinsä TAT-järjestelmään ja vastaa siitä, että työ on hänen tekemänsä. Toisen tekstiä ei koskaan saa syöttää TAT-järjestelmään.

Järjestelmään syötetystä tekstistä syntyy vertailuraportti. Raportti näyttää havaitut yhdenmukaisuudet syötetyn tekstin ja muiden vertailutietokannassa olevien tekstien välillä, mutta ei kerro, onko lähdeviittaukset tehty asianmukaisesti. Siksi vertailuraportti on aina tulkittava. Raportin tulkinta on opiskelijan kannalta tutkimuksen tekoon harjaantumisen oppimista, ja opettajan tai ohjaajan näkökulmasta se on osa opiskelijan ohjausta ja oppimisen arviointia.

Harjoitellessaan TAT-järjestelmän käyttöä ja vertailuraportin tulkintaa osana opintojaan opiskelija voi syöttää tekstinsä järjestelmään ja saada vertailuraportin käyttöönsä toistuvasti. Harjoitusalueella TAT-järjestelmään syötetty teksti ei tallennu järjestelmän vertailutietokantaan.

Osana opinnäytetyön kirjoitusprosessia opiskelija syöttää oman tekstinsä TAT-järjestelmään joko yhteiselle harjoitusalueelle tai oman ohjaajansa harjoitusalueelle ja saa siitä vertailuraportin. Opiskelija voi halutessaan pyytää ohjaajaltaan opinnäytteensä vertailuraportista palautetta osana ohjausprosessia. Ohjausprosessin aikana on suositeltavaa, että ohjaaja lukee vertailuraportin vain opiskelijan pyynnöstä.

Opiskelija ja ohjaaja sopivat, milloin opinnäytetyö on valmis jätettäväksi opinnäytetyöprosessiin kuuluvaan viralliseen tekstin alkuperäisyyden tarkistukseen. Kun opinnäytetyö on valmis ja jätetään arvioitavaksi, opiskelija vastaa siitä, että työ on hänen tekemänsä. Opinnäytetyön ohjaaja käy vertailuraportin läpi ja vahvistaa tarkastaneensa raportin ennen opinnäytetyön arviointia. Tekstin alkuperäisyystarkastusjärjestelmän käytöstä tulee merkintä opinnäytetyöhön. Hyväksytyt opinnäytetyöt tallentuvat järjestelmän vertailutietokantaan kirjaston julkaisuarkisto Trepon kautta.

5. Hyvän opiskelukäytännön ja hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Hyvän opiskelukäytännön ja hyvän tieteellisen käytännön loukkauksilla tarkoitetaan epäeettistä ja epärehellistä toimintaa, jolla pyritään saamaan hyötyä itselle tai toiselle harhauttamalla tiedeyhteisöä tai päätöksentekijää. Käytäntöjen loukkaukset voidaan jaotella kahteen pääluokkaan, vilppiin ja piittaamattomuuteen.

Opintovilppi haittaa osaamistavoitteiden saavuttamista ja oppimista sekä rikkoo yliopiston arvoja ja eettisiä periaatteita. Opintovilpissä pyritään yleensä harhauttamaan opintosuorituksen arvioijaa.

Opintovilppiä on

• plagiointi eli toisen henkilön tekemän tekstin, kuvan, kuvion, taulukon, tietokoneohjelman aiemman opintosuorituksen ja muun vastaavan esityksen tai sen osan tai muun työn esittäminen omana,
• tekoälyn tuottaman tekstin tai ratkaisun esittäminen sellaisenaan opiskelijan omana,
• toisen henkilön avustaminen plagioinnissa eli opintosuorituksen laatiminen toisen henkilön puolesta tai oman harjoitustyön tai muun opintosuoritusten arvioimiseksi laaditun työn tai opinnäytteen tai sellaisen osan tai muun tuotoksen tai esityksen luovuttaminen toisen opiskelijan käyttöön tämän ilmeisessä tarkoituksessa esittää se omana opintosuorituksenaan tai sen osana,
• arviointitilaisuudessa tarvittavien tietojen hankkiminen kuljettamalla tietolähteitä arviointitilaan ilman arvioinnista vastuussa olevan henkilön nimenomaista ohjetta, katsomalla tai muuten saamalla tietoja toiselta arviointitilaisuuteen osallistuvalta opiskelijalta tai pitämällä yhteyttä tilan ulkopuolelle eli lunttaaminen,
• toisen henkilön avustaminen vilpissä arviointitilaisuudessa eli oman vastauksen tai muun tuotoksen tai arviointitehtävän tekemisessä auttavien tietojen luovuttaminen arviointitilaisuudessa toiselle arviointitilaisuuteen osallistuvalle,
• anastaminen eli toisen henkilön opintojen suorittamiseen liittyvän tai aiotun tuotoksen, idean, suunnitelman, havaintojen tai aineiston oikeudeton esittäminen omissa nimissä, sekä
• itsensä plagiointi eli samojen tuotosten tai esitysten tai niiden osien käyttö näennäisesti uutena opintosuorituksena, vailla viittausta aiempaan opintosuoritukseen.

Myös toisen työn epäasiallinen vaikeuttaminen tai vääristely sekä harhaanjohtavien tietojen antaminen kuten väärän kuvan antaminen omasta tai toisen osallistumisesta opintoihin voidaan katsoa vilpiksi. Toisen vilpillistä toimintaa ei saa avustaa eikä siihen saa houkutella.

Lisäksi TENK:n ohjeen mukaisesti eettisesti sopimatonta ja siten hyvää tieteellistä käytäntöä loukkaavaa on havaintojen vääristely eli havainnon muokkaus niin, että tulos muuttuu, tulosten vääristely eli perusteeton tulosten muuttaminen, valikointi tai poisjättäminen, sepittäminen eli tekaistujen havaintojen tai tulosten esittäminen sekä piittaamattomuus.

Piittaamattomuus on hyvän tieteellisen käytännön laiminlyömistä, ja se ilmenee muiden työn vähättelynä, tulosten ja menetelmien huolimattomana ja siten harhaanjohtavana esittämisenä, tulosten ja aineistojen puutteellisena kirjaamisena ja säilyttämisenä, itsensä plagiointina sekä muuna tiedeyhteisön harhaanjohtamisena.

Piittaamattomuudelta tai opintovilpiltä vaikuttava toiminta voi johtua tietämättömyydestä erityisesti opintojen alkuvaiheessa, jolloin toiminnan tahallisuutta on arvioitava tarkkaan ja pyrittävä huomioimaan, kuinka hyvin henkilön voidaan arvioida hallitsevan hyvä tieteellinen käytäntö ja hyvä opiskelukäytäntö. Myös huolimattomuus tai vähäinen piittaamattomuus käytännöistä voi johtaa toimenpiteisiin.

6. Rikkomusepäilyn selvittäminen

Tampereen yliopisto puuttuu aina opiskelun eettisten ohjeiden rikkomusepäilyihin ja selvittää ne säädösten mukaisesti, viivyttelemättä ja osapuolten oikeusturvan huomioiden. Tässä ohjeessa keskitytään opiskelijan opintosuoritukseen liittyvän rikkomusepäilyn selvittämiseen. Jos opiskelija tai muu henkilö epäilee opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvan henkilön syyllistyneen opiskelun eettisten ohjeiden tai hyvän tieteellisen käytännön rikkomukseen, hän voi ottaa yhteyttä oman tiedekuntansa opintopäällikköön.

Yleiset periaatteet ja menettelyt

Opettaja puuttuu poikkeuksetta havaitsemaansa hyvän opiskelukäytännön tai hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen tai loukkausepäilyyn. Mikäli opettajan tulkinnan mukaan rikkomus johtuu opiskelijan tietämättömyydestä, eikä kyseessä ole opinnäytetyö, opettaja voi jäljempänä kohdassa 6.1. kuvatun menettelyn mukaisesti ratkaista asian ohjaamalla opiskelijaa hyvien käytäntöjen hallinnassa. Tällöin epäilyä ei selvitetä laajemmin eikä asiaa saateta muiden tietoon. Jos kyseessä on opinnäytetyö, noudatetaan jäljempänä kohdassa 6.2. kuvattua menettelyä tai TENK:n ohjeen mukaista menettelyä.

Rikkomusepäily selvitetään epäilyyn liittyvän opintosuorituksen tai opinnäytteen vastuutiedekunnassa. Tiedekunnassa opintopäällikkö selvittää hänelle ilmoitetut eettisten ohjeiden rikkomusepäilyt. Jos opintosuoritus, jonka yhteydessä epäillään rikkomusta, liittyy kielikeskuksen tai tutkijakoulun opintoihin, asia selvitetään siinä tiedekunnassa, jossa opiskelijalla on kyseisen opinnon suorittamiseen liittyvä opiskeluoikeus. Epäily saatetaan ainoastaan niiden tahojen tietoon, joiden tehtäviin rikkomusten selvittäminen kuuluu.

Epäilyn selvittämisessä noudatetaan hyvää hallintotapaa ja asia käsitellään ilman aiheetonta viivytystä. Opiskelijalle tiedotetaan epäilystä kirjallisesti (esim. sähköpostilla) ja epäily yksilöidään. Opiskelijalle tiedotetaan myös prosessin kulusta ja annetaan tilaisuus tulla kuulluksi. Kuuleminen voidaan järjestää suullisena kuulemistilaisuutena tai tarvittaessa muulla opiskelijan oikeusturvan varmistavalla tavalla kuten kirjallisena. Opiskelija voi ottaa kuulemistilaisuuteen mukaan tukihenkilön kuten ylioppilaskunnan edustajan. Kaikki epäilyn selvittämiseen liittyvän prosessin vaiheet dokumentoidaan.

Epäilyn selvittämiseen liittyvä päätös ja siihen mahdollisesti liittyvä kurinpitorangaistus annetaan kirjallisena tiedoksi opiskelijalle. Ratkaisun perustelujen on käytävä ilmi päätöksestä. Päätös on julkinen asiakirja, ja sen perusteluihin ei siksi tule kirjata mitään julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä seikkoja. Eettisten ohjeiden rikkomusta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siten, kuin yliopistolaissa määrätään.

Mikäli opiskelija kokee, että häntä on aiheettomasti epäilty eettisen ohjeiden rikkomuksesta, mutta asiasta ei ole käynnistetty tämän ohjeen mukaista selvitystä, opiskelijalla on oikeus pyytää selvitystä. Selvityspyyntö toimitetaan kirjallisena tiedekunnassa tapausten käsittelystä vastaavaksi nimetylle opintopäällikölle. Aiheeton epäily tai aiheeton ilmoitus rikkomusepäilystä rikkoo itsessään opiskelun eettisiä ohjeita ja voidaan katsoa vilpiksi.

Seuraavassa kuvataan erikseen opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvien opiskelun eettisten sääntöjen rikkomusepäilyjen selvittämisen kulku.

6.1. Opintosuoritukseen liittyvän epäilyn selvittäminen (muu kuin opinnäytetyö)

Tässä kuvatun menettelyn mukaisesti selvitetään kaikki opintosuorituksiin liittyvät opiskelun eettisten ohjeiden rikkomusepäilyt lukuun ottamatta opinnäytetöihin liittyviä epäilyjä. Opinnäytetöihin liittyvien epäilyjen selvittämisen menettelyt kuvataan jäljempänä kohdassa 6.2.

Arvioitavaksi jätettyyn opintosuoritukseen liittyvän epäilyn selvittämismenettely

1.  Opettaja, tentinvalvoja, toinen opiskelija tai joku muu epäilee rikkomusta opiskelijan arvioitavaksi jättämässä opintosuorituksessa. Opettaja voi halutessaan käsitellä tapauksen itse, kysyä neuvoa tiedekunnan opintopäälliköltä tai pyytää opintopäällikköä selvittämään epäilyn. Jos opiskelija epäilee rikkomusta, hän ilmoittaa siitä opinnosta vastaavalle opettajalle. Jos muu henkilö epäilee rikkomusta, hän ilmoittaa siitä tiedekunnan opintopäällikölle. Opintosuorituksen arviointiprosessi keskeytetään ja saatetaan loppuun vasta, kun rikkomusepäily on käsitelty.

2. Opettaja tai opintopäällikkö ottaa kirjallisesti yhteyden opiskelijaan, ilmoittaa tälle opintosuorituksen arvioinnin keskeyttämisestä ja rikkomusepäilystä ja pyytää tältä kirjallisen selvityksen tapahtuneesta 14 vuorokauden kuluessa. Jos opettaja käsittelee tapauksen, hän tiedottaa asiasta myös opintopäällikölle.

3. Jos opettaja tai opintopäällikkö haluaa lisäselvitystä tai epäilty opiskelija pyytää kuulemisen järjestämistä, opintopäällikkö järjestää kuulemisen.

4a. Jos opettaja selvityksen saatuaan arvioi, että hyvän opiskelukäytännön vastainen toiminta johtuu opiskelijan tietämättömyydestä, inhimillisestä erehdyksestä tai vähäisestä huolimattomuudesta, hän antaa opiskelijalle ohjausta työn korjaamiseksi hyvien opiskelukäytäntöjen ja hyvän tieteellisen käytännön mukaiseksi. Opettaja dokumentoi opintosuorituksen korjaustarpeet. Opettaja ilmoittaa opintopäällikölle selvityksen lopputulemasta.	4b. Jos opettajalla on selvityksen jälkeen perusteltu syy olettaa, että kyse on tahallisesta vilpistä tai vakavasta piittaamattomuudesta, hän hylkää opiskelijan opintosuorituksen. Opettaja antaa opiskelijalle ohjausta ja ohjeistaa tätä tekemään uuden opintosuoritukseen liittyvän työn.
5a. Opiskelija tekee edellytetyt korjaukset ja osoittaa ne uudelleen arvioitavaksi jätettävässä opintosuoritukseen liittyvässä työssä opettajan kanssa sovitulla tavalla. Opettaja arvioi opintosuorituksen.	5b. Opintopäällikkö valmistelee muutoksenhakukelpoisen päätöksen selvityksen lopputulemasta. Dekaani tekee päätöksen. Todettu rikkomus kirjataan ja asian käsittelyyn liittyvä aineisto arkistoidaan yliopiston asianhallintajärjestelmään.
6a. Ei todettua rikkomusta	6b. Todettu rikkomus

Muutoksenhaku arviointia koskevaan päätökseen

Eettisten ohjeiden rikkomuksen perusteella hylätyn opintosuorituksen arviointiin voi hakea oikaisua sen mukaisesti, mitä yliopistolaissa ja Tampereen yliopiston tutkintosäännössä todetaan. Rikkomuksesta seuranneeseen hylkäämiseen opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnista sen suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, kun opiskelija on saanut tiedon opintosuorituksen hylkäämisestä. Opettaja arvioi, antaako oikaisupyyntö aihetta asian uudelleen arviointiin vai pysyykö suorituksen hylkääminen voimassa. Opettajan tulee antaa oikaisupyyntöön liittyvä päätös kirjallisesti opiskelijalle, esimerkiksi sähköpostitse.

Menettely hyväksyttyä opintosuoritusta koskevan epäilyn yhteydessä

Jos opintosuorituksen hyväksymisen jälkeen syntyy epäily vilpistä tai piittaamattomuudesta, opintosuorituksen hyväksymispäätös voidaan oikaista, opintosuoritus hylätä ja opiskelijaan kohdistaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, mikäli opiskelija on edelleen läsnä olevana opiskelijana Tampereen yliopistossa. Asian selvittämisessä noudatetaan edellä kuvattua opintosuoritukseen liittyvää eettisten ohjeiden rikkomusepäilyn selvitysprosessia.

6.2. Opinnäytetyöhön liittyvän epäilyn selvittäminen

Opinnäytetyöhön liittyvä eettisten ohjeiden rikkomusepäily voi herätä opinnäyteprosessin eri vaiheissa. Rikkomusepäilyn selvittämisen menettelyt vaihtelevat prosessin vaiheen ja, kun kyse on jo arvioitavaksi jätetystä tai jo hyväksytystä työstä, siitä, onko kyse alempaan, ylempään vai jatkotutkintoon liittyvä opinnäytetyö.

Epäily keskeneräisen opinnäytetyön yhteydessä

Jos epäily herää keskeneräisestä työstä opinnäytetyön kirjoittamisprosessin aikana, tulee opinnäytteen ohjaajan ohjata opinnäytetyön tekijää hyvän tieteellisen käytännön hallinnassa.

Epäily arvioitavaksi jätetyn opinnäytetyön yhteydessä

Epäily voi herätä myös, kun opinnäytetyö on jo jätetty virallisesti arvioitavaksi tai kun työ on jo arvioitu. Seuraavassa kuvataan arvioitavaksi jätettyyn alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhön tai muuhun aineopintoihin tai syventäviin opintoihin kuuluvaan opinnäytetyöhön liittyvän opiskelun eettisten ohjeiden rikkomusepäilyn selvittämismenettelyn kulku. Kun epäily liittyy tarkastettavaksi jätettyyn lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan, noudatetaan TENK:n ohjeen mukaista menettelyä.

Arvioitavaksi jätettyyn opinnäytetyöhön liittyvän epäilyn selvittämismenettely

1. Opinnäytetyön tarkastaja tai muu arviointiin osallistuva henkilö epäilee opiskelijan syyllistyneen vilppiin tai piittaamattomuuteen eli rikkoneen eettisiä ohjeita arvioitavaksi jätetyssä opinnäytetyössään.

2. Tarkastaja tai muu henkilö saattaa epäilyn tiedekunnassa tapausten käsittelystä vastaavalle opintopäällikölle.

3. Opintopäällikkö käynnistää selvityksen.

4. Opintopäällikkö ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti opinnäytetyön arvioinnin keskeyttämisestä ja rikkomusepäilystä. Epäily täsmennetään. Opiskelijalle kerrotaan prosessin etenemisestä, aikataulusta ja siitä, että hänet kutsutaan kuultavaksi.

5. Opintopäällikkö huolehtii tarvittavien selvitysten hankkimisesta ja järjestää opiskelijan kuulemisen.

6. Epäily selvitetään kuulemisessa, vaikka opiskelija ei saapuisi tilaisuuteen tai muutoin osallistuisi kuulemiseen. Mikäli opiskelija ei osallistu järjestettyyn kuulemistilaisuuteen, asia kirjataan tilaisuuden muistioon.

7. Opintopäällikkö valmistelee muutoksenhakukelpoisen päätöksen selvitysten ja opiskelijan kuulemistilaisuuden tai muun kuulemisjärjestelyn perusteella. Dekaani tekee päätöksen. Päätös kirjataan ja asian käsittelyyn liittyvä aineisto arkistoidaan yliopiston asianhallintajärjestelmään.

8a. Jos selvityksen perusteella todetaan, että epäily on aiheeton tai kyseessä on hyvin vähäinen rikkomus ja hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta johtuu opiskelijan tietämättömyydestä, inhimillisestä erehdyksestä tai vähäisestä huolimattomuudesta, opinnäytetyön ohjaaja antaa opiskelijalle ohjausta työn korjaamiseksi. Opinnäytetyö arvioidaan normaalin prosessin mukaisesti.	8b. Jos opiskelijan todetaan syyllistyneen eettisten ohjeiden rikkomukseen, opinnäytetyö hylätään, ja dekaani antaa opiskelijalle kirjallisen huomautuksen. Opiskelijalla on oikeus laatia uusi opinnäytetyö, jonka aihe, aineisto ja tutkimusmenetelmät, sekä ohjaus sovitaan erikseen.
9a. Ei todettua rikkomusta.	9b. Jos rikkomus on todettu erityisen vakavaksi, dekaani päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta ja ilmoittaa asiasta rehtorille. Rehtori voi käynnistää TENK:n ohjeen mukaisen esiselvityksen. Rikkomuksen vakavuutta arvioitaessa huomioidaan sen toistuvuus, laajuus ja merkityksellisyys.

Muutoksenhaku arviointia koskevaan päätökseen

Eettisten ohjeiden rikkomuksen perusteella hylätyn opinnäytetyön arviointiin voi hakea oikaisua sen mukaisesti, mitä yliopistolaissa ja Tampereen yliopiston tutkintosäännössä todetaan.

Menettely hyväksyttyä opinnäytetyötä koskevan epäilyn yhteydessä

Jos opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen syntyy epäily vilpistä tai piittaamattomuudesta, opinnäytetyön hyväksymispäätös voidaan oikaista ja opintosuoritus hylätä ja opiskelijaan kohdistaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, mikäli opiskelija on edelleen läsnä olevana opiskelijana Tampereen yliopistossa. Asian selvittämisessä noudatetaan edellä kuvattua opinnäytetyöhön liittyvää eettisten ohjeiden rikkomusepäilyn selvitysprosessia tai, kun kyse on ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvasta opinnäytetyöstä tai sitä korkeamman tutkinnon saavuttamiseksi tehdystä ja tarkastettavaksi jätetystä tieteellisestä opinnäytetyöstä, TENK:n ohjeen mukaista menettelyä.

TENK:n ohjeen mukaiseen menettelyyn kuuluvaa esiselvitystä ei käynnistetä, jos ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvien tutkielmien ja vastaavien,
kuten pro gradu -tutkielman, diplomityön tai taiteellisen opinnäytetyön tai lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman opinnäytetyön hyväksymisestä on kulunut yli viisi (5) vuotta ja jos loukkausepäilyyn ei liity erittäin painavaa syytä ja intressiä. Erittäin painavaksi syyksi tms. katsotaan mm. asianosaisen perusteltu etu, voimakas yleinen etu, kuten tieteen etu tai muu yhteiskunnan etu. Rehtori päättää asiasta kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Perusteltu päätös siitä, että esiselvitystä ei käynnistetä, saatetaan epäilyn esittäjän ja epäillyn sekä tutkimuseettisen neuvottelukunnan tietoon. Päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun päätöksestä on saatu tieto. (Lisäys, rehtorin päätös 15.9.2020).

7. Rikkomusten seuraamukset

Eettisten ohjeiden rikkomuksen seuraamusten tulee olla suhteessa rikkomuksen laatuun ja vakavuuteen. Vakavuutta arvioitaessa huomioidaan teon suunnitelmallisuus ja tahallisuus sekä vilpillisen tai piittaamattoman menettelyn laajuus, vakavuus ja toistuvuus. Seuraamuksista päätettäessä on otettava huomioon opiskelijan opintojen vaihe ja se, onko opiskelija ollut tietoinen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja onko häntä perehdytetty asiaan osana opintoja sekä onko hän saanut ohjeistusta tieteellisen tekstin laatimiseen.

Todetun rikkomuksen arvioidun vakavuuden perusteella seuraamukset voivat olla:

• Opintosuorituksen hylkääminen
  Kun vilpillinen tai piittaamaton menettely todetaan opiskelijan arvioitavaksi jättämässä työssä, opintosuoritus hylätään ja opiskelijalle annetaan ohjausta sekä mahdollisuus tehdä opintosuoritukseen liittyvä työ uudestaan joko kokonaan tai erikseen sovituilta osin. Päätös todetusta rikkomuksesta kirjataan yliopiston asianhallintajärjestelmään.
   
• Dekaanin puhuttelu tai kirjallinen huomautus
  Vakavissa tai toistuvissa tapauksissa tai opinnäytetyössä todetussa eettisten ohjeiden rikkomustapauksessa dekaani voi kutsua opiskelijan puhutteluun ja antaa kirjallisen huomautuksen. Huomautus kirjataan yliopiston asianhallintajärjestelmään.
   
• Rehtorin varoitus tai opiskelijan määräaikainen erottaminen
  Jos opiskelijan todetaan syyllistyneen toistuvasti vilppiin tai piittaamattomuuteen opintosuorituksissa tai kun rikkomus johtaa ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön hylkäämiseen tai jos rehtori muusta syystä arvioi rikkomuksen erityisen vakavaksi, hän voi antaa yliopistolain 45 §:n mukaisen varoituksen tai hallitus voi rehtorin esityksestä erottaa opiskelijan määräajaksi. Erotettuna ollessaan opiskelija ei voi ilmoittautua opintoihin eikä suorittaa niitä. Määräaikainen erottaminen merkitään opiskelijarekisteriin ja kirjataan yliopiston asianhallintajärjestelmään. Jos tapaus koskee opinnäytetyötä, kurinpitopäätös saatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tietoon.

Jos rikkomus todetaan muussa tiedekunnassa kuin siinä, jossa opiskelijan ensisijainen opiskeluoikeus on, rikkomusta koskeva dekaanin päätös annetaan tiedoksi opiskelijan oman tiedekunnan opiskelun eettisten ohjeiden rikkomusepäilyiden käsittelystä vastaavalle opintopäällikölle. Jos rikkomukseen syyllistynyt opiskelija on Tampereen yliopistossa vaihto-opiskelijana tai kaksoistutkinto-opiskelijana tai suorittaa opintoja Tampereen yliopistossa ristiinopiskeluna tai joustavalla opinto-oikeudella (JOO), todetusta rikkomuksesta ja mahdollisesta kurinpitorangaistuksesta ilmoitetaan opiskelijan kotikorkeakouluun.

Jos opiskelija syyllistyy todennetusti opintovilppiin tai vakavaan piittaamattomuuteen, hän ei voi saada mitään Tampereen yliopiston apurahajärjestelmään kuuluvaa apurahaa siihen tutkintoon, jota hän Tampereen yliopistossa suorittaa.

Jos on perusteltu syy epäillä aiemmin rikkomukseen syyllistyneen opiskelijan rikkoneen uudelleen yliopiston eettisiä ohjeita, asia saatetaan rehtorin ratkaistavaksi. Asian käsittelyssä voidaan hyödyntää yliopiston asianhallintajärjestelmään kirjattuja tietoja.

8. Rikkomusepäilyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat, niiden säilyttäminen ja julkisuus

Rikkomusepäilyn selvittämisen vaiheet dokumentoidaan kirjallisesti. Suullisista kuulemistilaisuuksista laaditaan muistio, jonka allekirjoittavat dekaani ja tiedekunnan opintopäällikkö sekä rikkomuksesta epäily opiskelija. Mikäli opiskelija ei allekirjoita muistiota, asia kirjataan muistioon.

Muistiosta tulee käydä ilmi

• rikkomus, josta opiskelijaa epäillään ja perusteet epäilylle,
• myöntääkö opiskelija epäilyn aiheelliseksi,
• katsooko opiskelija saaneensa riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta olisi voinut toimia oikein, sekä
• kuulemistilaisuuden lopputulos.

Muulla tavoin kuin kuulemistilaisuutena järjestetyn kuulemisen dokumentaatiosta tulee käydä ilmi vastaavat asiat. Opiskelijan kieltäytyminen saapumasta kuultavaksi tai allekirjoittamasta muistiota ei estä asian käsittelyä. Kopio muistiosta tai vastaavasta dokumentaatiosta toimitetaan opiskelijalle.

Eettisten ohjeiden rikkomusepäilyn käsittelyyn liittyvät asiakirjat tallennetaan omalle asialleen yliopiston asianhallintajärjestelmään. Tallennettavia asiakirjoja ovat mm. kuulemistilaisuuksien muistiot, käsittelyyn liittyvät sähköpostit, tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmän vertailuraportti, käsittelyyn liittyvät mahdolliset päätökset, muut epäilyn selvittämiseen liittyvät dokumentit sekä muutoksenhakuun liittyvät aineistot. Asiaan ja asiakirjoihin annetaan käyttöoikeudet vain niille henkilöille, jotka käsittelevät epäilyä. 

Dekaani tekee päätöksen jokaisesta hänelle saatetusta epäilytapauksesta, vaikka epäily ei aiheuttaisi toimenpiteitä. Asian ratkaisun jälkeen siihen liittyvät asiakirjat arkistoidaan ainoastaan asianhallintajärjestelmässä. Kaikki muualla säilytetyt tiedot tuhotaan.

Asianhallintajärjestelmässä olevia tietoja voidaan alkuperäisen rikkomusepäilyn selvittämisen lisäksi käyttää, kun selvitetään, onko rikkomuksesta epäilty opiskelija syyllistynyt eettisten ohjeiden rikkomukseen aiemmin.

9. Lähteet ja muuta materiaalia

Tampereen korkeakouluyhteisön yhteiset osaamistavoitteet. Hyväksytty 28.5.2019. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://intra.tuni.fi/handbook?page=2165. Viitattu 1.7.2019.

Tampereen yliopiston tutkintosääntö. Hyväksytty 23.10.2018. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://intra.tuni.fi/handbook?page=2264. Viitattu 1.7.2019.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Saatavilla sähköisesti osoitteessa http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Viitattu 1.7.2019.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004. Annettu Helsingissä 19.8.2004. Saatavilla sähköisesti muutoksineen osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2004/20040794. Viitattu 1.7.2019.

Yliopistolaki 558/2004. Annettu Naantalissa 24.7.2009. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558. Viitattu 1.7.2019.

Ohjeen laadinnassa on em. lähteiden lisäksi hyödynnetty muiden suomalaisten yliopistojen vastaavia tai samankaltaisia ohjeita. Asiaa koskevia ohjeita valmisteltiin alun perin valtakunnallisessa yhteistyössä 2010-luvun alussa.

Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt ja niiden rikkomusten käsittely. Aalto-yliopisto. 2011. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=1183861. Viitattu 1.7.2019.

Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet. Helsingin yliopisto. 2012. Saatavilla sähköisenä osoitteessa https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_eettiset_periaatteet.pdf. Viitattu 1.7.2019.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja menettely opintovilppiä epäiltäessä. Tampereen yliopisto. 2013. Saatavilla sähköisenä osoitteessa https://intrawww.uta.fi/TWeb/tfile?id=95418. Viitattu 1.7.2019.

Hyvän tieteellisen käytännön osaamistavoitteet kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkintojen opetussuunnitelmissa. Tampereen yliopisto. 2013. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://intra.uta.fi/portal/documents/159280/362455/htk_tutkintojen_opseissa_ohje_15102014.pdf/8c8044f5-b127-42b8-9ee8-9d99277d0877. Viitattu 1.7.2019.

Koulutuksen eettiset periaatteet. Oulun yliopisto. 2012. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.oulu.fi/yliopisto/node/34921. Viitattu 1.7.2019.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet. Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://kamu.uef.fi/student-book/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet/. Viitattu 1.7.2019.

Opintovilppiepäilyn käsittely. Tampereen teknillinen yliopisto. 2013.

Opiskelun eettiset ohjeet ja vilppitapausten käsittely Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopisto. 2019. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://opiskelu.jyu.fi/fi/koulutuspalvelut/ohjeet/vilppi-ja-plagiointi/opiskelun-eettiset-ohjeet-ja-vilppitapausten-kasittely-jyu. Viitattu 1.7.2019.

Plagiointitapausten käsittelyohje – koskee Oulun yliopiston opintosuorituksia ja opinnäytetöitä. 2009. Oulun yliopisto. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.oulu.fi/sites/default/files/Plagiontitapauksen_%20kasittelyohje_OY.pdf. Viitattu 1.7.2019.

Tampereen yliopisto - hyvä opiskeluyhteisö. Tampereen yliopisto. 2012. Saatavilla sähköisesti osoitteessa http://www2.uta.fi/opiskelunopas/perustietoa/opiskeluun-liittyvat-saannot/opetusneuvoston-linjaukset/hyva-opiskeluyhteiso. Viitattu 1.7.2019.

Turun yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten varalle. Turun yliopisto. 2012. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.utu.fi/fi/turun-yliopiston-menettelyohjeet-vilppitapausten-varalle. Viitattu 1.7.2019.

Liite: Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn käsittelyprosessi Tampereen yliopistossa (muut kuin opintosuorituksiin liittyvät)