Miten ajatella vailla kahleita ja puolustaa sivistystä? Millaista on yhteisöllinen yliopistollinen elämä? Mitä tutkimuksen vapaus, korkein opetus ja maailman muuttaminen vaativat?
Symposiumissa juhlistetaan samalla niin & näin -lehden Sivistys-teemaista sadatta numeroa sekä julkistetaan Juha Himangan kirja Korkein opetus (Vastapaino).
Tapahtumaan saa osallistua pitkin päivää ilman ennakkoilmoittautumista, mutta tarjoilujen mitoittamiseksi myös ilmoittautumista arvostetaan. (Ilmoittautumiset Mikko Poutaselle, mikko.poutanen [at] tuni.fi.)
Tapahtumaa ei striimata tai tallenneta järjestäjien ja osallistujien yhteisellä päätöksellä.
Järjestäjinä niin & näin, Osuuskunta Vastapaino, Politiikasta.fi ja Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushanke.
Ohjelma:
12.00 Avaus: Jaakko Belt & Hanna Kuusela
12.10–13.40: Mikä on yliopisto?
Sari Kivistö: Yliopiston metaforat
Tere Vadén: Yliopisto, uhka vai mahdollisuus?
Juha Himanka: Yliopisto ajattelun asiana
13.40–14.00 Tauko, kahvia
14.00–15.30: Mihin yliopistoa tarvitaan?
Taija Roiha: Mihin radikaali ajattelu tarvitsee yliopistoinstituutiota?
Veli-Matti Värri: Yliopisto psykokapitalistisena tuotantokoneena
Inkeri Koskinen: Sivistäminen on yhteiskunnallista vaikuttamista
15.30–15.40 Tauko
15.40–17.15: Mihin vapautta tarvitaan?
Pauli Rautiainen: Mitä on se autonomia, josta perustuslaki ja yliopistolaki puhuvat?
Paneeli ”Sata päivää takana: yliopistoautonomian tulevaisuus Tampereella”. Panelisteina Pertti Alasuutari, Marja Jylhä, Ari-Elmeri Hyvönen, Janne Kajander ja Veera Kaleva. Puheenjohtajana Politiikasta.fi-verkkolehden päätoimittaja Mikko Poutanen.
17.15– Vapaa kriittinen ajattelu ja tarjoilut jatkuvat Vastapainon toimistolla (Yliopistonkatu 60 A, 4. kerros).
Puhujien esittelyt:
Pertti Alasuutari on akatemiaprofessori ja professorineuvoston puheenjohtaja Tampereen yliopistossa.
Jaakko Belt on filosofian väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa ja yksi niin & näin -lehden päätoimittajista. Hän on toimittanut niin & näin 1/2019:ssä ilmestyvän Sivistys-teemapaketin yhdessä Tuukka Tomperin kanssa.
Juha Himanka on toiminut yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin sekä Tampereen yliopistoissa ja toimii nyt filosofian yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hän on julkaissut teoksen Korkein opetus (Vastapaino 2018) ja yliopiston ideaa sekä historiaa käsitteleviä artikkeleita. Juha Himangan kotisivut
Ari-Elmeri Hyvönen on poliittiseen ajatteluun ja kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut politiikan tutkija, joka työskentelee Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Hän on kirjoittanut muun muassa kokemuksen roolista poliittisessa ajattelussa, faktojen merkityksestä demokraattiselle keskustelulle sekä resilienssistä turvallisuuspoliittisena käsitteenä. Hän on myös julkaisut kaksi esseetä kriittisen ajattelun mahdollisuudesta yrittäjyyseetoksen lävistämässä yliopistossa.
Marja Jylhä on Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön Tampereen toimintojen johtaja. Jylhä on toiminut myös Tampereen yliopiston tutkimusvararehtorina.
Janne Kajander on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja puheviestinnän opiskelija Tampereen yliopistossa. Hänellä on koulutuspoliittista taustaa ainejärjestö Reettorit ry:stä, ylioppilaskunnan edustajistosta sekä hallituksesta. Tällä hetkellä hän on jäsenenä Tampereen yliopiston konsistorissa. Lisäksi hän tekee viestinnän alan asiantuntijatöitä yrityksessään. Hän kannattaa yliopistodemokratiaa, yliopiston autonomiaa, päätöksenteon avoimuutta sekä perustuslakia.
Veera Kaleva on pitkäaikainen opiskelijavaikuttaja, joka oli yliopiston hallituksen jäsen ja ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija fuusiota edeltäneessä Tampereen yliopistossa.
Sari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Yliopistoa hän on pohtinut muun muassa kirjassaan Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan? (2018) yhdessä Sami Pihlströmin kanssa.
Inkeri Koskinen on tieteenfilosofi, Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopistolla ja Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen yksikön jäsen. Työssään hän keskittyy erityisesti tieteelliseen objektiivisuuteen, tieteen demokratisoitumiseen ja tiedeyhteisöjen monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin sekä humanististen tieteiden filosofiaan.
Hanna Kuusela, PhD, dosentti, on suomalaisia eliittejä tutkiva yliopistotutkija Tampereen yliopistossa sekä Tampereen yliopiston konsistorin jäsen. Hänen johtamansa tutkimushanke Kohti parempaa yliopistomaailmaa: strateginen johtaminen ja yliopistoyhteisön kokemukset Tampere3-fuusiossa alkoi tammikuussa 2019. Lue lisää
Mikko Poutanen on vuonna 2018 väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori, jonka palkittu väitöskirja tutki talouspuhetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Poutanen on Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja sekä Politiikka-lehden päätoimituskunnassa. Poutanen toimi myös Tampere3-fuusion neuvottelukunnassa II-kiintiön edustajana ja ehti väitöskirjatutkijana toimia myös Tampereen yliopiston luottamusmiehenä.
Pauli Rautiainen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämä valtiosääntöasiantuntija, joka työskentelee Tampereen yliopistossa julkisoikeuden apulaisprofessorina.
Taija Roiha on kirjallisuuden väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Hänet tunnetaan myös feministisestä ja yhteiskuntakriittisestä Omaa luokkaa -podcastista, jota hän tekee yhdessä Mia Haglundin kanssa Radio Helsingille.
Tere Vadén FT, dosentti, on tamperelainen filosofi, joka työskentelee monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Hän on julkaissut teoksia muun muassa paikallisesta ajattelusta (Arktinen hekkuma, Ajo ja jälki, Karhun nimi), poliittisesta filosofiasta (Kaksijalkainen ympäristövallankumous, Heidegger, Žižek ja vallankumous) ja energian merkityksestä modernin kokemukselle (Energia ja kokemus, Elo ja anergia, molemmat yhdessä Antti Salmisen kanssa) sekä yhdessä Juha Suorannan ja Antti Salmisen kanssa pamfletin Tuleva yliopisto vuonna 2010. Vadén on filosofisen aikakauslehden niin & näin pitkäaikainen toimittaja.
Veli-Matti Värri on filosofi ja kasvatustieteen professori. Hänen erityisalojaan ovat kasvatusfilosofia ja -teoria, ekofilosofia ja opettajankoulutus. Värrin kirjasta Kasvatus ekokriisin aikakaudella (Vastapaino 2018) ilmestyi juuri toinen painos.