Avoimuuden hinta – työtä vai laadukkaampaa tutkimusta?
Toisin kuin avoimen julkaisemisen puolella, tutkimusaineistojen avaamisesta ei useinkaan aiheudu suoria kustannuksia tutkijoille tai yliopistoille. Monet aineistojen säilytykseen ja arkistointiin tarkoitetut palvelut ovat käyttäjälle maksuttomia.
Aineiston avoimeksi saattaminen vie toki työaikaa. Monien tutkimusrahoittajien edellyttämä aineistonhallintasuunnitelma on usein ensimmäinen vaihe, joka muistuttaa tutkimusaineistojen avaamisesta. Sen tarkoituksena on auttaa tutkijaa tunnistamaan jo tutkimuksen alkuvaiheessa ne ratkaisut, jotka mahdollistavat aineiston avaamisen myöhemmin. Esimerkiksi tutkittavien informointi ja mahdolliset suostumukset aineiston jatkokäyttöön on syytä huomioida jo aineiston keruun yhteydessä.
Myös aineistonkeruun dokumentointi on olennaista. Hyvin dokumentoitu aineisto on myös käyttökelpoisempi. Esimerkiksi muuttujien kuvaaminen sekä aineiston keruun ajankohdan, paikan ja muiden taustatietojen kirjaaminen helpottavat aineiston ymmärtämistä ja uudelleenkäyttöä.
Aineiston analysoimiseen on olemassa monenlaisia sovelluksia, mutta usein aineiston analysoinnissa käytetään tutkijoiden itse kehittämiä skriptejä tai koodeja. Avoimuuden periaatteiden mukaisesti myös nämä menetelmät olisi hyvä dokumentoida ja jakaa aineiston yhteydessä, jotta tutkimusprosessin läpinäkyvyys paranee.
Monissa tutkimusaineistoissa käsitellään henkilötietoja, mikä edellyttää huolellista ennakkosuunnittelua. Tutkimuksessa on ratkaistava muun muassa, mitä tietoja kerätään, miten tutkittavia informoidaan, millaisia riskejä tietojen käsittelyyn liittyy sekä miten aineistoa käsitellään mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jos aineisto aiotaan avata laajempaan käyttöön, tunnisteelliset tiedot on yleensä anonymisoitava. Tietosuojan toteutuminen perustuu ennen kaikkea ennakoivaan suunnitteluun, sillä jälkikäteen tehtävät korjaukset ovat usein vaikeita tai mahdottomia.
Edellä mainitut työvaiheet voi nähdä tutkijan työtä lisäävinä kuluina – tai sitten ne voi nähdä osana hyviä tieteellisiä käytäntöjä, joiden noudattamatta jättäminen voi olla pahimmillaan jopa HTK-loukkaus. Jos tutkimuksessa käytettyä aineistoa ei ole saatavilla, miten voidaan todentaa tehdyt löydökset?
Avoimuuden edistäminen vaatii aikaa ja osaamista, mutta kyse ei ole ylimääräisestä työstä. Huolellinen aineistonhallinta, läpinäkyvät tutkimusmenetelmät ja FAIR-periaatteiden mukaiset käytännöt parantavat tutkimuksen laatua, luotettavuutta ja vaikuttavuutta. Avoimesti julkaistu aineisto säästää myös muiden aikaa, kun vastaavan aineiston keräämiseen ei tarvitse käyttää resursseja. Lisätietoja näistä ja monista muista aineistonhallintaan liittyvistä asioista löydät oppaastamme.
Tiesithän, että apua aineistonhallintaan liittyvissä kysymyksissä saat Datapalvelusta researchdata [at] tuni.fi (researchdata[at]tuni[dot]fi). Tarjoamme tutkimushankkeille lisäksi datamanageripalvelua, jonka kulut katetaan projektin budjetista kohdennettujen tuntien mukaisesti.
