Yrittäjiksi lähdetään eniten kulttuuri- tai metsä- ja maatalousaloilta
Vuosina 2013 ja 2014 ammatikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjien osuus näyttäytyy uraseurannan (2019) perusteella vielä melko vähäisenä suhteessa koko aineistoon. Esimerkiksi kaikista TAMKista valmistuneista vain 6 prosenttia ilmoitti toimivansa yrittäjänä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kenestä siis tulee yrittäjä? Ja kertooko nimike 'yrittäjä' koko totuuden?
Koko maan seuranta-aineistoa tarkasteltaessa eniten yrittäjiä on maa- ja metsätalousalojen sekä taide- ja kulttuurialojen alumneissa. He työskentelevät jopa 5–6 kertaa todennäköisemmin yrittäjinä kuin tekniikan aloilta tai terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet. Liiketalouden alumneilla todennäköisyys on kaksinkertainen ja palvelualoilla 1,7-kertainen.
– Julkisessa keskustelussa usein esitetty stereotyyppinen näkemys siitä, kuka on yrittäjä, kyseenalaistuu – etenkin mitä tulee taide- ja kulttuurialoihin, erikoissuunnittelija Susanna Saarinen Tampereen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Koko maan tuloksista selviää, että miehet toimivat yrittäjinä tuplasti naisia todennäköisemmin ja ruotsinkieliset jopa 2,6 kertaa todennäköisemmin kuin suomenkieliset. Yrittäjyys käsitteenä kätkee sisäänsä kuitenkin varsin monimuotoista toimintaa. Tämä näkyy myös tulevaisuuden suunnitelmia kuvaavista kyselyvastauksista. Siinä missä yksi oli tyytyväinen työnkuvaansa, mutta haaveilee vuosiansioiden nostamisesta köyhyysrajan yläpuolelle, toinen suunnittelee tuottoisaa exitiä ja uusien yritysten perustamista.
TAMKin taidealojen alumneista 36 prosenttia toteaa, että suurin osa toimeentulosta koostuu yrittäjänä tai freelancerina tehdystä työstä. Uraseurannan vastausten perusteella sekä taide- ja kulttuurialojen että maa- ja metsätalousalojen edustajille tuntuu jo opiskeluaikana olevan melko selvää, että yrittäjyys ja itsensä työllistäminen eri muodoissaan on varsin ilmeinen uravaihtoehto. Monille yrittäjyys on osa ansiotyön kokonaisuutta. Uraseurantakyselyn tulosten perusteella erilaiset itsensä työllistämisen ja palkkatyön yhdistelmät sekä yrittäjämäinen uraote ovat taide- ja kulttuuri- sekä maa- ja metsätalousaloilla yleisiä.
Uusi uraseurantakysely käynnistyy
AMK- ja YAMK-tutkinnoista vuonna 2015 valmistuneiden uraseurantakysely käynnistyy jälleen 15.10. 2020, ja yhteensä yli 1800 Tampereen ammattikorkeakoulun alumnia saa kyselyn vastattavakseen. Valtakunnallisella, yhteensä yli 26 000 alumnille lähtevällä uraseurantakyselyllä kootaan tietoa alumnien työllistymisestä, työurasta sekä tyytyväisyydestä työuraan ja tutkintoon. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutetaan samaan aikaan yliopistojen maisterien uraseurantakyselyn kanssa.
Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyä organisoi syksyllä 2020 AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke, jonka on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Lisätietoja:
Liisa Marttila, projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu, p. 050 311 9798, liisa.marttila [at] tuni.fi, www.uraseurannat.fi
Vuoden 2019 uraseurantakyselyn tuloksia löytyy Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.
Kuva: Jonne Renvall
