Korkeakoulujen organisaatiot ja päätöksenteko

Tampereen yliopistoa ja Tampereen ammattikorkeakoulua kutsutaan Tampereen korkeakouluyhteisöksi. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminta on osa Tampereen korkeakoulusäätiön toimintaa.

Korkeakouluopintoihin hakevan näkökulmasta on erikseen Tampereen yliopisto, jossa voi suorittaa tutkintoja aina tieteelliseen jatkotutkintoon saakka. Tampereen ammattikorkeakoulussa voi suorittaa erityisesti ammatillista kasvua tukevia tutkintoja, mutta ei tieteellistä jatkotutkintoa. Sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa tehdään tutkimusta ja kehitetään yhteiskuntaa palvelevia innovaatioita. Yliopistossa tutkimuksen osuus toiminnasta on kuitenkin suurempi kuin ammattikorkeakoulussa.

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu käyttävät toimintansa ohjaamiseen sisäistä organisaatiorakennettaan, toimielimiä tekemään päätöksiä, ryhmiä ja asiantuntijoita valmistelemaan ja toteuttamaan päätöksiä sekä menettelyjä, joilla opiskelijoiden ja työntekijöiden on mahdollista ennakoida heitä koskevien päätöksien vaikutuksia.

Sisäinen organisaatiorakenne määritellään yliopiston tai ammattikorkeakoulun johtosäännöissä. Johtosäännöissä myös täsmennetään toimielimet, niiden tehtävät ja kokoonpano siltä osin kuin lainsäädäntö ei niitä määrittele.

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu toimivat pääosin julkisen rahoituksen varassa eli ovat valtion rahoittamia. Molemmat kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja ovat hallinnonalalla käytetyn tulosohjauksen kohteita. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu hankkivat myös täydentävää rahoitusta, esimerkiksi vastaanottavat lahjoituksia, harjoittavat sijoitustoimintaa ja hakevat kilpailtua rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat harjoittaa myös liiketoimintaa lakisääteisten tehtäviensä rajoissa.

Tampereen yliopiston organisaatiorakenne ja päätöksenteko

Tampereen yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa. Tiedekunnat ovat informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, johtamisen ja talouden tiedekunta, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, rakennetun ympäristön tiedekunta, tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Osa tiedekunnista toimii myös Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa.

Palveluja järjestäviä yksiköitä on useita. Ne järjestävät tiedekuntien toimintaa tukevat palvelut, myös palveluja opiskelijoille, esimerkiksi koulutuksen ja jatkuvan oppimisen palvelut sekä kirjasto.

Päätöksenteko perustuu toimielimiin ja niille määriteltyihin toimivaltuuksiin eli siihen, mikä toimielin päättää mistä asioista. Johtosäännön mukaiset toimielimet ovat hallitus, rehtori, konsistori ja tiedekuntaneuvostot. Asioiden valmistelemista varten on rehtorin johtoryhmä ja neuvostoja. Johtosäännön mukaiset neuvostot ovat tiedeneuvosto, koulutusneuvosto, yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvosto ja professorineuvosto.

Tiedekunnissa toimintaa johtaa dekaani ja palveluyksiköissä yksikön johtaja. Kunkin dekaanin ja johtajan tukena on johtoryhmä.

Tampereen yliopistossa tiedekunnat ja palveluyksiköt toimivat tulosyksikköinä, joille rehtori vuosittain osoittaa määrärahat toimintaa varten. Opiskelijoiden on mahdollista vaikuttaa päätöksentekoon mm. edustajiensa kautta. Heillä on edustajia esimerkiksi konsistorissa, tiedekuntaneuvostoissa ja määräajaksi asetettavissa työryhmissä. Voi myös käyttää kaikille avoimia osallistamisen tilanteita, kuten vastata kyselyihin, osallistua keskusteluihin ja käyttää koulutuksen palautekanavia.

Suomessa yliopistolaki jakaa yliopistot kahteen ryhmään, julkisoikeudellisiin yliopistoihin ja säätiöyliopistoihin. Tampereen yliopisto on säätiöyliopisto, mistä seuraa esimerkiksi, että hallituksessa on oltava tasan seitsemän jäsentä. Tampereen korkeakoulusäätiön säännöt edellyttävät, että kolme hallituksen jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka säätiön perustajat Suomen valtiota lukuun ottamatta ovat asettaneet ehdolle.

Esimerkkejä yliopiston toimintaan laajasti vaikuttavista päätöksistä ovat hallituksen päätökset yliopiston strategiasta ja taloudellisten voimavarojen suuntaamisesta sekä konsistorin päätökset tutkintokoulutuksen laajuudesta.