Tampereen yliopiston kirjasto
Valoinstallaatio kirjaston rakennuksen seinällä.

Käsikirjoituksen tarjoaminen TUPille ja kirjoittajaohjeet

Tampere University Pressin kirjoittajaohjeet evästävät käsikirjoituksen viimeistelyssä, kirjaehdotuksen tekemisessä, CC-lisenssin valinnassa ja kuvaavat kattavasti kustantamon käytänteet ja julkaisuprosessin.

Tarjoa meille käsikirjoitusta

Ota hyvissä ajoin yhteyttä sähköpostilla tup [at] tuni.fi keskustellaksesi alustavasti kirjahankkeestasi ja sen aikatauluista. Tutustu myös tällä sivulla esitettyihin tietoihin ja ohjeisiin.

Kun käsikirjoituksesi on valmis tai viimeistelyvaiheessa, tarjoa kirjaasi täyttämällä ehdotuslomake huolellisesti. Itse käsikirjoitustiedoston voi lähettää sähköpostitse. Emme ota vastaan paperisia käsikirjoituksia. Käsikirjoitus kannattaa lähettää vasta siinä vaiheessa, kun se on täysin valmis (mukaan lukien johdantokappale), sillä emme lähetä vertaisarviointiin keskeneräisiä teoksia. Kun ehdotuslomake on lähetetty, käsikirjoitusta tai sen osia ei voi enää tarjota arvioitavaksi muille kustantajille.

Tarjoa käsikirjoitustasi julkaistavaksi -lomake

Mitä julkaisemme?

Tampere University Press on Open Access -kustantamo, joka julkaisee vertaisarvioituja monografioita ja toimitettuja teoksia. OKM:n julkaisutiedonkeruussa tällaiset teoksen sijoittuvat julkaisutyyppeihin C1 ja C2. Julkaisukieliämme ovat suomi, ruotsi ja englanti. Olemme kiinnostuneet ajankohtaisia aiheita ja tuoreita näkökulmia käsittelevistä ihmistieteiden tutkimuksista.

Tiedekirjan tulee sisältää uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa. Emme julkaise esimerkiksi yleistajuisia tietokirjoja, muistelmiin painottuvia juhlakirjoja, projektiraportteja tai aiemmin muualla julkaistuja kirjoituksia.

Ohjeita kirjoittajille tai kokoomateoksen toimittajille

Ennen käsikirjoituksen lähettämistä TUPille julkaisuharkintaan, kannattaa tutustua kirjoittajaohjeisiimme ja julkaisuprosessiimme.

Kirjaprosessin eri vaiheissa on syytä huomioida ainakin seuraavat asiat:

  • Käsikirjoitus kannattaa hioa ja viimeistellä jo ennen sen tarjoamista kustantajalle. (Ohjeen osio 1)
  • Vastuu kokoomateoksen käsikirjoituksen viimeistelystä on sen toimittajilla. (Ohjeen osio 1)
  • Laatimamme kirjoittajaohjeet kannattaa lukea huolella ja noudattaa niitä käsikirjoitusta viimeisteltäessä. Kun käsikirjoituksessasi ilmaisu ja muotoilut on hiottu kohdilleen ja kaikki kirjaan kuuluvat elementit ovat siinä mukana jo alun alkaen, myöhemmin aikaa säästyy ja julkaisuprosessi etenee sujuvasti. (Ohjeen osio 2)
  • TUPin kirjat julkaistaan ensisijaisesti verkkojulkaisuina CC-lisenssillä. Miettikää jo etukäteen, minkä CC-lisenssin teoksellenne valitsette. Selvittäkää myös käyttöoikeudet kolmansien osapuolten materiaaleihin hyvissä ajoin. (Ohjeen osio 3)
  • Julkaisuprosessimme kestää keskimäärin 10 kuukautta. Käsikirjoitukset vertaisarvioidaan, ja prosessin eteneminen edellyttää, että vertaisarvioijat puoltavat käsikirjoituksen julkaisemista. Kustantamolla on myös muita julkaisuprosessiin vaikuttavia käytänteitä. Niihinkin kannattaa tutustua ennakolta. (Ohjeen osio 4)
  • Kun käsikirjoitus on hyväksytty julkaistavaksi, sovitaan aikataulu käsikirjoituksen viimeistelylle. Tekijöiden vastuulla on tekstin huolellinen oikoluku ja kielentarkistus. Varmista tässä vaiheessa myös, että kuvat, kuviot ja taulukot ovat toimitettavissa taittajalle kustantajan suosittelemissa tiedostomuodoissa. (Ohjeen osio 5)
  • Teoksen julkaisua ja markkinointia varten tekijöiltä tarvitaan napakka tiivistelmä suomeksi ja englanniksi sekä luonnos tiedotetekstiksi. (Ohjeen osio 6)

1. Milloin käsikirjoitus on valmis tarjottavaksi?

Kustantamolle lähetetään arvioitavaksi mahdollisimman viimeistelty käsikirjoitus. Teoksen huolellinen suunnittelu ja tarjottavan käsikirjoituksen viimeistely todennäköisesti vähentävät työmäärää myöhemmin ja vaikuttavat vertaisarvioijien näkemykseen käsikirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Ei siis kannata ajatella, että käsikirjoituksen hiomisen aika tulee vasta siinä vaiheessa, kun myönteinen julkaisupäätös on varmistunut. Jo kustantamolle tarjottavan käsikirjoituksen on syytä olla asiasisällöltään ja ilmaisutavaltaan yhtenäinen, huoliteltu kokonaisuus. Myös kielenhuoltoon ja ilmaisun ymmärrettävyyden tarkistukseen on hyvä varata aikaa jo ennen käsikirjoituksen lähettämistä kustantamolle. Noudata tarjottavaa käsikirjoitusta muokatessasi kustantamon kirjoittajaohjeita (ks. ohjeen osio 2).

Toimittajien tehtävät kokoomateoksen luomisessa

Kokoomateoksissa kirjan toimittajilla on teoksen kokoamisessa ja viimeistelyssä oleellinen ja usein aikaa vievä tehtävä. Kokoomateoksen on toimittava sekä kokonaisuutena että yksittäisinä artikkeleina tai lukuina. Kirjaformaatin idea on pureutua ilmiöihin syvällisesti ja monista näkökulmista kuitenkin yhtenäisyytensä ja johdonmukaisuutensa säilyttäen. Toisaalta kokoomateosartikkeleita ladataan ja luetaan verkossa kokonaisuudesta irrallaan, jolloin niiden on oltava ymmärrettäviä ja toimivia myös itsenäisinä teksteinä.

Vertaisarvioijien yleisin kokoomateoskäsikirjoituksiin kohdistuva kritiikin aihe on teoksen rakenteen, tematiikan ja lähdeviitteiden yhtenäisyyden puute. Teoksen toimittajien kannattaa kiinnittää asiaan huomiota jo teoksen suunnitteluvaiheessa, esimerkiksi valitsemalla etukäteen, mitä viittaustyyliä teoksessa käytetään. Artikkeleiden yhtenäisyyteen voi vaikuttaa päättämällä jo etukäteen, minkä pituisia artikkelit suunnilleen ovat, alkavatko ne johdannolla tai tiivistelmällä, kirjoitetaanko aktiivissa vai passiivissa, onko sallittua käyttää kuvia tai sitaatteja, miten otsikoidaan ja niin edelleen.

Kokoomateoksen toimittajat:

  • määrittelevät teoksen tavoitteet ja kohderyhmän
  • ovat vastuussa sisällön oikeellisuudesta ja laillisuudesta (esim. lupien hankkiminen kolmansien osapuolten omistamaan materiaaliin)
  • huolehtivat kirjan temaattisesta ja rakenteellisesta johdonmukaisuudesta, sen muodostaman kokonaisuuden toimivuudesta
  • kirjoittavat johdanto- ja mahdollisesti yhteenvetoluvun
  • ohjeistavat artikkeleiden kirjoittajia aikatauluista ja prosessin etenemisestä sekä antavat heille tekniset kirjoittajaohjeet
  • tarkistavat, että kirjoittajat ovat noudattaneet teknisiä kirjoittajaohjeita, esim. lähdeviitteet on toteutettu artikkeleissa yhdenmukaisella tavalla
  • toimivat yhteyshenkilöinä kustantajan suuntaan

2. Ohjeita tarjottavan käsikirjoituksen muokkaamiseen

Teoksen rakenne

Tieteellisen kirjan rakenne on melko vakiintunut. Varsinaisten sisältölukujen ohella teoksesta tulisi yleensä löytyä seuraavat osiot:

  • sisällysluettelo
  • johdanto- ja mahdollisesti johtopäätösluku (aiheen esittely, tutkimustehtävän muotoilu, selvitys siitä, mitä uutta tutkimustietoa käsikirjoitus sisältää…)
  • yhdenmukaiset lähdeluettelot
  • luettelo teoksen kirjoittajista (mukaan lukien tieto tekijän affiliaatiosta ja ORCID-tunniste)
  • asiasanasto tai hakemisto tarvittaessa

Kieli

Kirjoita hyvää ja selkeätä asiatekstiä, josta ajatuksesi välittyy lukijalle.

  • Vältä pitkiä monipolvisia virkkeitä.
  • Kiinnitä huomiota kapulakielisiin sanoihin ja sanontoihin (taholla, toimesta, sektori, suhteen jne.) sekä vieraista kielistä omaksuttuihin lauserakenteisiin. Vältä myös vierasperäisten sanojen käyttöä, jos vastaava termi on olemassa suomen kielessä.
  • Kiinnitä huomioita kappaleiden pituuteen ja johdonmukaiseen rakenteeseen sekä tekstin sidosteisuuteen, joka parantaa luettavuutta. Liian pitkät kappaleet tekevät lukemisesta raskasta.
  • Teksti voi olla joko aktiivissa tai passiivissa, kunhan valittua tyyliä käytetään johdonmukaisesti koko teoksen läpi. Tähän on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti kokoomateoksissa.

Teknisiä kirjoittajaohjeita

Ajatusviiva: Tarkista tavu- ja ajatusviivat. Ajatusviivan saa esimerkiksi komennolla alt0150 tai ctrl– (= miinusmerkki numeronäppäimistössä). Ajatusviivaa käytetään lauseissa ajatusviivana sekä rajakohtailmauksissa, esimerkiksi vuosina 1990–2000, 10–15-vuotiaat, 12–23 (esim. artikkelien sivunumerot lähdeviitteissä).

Alaviitteet: Numeroi alaviitteet juoksevalla numerolla alkaen numerosta 1 jokaisessa luvussa erikseen. Käytä tekstinkäsittelyohjelman alaviitetoimintoa, joka automaattisesti numeroi alaviitteet.

Johdonmukaisuus: Käytä termeistä koko työssä / jokaisessa artikkelissa samanlaista kirjoitusasua, esimerkiksi tilaaja-tuottajamalli tai tilaaja–tuottaja-malli; analyysia/analyysiä

Julkaisun nimi: Julkaisun pääotsikon on hyvä olla lyhyt ja mieleenpainuva. Alaotsikko voi olla pidempi ja selittävämpi. Teoksen nimeksi kannattaa valita jokin muu kuin taustalla olevan tutkimushankkeen tai konferenssin nimi. Nimen tulee olla sellainen, ettei teos ole vaarassa sekoittua johonkin toiseen, aiemmin julkaistuun teokseen.

Kursiivin käyttö: Vieraskieliset termit kursivoidaan, samoin kirjojen ja lehtien nimet tekstissä (ja lähdeluetteloissa).

Kuvat, kuviot ja taulukot: Liitä täydellinen tekijä- ja käyttölisenssitieto kuvien, kuvioiden ja taulukoiden välittömään yhteyteen, jos sinulla ei ole niihin tekijänoikeutta. Huomioi kuvioiden ja taulukoiden koko. Niiden pitää kirjassa mahtua sivulle niin, että tekstistä ja numeroista saa edelleen selvää. Pohdi, voiko suurta kuviota tai laajaa taulukkoa jakaa useampaan osaan. 

Lainaukset: Pitkät lainaukset (yli 40 sanaa tai enemmän kuin kaksi virkekokonaisuutta) sisennetään. Sisennettyjä lainauksia ei kursivoida eikä varusteta lainausmerkeillä.

Lainausmerkit: Käytä suomenkielisessä tekstissä suomalaista muotoa ”lainauksissa” (ei ’puolilainausmerkkiä’)

Lyhenteet: Kirjoita lyhenteet auki tekstissä (mm., esim., jne., yms. ks., vrt.). Käytä lyhenteitä vain sulkujen sisällä olevissa viittauksissa, jos tarpeen.

Otsikointi: Käytä sisältöä kuvaavia ja ytimekkäitä otsikoita. Otsikko voi olla korkeintaan kaksiosainen, kiinnitä huomiota otsikon pituuteen. Kokoomateosten luvut tallennetaan myös erillisinä, joten pelkkä ”johdanto” tai ”johtopäätökset” ei riitä otsikoksi, vaan näille tarvitaan vähintään kuvaava alaotsikko.

Otsikoita ei kirjoiteta suuraakkosilla eikä niissä käytetä pistettä, kaksoispistettä tai ajatusviivaa. Numeroi käsikirjoituksessa lukujen/artikkeleiden otsikot sekä kakkos- ja kolmostason otsikot (1.1., 1.1.2 jne.) taiton helpottamiseksi. Numerot poistetaan taitossa, numero näkyy vain pääotsikossa.

Tavutus: Älä käytä automaattista tavutusta käsikirjoitustiedostossa.

Vuosiluvut: Kirjoita kokonaan 1990–1995 (ei 1990–95)

Viitteet ja lähteet

Kustantaja suosittelee viitteidenhallintaohjelman, esimerkiksi Refworksin käyttöä. Tämä vähentää kaikkien osapuolten työmäärää käsikirjoituksen muokkausvaiheessa. Sopikaa kaikkien tekijöiden kanssa jo etukäteen, mitä viittaustyyliä teoksessa käytetään, ja toteuttakaa lähdeluettelot viitteidenhallintaohjelman avulla.

  • Tarkista, että viittaukset ja lähteet on merkitty johdonmukaisesti samalla tavoin koko käsikirjoituksessa. Kustantaja suosittelee nimi-vuosijärjestelmää, mutta voit noudattaa tieteenalallasi vakiintunutta käytäntöä, kunhan olet siinä johdonmukainen. Toimitetussa teoksessa jokaisessa artikkelissa sama, yhdenmukainen merkitsemistapa.
  • Tarkista, että kaikista viitteistä on lähdeluettelossa vastaava teos. Tarkista lopuksi myös, että lähdeluetteloon ei ole jäänyt lähteitä, joihin teoksessa ei viitata.
  • Tekstissä olevat lähdeviitteet sijoitetaan sulkeisiin siten, että ensin tulee kirjoittajan sukunimi, sitten lähteen painovuosi ja lopuksi sivut (Virtanen 2005, 23). Kun viite koskee vain samaa virkettä, viite sijoitetaan virkkeen sisään ja piste sulkeiden ulkopuolelle. Kun viite koskee useita virkkeitä tai koko kappaletta, viite sijoitetaan kappaleen loppupisteen ulkopuolelle. (Virtanen 2005, 102–117.) 
  • Sivunumeroiden edellä ei käytetä s./ss.- tai p./pp.-merkintää. Alaviitteissä olevissa lähdeviittauksissa mainitaan vain tekijä, vuosiluku ja sivunumerot.
  • Jos samassa viitteessä viitataan useampaan lähteeseen, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä (Virtanen 2005; Järvinen 2006). Järjestyksen voi laittaa lähteen merkittävyyden, aakkosjärjestyksen tai julkaisuvuoden mukaan.
  • Jos viitteen lähteessä on kaksi kirjoittajaa, molemmat kirjoittajat mainitaan aina (Kaufman & Harrison 1986). Kun viitteen lähteessä on kolme tai useampi kirjoittaja, mainitaan kaikki kirjoittajat ensimmäisellä kerralla. Myöhemmin samaan lähteeseen viitatessa merkitään vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne (Virtanen ym. 2005)

Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon

Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne on neliosainen. Se vastaa kysymyksiin kuka (kirjoittaja, tekijä, suullinen tietolähde), milloin (julkaisuvuosi), mitä (lähteen nimi, julkaisutyyppi), missä (kustantajan kotipaikka ja kustantaja, internet-osoite). Jos henkilökirjoittajaa ei ole, aloitetaan lähteen nimellä.

Lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa järjestyksessä, vanhimmasta uusimpaan; ensin monografiat, seuraavaksi kahden kirjoittajan teokset – toisen kirjoittajan nimen mukaisesti aakkostettuna – sen jälkeen kolmen kirjoittajan teokset.

Verkkolähteistä ilmoitetaan tekijä, tuotos ja julkaisuajankohta samoin kuin painetuistakin lähteistä. Lähdeluetteloon tulee lisäksi merkitä verkko-osoite. Monilla verkkolähteillä on pysyvä linkki eli DOI- tai URN-tunnisteeseen pohjautuva linkki. Käytä sitä lähdeluettelossa. Älä siis kopioi verkko-osoitetta selaimesta, vaan käytä lähdeluettelossa pysyvää linkkiä.

Viranomaisjulkaisut, tutkimuslaitosten julkaisut ja korkeakoulujen opinnäytteet julkaistaan usein julkaisuarkistoissa, joiden ominaisuuksiin kuuluu handle- ja/tai URN-linkki. Joskus pysyvää tunnistetta voi kuitenkin joutua hieman etsimään, esimerkiksi julkaisun nimiösivulta. Jos pysyvää linkkiä ei ole, merkitään lähteeseen ennen verkko-osoitetta myös päivämäärä, jolloin tekstiä on käytetty: Viitattu xx.xx.xxx. 

Vakiintuneesta suomalaista lähdemerkintätavasta löytyy esimerkkejä muun muassa Kielitoimiston ohjepankista. Jos tieteenalalla on oma vakiintunut lähdemerkintäkäytäntönsä, sitä voi noudattaa, kunhan on johdonmukainen.

Kirjat
Sukunimi, Etunimi. Ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja. Internet-osoite.

Esimerkkejä:

Ahmavaara, Yrjö. 1970. Yhteiskuntatieteiden kyberneettinen metodologia. 2. painos. Helsinki: Tammi.

Reunanen, Esa & Kunelius, Risto. 2021. Medioitunut valta ja politiikan paluu. Kyselytutkimus suomalaispäättäjien suhteesta mediaan 2009 ja 2019. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-030-4 

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM raportteja 3/2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-937-8 

Opinnäytteet 

Leinonen, Nelli. 2019 ”Ne pitää olla niin kuin vaaliohjelman mukaisia ne vastaukset”: Puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyys. Johtamisen ja talouden tiedekunta, valtio-opin pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908162923 

Järnström, Sanna. 2012. ”En tiedä, mitä ne ajattelee mun kohtalokseni.” Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä geriatrisessa sairaalassa. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1635. Tampere: Tampereen yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8508-4 

Artikkelilähteet

Teräsahde, Sini. 2020. Aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Aikuiskasvatus 40(4), 272–289. https://doi.org/10.33336/aik.100531

Julkunen, Raija. 1991. Hoiva ja professionalismi. Sosiologia 28(2), 75–83.

Pyöriä, Pasi, Ojala, Satu & Lipiäinen, Liudmila. 2021. Yrityksen kannattavuus ja investoinnit aineettomaan pääomaan henkilöstön työuran kannalta. Teoksessa Satu Ojala & Pasi Pyöriä (2021) Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa. Tampere: Tampere University Press, 311–368. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-028-1 

Helsingin Sanomat. 2012. HS sijoitti kuntavaalien ehdokkaat arvokartalle mielipiteiden mukaan. Helsingin Sanomat 14.10.2012. Viitattu 18.9.2021. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002571648.html 

Mäkinen, Esa. 2019. Feministit ovat aatteellisesti hyvin lähellä vihreitä, mutta erojakin ehdokkaiden vaalikonekannoissa löytyy. Helsingin Sanomat 13.3.2019. Viitattu 13.6.2019. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006033697.html 

Muu verkkoaineisto

Kiviniemi, Teemu. 2019. Näin keksimme vaalikoneen uudestaan – 5 keinoa tehdä ehdokkaan valitsemisesta kiinnostavampaa. Yle News Labin blogi 14.3.2019. Viitattu 12.11.2019. https://newslab.yle.fi/blog/3lpCALgzagtq3gxVchdkNv 

Seuri, Ville. (2019) Kuulin tästä artikkelista… @villeseuri 15.3.2019. Viitattu 12.11.2019. https://twitter.com/villeseuri/status/1106609303492931590 

Lait ja virallislähteet

L785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
 
POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 

3. CC-lisenssin valinta ja käyttöoikeudet kolmansien osapuolten materiaaliin

Lisenssit

TUPin open access -kirjoissa käytetään Creative Commons 4.0 -lisenssejä. Tekijät valitsevat teokselleen CC 4.0 -lisenssiperheestä keskenään sopimansa lisenssin, joka mahdollistaa muille teoksen jakamisen ja jatkokäytön kyseisen CC-lisenssin mukaisilla ehdoilla. CC-lisenssien käyttö ei merkitse, että tekijä menettäisi tekijänoikeussuojan, vaan teosta jaettaessa ja lisenssin niin salliessa sitä muokattaessa tekijä ja lähde on aina mainittava tekijän muotoilemalla tavalla. Lue lisää CC-lisensseistä: https://creativecommons.fi/valitse/

Sitaatit ja kuvaoikeudet

Tieteellisissä kirjoituksissa lainaukset ovat tarkoituksen vaatimassa laajuudessa sallittuja sitaattioikeuden nojalla. Lähdemerkintä on aina tehtävä.

Kaunokirjallisten teosten sitaatit tulee ottaa julkaistuista käännösteoksista. Jos virallista käännöstä ei ole olemassa, tulee merkitä tieto siitä, että lainaus on tekijän itse kääntämä.

Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoitukseen sisältyvien lainausten, kuvien ja käännösten tekijänoikeudet. Normaalia siteerauskäytäntöä pidempiin lainauksiin tai esimerkiksi kuviin, joihin tekijöillä itsellään ei ole tekijänoikeuksia, tulee hankkia tekijänoikeuden haltijalta lupa julkaisemiseen sekä painetussa kirjassa että open access -kirjassa (CC-lisenssillä). Tekijät vastaavat itse mahdollisista tekijänoikeusmaksuista.

Aiemmin julkaistut käsikirjoituksen osat

Pääsääntöisesti TUP julkaisee vain aiemmin julkaisemattomia alkuperäiskäsikirjoituksia. Käännökset tai uudelleenjulkaisut ovat mahdollisia, jos niiden julkaisemiselle on erityistä tarvetta, ja sillä edellytyksellä, että tekijänoikeudet ovat kirjoittajalla eivätkä aikaisemmalla kustantajalla tai on mahdollista saada lupa avoimeen julkaisemiseen CC-lisenssillä.

Jo kirjaehdotusta tehdessä on tärkeää ilmoittaa kustantajalle, jos osia teoksesta on aiemmin julkaistu jossain muualla.

4. Julkaisuprosessi ja kustantajan käytännöt

Julkaisuprosessin kesto

Kirjan julkaisuprosessi kestää TUP:illa keskimäärin kymmenen kuukautta.

TUPin julkaisuprosessi nuolikaaviona.

Käsikirjoituksen tarjoaminen

Ota meihin hyvissä ajoin yhteyttä sähköpostilla tup [at] tuni.fi keskustellaksesi alustavasti kirjahankkeestasi ja sen aikatauluista. Kun käsikirjoituksesi on valmis tai viimeistelyvaiheessa, tarjoa kirjaasi täyttämällä huolellisesti ehdotuslomake verkkosivuillamme. Kun annat käsikirjoituksesi TUPille julkaisuharkintaan, luovutat harkintaprosessin ajaksi kustantajalle yksinoikeuden kirjasi julkaisemiseen etkä voi tarjota sitä muille kustantajille. Arviointiprosessi ja julkaisupäätöksen tekeminen kestää tyypillisesti 3–4 kuukautta, mutta pidempäänkin, jos esimerkiksi käsikirjoitukselle järjestetään toinen arviointikierros.

Käsikirjoitus toimitaan kustantamoon yhtenä Word-tiedostona, johon on merkitty myös kirjoittajatiedot. Arviointiin lähetetään anonymisoitu käsikirjoitusversio, jos ei toisin sovita. Toimita sellainen pyydettäessä.

Vertaisarviointi ja kustannuspäätös

TUPille julkaistavaksi tarjotut käsikirjoitukset käyvät läpi vertaisarvioinnin ennen kustannuspäätöksen tekemistä. Ennen varsinaisen vertaisarviointiprosessin käynnistämistä TUPin toimituskunta arvioi käsikirjoituksen, pyytää tarpeen mukaan korjauksia ja päättää käsikirjoituksen hylkäämisestä tai lähettämisestä vertaisarviointikierrokselle.

Keskeneräisiä käsikirjoituksia ei lähetetä vertaisarviointiin. Vaikka käsikirjoitusta voi ja todennäköisesti pitääkin muokata ja viimeistellä arvioijilta saadun palautteen perusteella, eivätkä ne siinä mielessä ole täysin valmiita, käsikirjoituksen täytyy olla viimeistelty ja kaikkien osioiden täytyy olla mukana jo ennen arviointiin lähettämistä.

TUPin vertaisarviointiprosessissa noudatetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käyttöehtoja. Käsikirjoitukset käyvät arvioitavina vähintään kahdella riippumattomalla asiantuntijalla. Arviointi voidaan toteuttaa osapuolten kanssa sopien joko molempiin suuntiin anonyymina tai avoimin identiteetein.

Arvioijaksi voidaan valita ainoastaan riippumaton ja esteetön henkilö. Arviointitehtävään ei voida valita henkilöä, joka on käsikirjoituksen kirjoittajan/kirjoittajien lähisukulainen tai joka toimii kirjoittajan/kirjoittajien esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana tai jolla on ollut yhteisiä julkaisuja kirjoittajan/kirjoittajien kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tekijä voi myös itse ehdottaa refereitä.

Varsinainen kustannuspäätös tehdään vertaisarvioinnin jälkeen ja sen pohjalta. Arviointiprosessi ja kustannuspäätös vievät aikaa kaksi-kolme kuukautta, yleensä kauemmin.

Käsikirjoitus voidaan julkaista, mikäli

  • arvioitsijoiden lausunnot ovat julkaisemista puoltavia
  • tekijät ovat valmiita tekemään siihen toimituskunnan ja arvioitsijoiden esittämät muutokset
  • kirja mahtuu kauden ohjelmaan

Pääsääntöisesti julkaisupäätös tehdään ehdollisena, koska käsikirjoitukseen edellytetään vielä muutoksia ennen julkaisemista. Tekijällä on siis velvollisuus hyödyntää saamansa palaute ja selvittää muokatun version palauttaessaan muutosraportissa, miten tekstiä on muutettu.

Julkaisupäätöksen jälkeen käsikirjoituksesta tehdään kustannussopimus, jossa sovitaan kirjan kustantamisen ehdoista ja aikataulusta. Kokoomateoksen kustannussopimus tehdään toimittajan/toimittajien kanssa. Kokoomateoksen artikkeleiden kirjoittajat antavat luvan julkaista teoksensa kokoomateoksessa erillisellä julkaisuluvalla, joka ei estä sen myöhempää käyttöä muissa yhteyksissä. Kirjan toimittajan vastuulle kuuluu kerätä allekirjoitetut julkaisuluvat kirjoittajilta ja toimittaa ne kustantamolle.

Kirjoittajamaksu

TUPin kirjoittajamaksu on 2 250 euroa + arvonlisävero. Kirjoittajamaksulla katetaan julkaisun tuotannosta ja jakelusta syntyviä kustannuksia (mm. taitto, graafinen suunnittelu, tarvepainatuspalvelun käyttömaksu sekä hallinnointikulut).
Painetut tekijänkappaleet eivät sisälly hintaan. Tekijät voivat tilata painettuja kappaleita omalla kustannuksellaan teosta myyvistä verkkokirjakaupoista teoksen ilmestymisen jälkeen.

TUP laskuttaa kirjoittajamaksun yhdeltä taholta riippumatta siitä, onko kulut tarkoitus jakaa useamman toimijan kesken. Kirjan toimittajien kannattaa sopia maksuasioista muiden kirjoittajien sekä maksavan organisaation kanssa jo hyvissä ajoin, erityisesti jos mukana on projektirahoitusta.

Kirjan kansien suunnittelu

TUPin kirjojen kannet suunnittelee ammattigraafikko kustantajan toimeksiannosta. Kirjan tekijät saavat etukäteen esittää toiveita kannesta. Kaikkia niitä ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista toteuttaa. Graafikolta saatuun luonnokseen voidaan tehdä yksi korjauskierros, jolloin tekijät voivat esittää muutoksia luonnokseen. Korjaukset eivät tarkoita sitä, että työ tehdään kokonaan alusta.

Verkkokirjat, painetut kirjat ja kirjamyynti

TUP on Open Access -kustantaja ja levittää kustantamiaan kirjoja ensisijaisesti verkkojulkaisuina. Verkossa kirjojen julkaisualustoina toimivat tällä hetkellä Trepo-julkaisuarkisto ja OAPEN Library -portaali. Kirjat tulevat saataville myös painettuina. Painetut kirjat julkaistaan tarvepainatuksena (engl. print on demand). Kirjasta ei siis oteta määrätyn kokoista painosta odottamaan varastoon. TUPin yhteistyökumppani tarvepainatuksessa on tällä hetkellä Books on Demand eli BoD. Tarvepainatuspalvelun kautta teokset luetteloidaan kirjakauppojen ja kirjastojen tietokantoihin. Ne ovat kirjoittajien ja yksityisasiakkaiden tilattavissa useimpien suomalaisten verkkokirjakauppojen kautta.

Tutkimusdatasuositus

Tampere University Press on laatinut oman data- ja aineistopolitiikan, jolla haluamme osaltamme edistää hyvää tutkimusaineiston hallintaa. TUP suosittelee aineistonhallintasuunnitelman (data management plan, DMP) laadintaa, sen päivittämistä projektin edetessä ja tuoreimman version liittämistä osaksi arviointiin toimitettavaa käsikirjoitusta. Tutkimuksen arvioinnin luotettavuutta lisää, että arvioija pystyy tarkastelemaan siinä käytettyä dataa ja aineistoja. Linkki asianmukaisesti tallennettuihin tutkimusaineistoihin tulee liittää julkaisuun, jos vähintään datan metatiedot ovat julkisesti saatavilla. Dokumentti suosituksineen löytyy Treposta http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012189004.

Eettinen ennakkoarviointi

Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että Suomessa toimivat tutkijat noudatettavat ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisiä periaatteita ja pyytävät tarvittaessa ihmistieteiden eettisen toimikunnan lausuntoa ennen tutkimukseen ryhtymistä. TUPille julkaistavaksi tarjottavan käsikirjoituksen tekijöiden on huolehdittava, että tutkimushankkeessa, johon se liittyy, eettinen ennakkoarviointi on toteutettu asianmukaisella tavalla tutkimusasetelman sitä edellyttäessä. 

ORCID-tutkijatunniste

TUPin kirjoihin liitetään kirjoittajien ORCID-tutkijatunniste. Jos tunnuksia ei ole käsikirjoitustiedostossa valmiiksi, kustantaja lisää ne ennen taittovaihetta. Tunnuksen voi myös luoda ennen kirjan julkaisua, jos sellaista ei vielä ole. ORCID-tunnisteen luominen kannattaa, sillä se helpottaa tutkijan identifioimista sekä julkaisutietojen siirtämistä tietojärjestelmästä toiseen.

Rinnakkaistallennus

TUPissa kokoomateoksiin sisältyvät artikkelit tallennetaan heti kirjan julkaisemisen jälkeen erillisinä tiedostoina Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Trepoon. Artikkelitiedostoa voi ladata ja jakaa teokseen merkityn CC-lisenssin mukaisilla ehdoilla. Artikkelin lopullisen PDF-version saa siis tallentaa esimerkiksi artikkelin kirjoittajan kotiorganisaation julkaisuarkistoon, kunhan artikkelin viitetiedot ja artikkelin alkuperäinen pysyvä linkki (http://urn.fi/URN:ISBN:...) mainitaan. Artikkelin viitetiedot kannattaa poimia Treposta, jotta ne tulevat oikein.

5. Julkaistavaksi hyväksytyn käsikirjoituksen viimeistely taittoon

Palauta arvioitsijoiden muutosehdotusten pohjalta korjattu ja viimeistelty käsikirjoitus kustantajalle sovitussa aikataulussa. Myös tekstin oikoluetuttaminen, kielenhuolto sekä kielentarkistus ovat tekijöiden vastuulla. Kustantaja käy palautuksen jälkeen läpi kirjoittajien laatiman muutosraportin sekä käsikirjoituksen sisällön pääpiirteittäin. Jos korjattavaa vielä löytyy, käsikirjoitus palautuu tekijöille.

Kun käsikirjoitus on toimitettu taittajalle, siihen ei enää tehdä sisällöllisiä korjauksia. Niinpä lopullisen, taittoon menevän käsikirjoituksen korjaaminen ja viimeiset lukukerrat kannattaa hoitaa huolellisesti.
Vinkkejä tekstin viimeistelyyn:

  • Tarkista, että sisällysluettelon ja tekstin otsikoiden nimet täsmäävät
  • Käytä tekstinkäsittelyohjelman oikolukuohjelmaa, mutta muista, ettei se löydä kaikkea korjattavaa. Lue tai pyydä toista henkilöä oikolukemaan teksti vielä kerran!
  • Jos käytät tyylejä, käytä vain Wordin oletusarvotyylejä ja -fontteja. Älä muuta tyylejä manuaalisesti. Ole johdonmukainen merkitsemistyyleissä.
  • Varmista, että tallensit kaikista luvuista viimeisen korjatun version!
  • Tarkista kuvien, kuvioiden ja taulukoiden numerointi. Kuvat, kuviot ja taulukot tulee jättää tekstiin oikeille paikoilleen, ja sen lisäksi ne tulee tallentaa ja toimittaa taittajalle erillisinä tiedostoina (ks. ohjeet tiedostomuodoista alla).
  • Jos käytössä on Wordin jäljitä muutokset -toiminto, hyväksy kaikki korjaukset ennen taittajalle lähettämistä.

Lähetä taittoa varten käsikirjoitus sekä Word- että PDF-tiedostona. PDF-tiedostosta taittajan on helppo tarkistaa tekstin muotoilu.

Kokoomateoksen artikkelit lähetetään omina tiedostoinaan, monografiateoksen luvutkin voivat olla erikseen omina tiedostoinaan.

Kuviot ja taulukot toimitetaan myös omina tiedostoinaan, muokattavassa muodossa alkuperäisinä työtiedostoina (kuviot esim. excel-tiedostoina, joissa on mukana mallikuva ja luvut erikseen taulukoituna; taulukot word-muodossa). Yleensä taittaja joutuu tekemään kuviot uudestaan taitto-ohjelmassa painolaadun saavuttamiseksi, ja siksi on tärkeää, että tekstit on mahdollista kopioida alkuperäisistä tiedostoista. Taittajan työtä helpottaa, jos kuvioissa ja taulukoissa on käytetty jo valmiiksi Arial Narrow fonttia. Kuviot voi toimittaa myös vektorigrafiikkamuodossa, eps- tai ai-tiedostoina.

Kuvat toimitetaan tiff- tai jgp-muodossa. Kuvien resoluution on oltava vähintään 300 dpi (vältä internetistä ladattuja kuvia ja kuvakaappauksia, sillä ne eivät pääsääntöisesti ole painolaatuisia). Piirroskuvissa resoluution tulee olla 1200 dpi. Kuvat skannataan ja toimitetaan mielellään lopullisessa koossa. Kirjan koko päätetään yhdessä kustantajan kanssa ennen materiaalien toimittamista, ja samalla taittajalta varmistetaan sopiva kuvakoko.

Taiton aikataulu

Kun käsikirjoitus on lähetetty taittajalle, siihen ei enää tehdä isoja muutoksia. Taittovaihe kestää noin 2–4 viikkoa, mutta pitkittyy ellei taittajalle toimitettu teksti ole valmis ja hyvin oikoluettu. Runsaasti taulukoita ja kuvioita sisältävän teoksen taitto kestää kauemmin kuin tekstipainotteisen teoksen taitto.
Tekijän oikeus ja velvollisuus on tarkistaa kirjan taittovedos. Tässä vaiheessa on mahdollista korjata vain kirjoitus- tai muita pieniä virheitä. Korjaukset eivät saisi muuttaa enää taiton sivutusta. Katso tarkasti erityisesti taulukot ja kuviot, erikoismerkit, tekstin korostukset, tavutukset, kappalevaihdot sekä mahdolliset tekstin sisäiset viittaukset.

Saavutettavuus

EU:n esteettömyysdirektiivi koskee monien muiden dokumenttien ohella e-kirjoja. Valtaosa saavutettavuusvaatimuksista on toteutukseltaan teknisiä, ja muokkaukset tehdään kirjan taittovaiheessa. 
Teoksen tekijöiden vastuulla on kuitenkin tuottaa vaihtoehtoiset kuvaukset kuvista ja kuvioista. Vaihtoehtoiset kuvaukset lähetetään erillisenä tiedostona lopullisen käsikirjoitusversion mukana. Kustantajalta voi pyytää ohjeistusta tekstien laatimiseen. 

6. Julkaiseminen ja markkinointi

Julkaisua varten tarvittavat tiedot

Teoksen julkaisua varten tarvitaan napakka tiivistelmä suomeksi ja englanniksi, asiasanat (Finto/YSO] sekä luonnos tiedotetekstiksi (noin 1 liuska).

Tiedot voi ilmoittaa verkkolomakkeella.

Julkaisun markkinointi

Tekijät voivat omalla aktiivisuudellaan lisätä julkaisun näkyvyyttä. Omien verkostojen (esim. kollegat, mediakontaktit) hyödyntäminen ja tiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa lisäävät näkyvyyttä.

Muista tägätä kirjahanketta koskeviin tviitteihisi @TUP_UniPress, niin jaamme postausta eteenpäin.