Hyppää pääsisältöön

Ympäristöterveyden tutkimusryhmä etsii keinoja puhtaan veden turvaamiseen

Julkaistu 27.1.2020
Tampereen yliopisto
vettä tippuu lasiin
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaan on perustettu ympäristöterveyden tutkimusryhmä. Sen tutkimus painottuu veden ja orgaanisten ainesten mikrobiologiseen analytiikkaan ja hygieniatestaukseen, joihin tutkimusryhmä myös kehittää menetelmiä.

Ympäristöterveyttä tutkitaan Suomessa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Itä-Suomen yliopistossa, jossa tutkimus on keskittynyt esimerkiksi ilmansaasteisiin, ympäristömeluun ja helleaaltoihin.

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on parhaillaan mukana esimerkiksi THL:n hankkeessa, jossa kehitetään juomaveden mikrobiologisen turvallisuuden testaamiseen soveltuva nopea indikaattorimikrobin havaitsemismenetelmä. Se auttaisi vesilaitoksia varmistamaan juomaveden puhtauden esimerkiksi putkirikkojen jälkeen. Tutkimusryhmässä selvitetään myös mikrobiologisten analyysien kaupallistamisen mahdollisuuksia.

Ympäristöterveyden tutkimusryhmä tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston virologian tutkimusryhmän kanssa ja muun muassa yritysten sekä kiertotalousalueiden, kuten Tampereen Hiedanrannan ja Kolmenkulman ECO3 -yritysalueen kanssa. Tampereen yliopiston laboratoriossa ympäristönäytteet analysoidaan molekyylipohjaisten teknologioiden avulla, jotka ovat nykyisiä standardimenetelmiä nopeampia ja kattavampia.

Ryhmä pyrkii vastaamaan globaaleihin haasteisiin uusimman teknologian avulla.

- Bakteerien, virusten, alkueläinten ja loismatojen aiheuttamat infektiotaudit ovat yleisimpiä ja laajimpia juomaveteen liittyviä terveysriskejä kaikkialla maailmassa. Kehittyneen mikrobiologisen analytiikan avulla on mahdollista varautua sekä luonnollisiin että ihmisen aiheuttamiin epidemioihin, sanoo projektipäällikkö Kirsi-Maarit Lehto.

- Bio- ja kiertotalouden materiaalien taas pitäisi kiertää nykyistä huomattavasti tehokkaammin, mikrobiologinen turvallisuus huomioiden. Tässä hygieenisen laadun varmistuksessa pystymme hyödyntämään analyysimenetelmiämme, Lehto kertoo.

Esimerkiksi ympäristön kannalta edullisemmat orgaaniset maanparannusaineet voitaisiin tutkittuina käyttää ja kierrättää mikrobiologisesti nykyistä turvallisemmin. Kierrätyslannoitteiden käyttö auttaisi myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan maaperän toimiessa hiilinieluna varastoimalla orgaanisten ainesten sisältämää hiiltä.

- Kiertotalous ei ole uusi asia: materiaaleja on kierrätetty vuosikymmenien ajan. Uutta ilmiössä on se, että kiertotaloudesta on tullut maapallon elinehto, Lehto sanoo.

Tutkimusryhmää johtaa dosentti, FT Sami Oikarinen.

Ympäristöterveyden tutkimusryhmä

Lisätietoja:
Projektipäällikkö, TkT Kirsi-Maarit Lehto, 050 420 1494, kirsi-maarit.lehto [at] tuni.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 27.1.2020