Hyppää pääsisältöön

Yksityiset lääkärit määräävät kalliita lääkkeitä potilaille edullisemmista vaihtoehdoista huolimatta

Julkaistu 17.1.2023
Tampereen yliopisto
Kolme erikokoista valkoista lääkepilleriä vihreällä taustalla.
Kuva: Anna Shvets/Pexels.com
Tyypin 2 diabetes ja korkea kolesteroli ovat erittäin merkittäviä sairauksia sekä kansanterveyden että niiden aiheuttamien hoito- ja lääkekustannusten kannalta. Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin diabeteksen ja korkean kolesterolin hoitoon lääkärien määräämiä reseptejä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tulokset ovat selkeät: yksityisellä sektorilla työskentelevät lääkärit määräväät näiden sairauksien hoitoon merkittävästi useammin kalliita lääkkeitä, vaikka saatavilla on myös edullisempia, hyväksyttyjä lääkevalmisteita. Erotus koituu suurelta osin yhteiskunnan maksettavaksi.

Elina Jussila ja Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta sekä Jouko Verho Valtion taloudellisesta tutkimuskeskus VATT:sta tarkastelivat reseptejä, joita yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivat lääkärit määräsivät kakkostyypin diabeteksen ja kohonneiden veren kolesteroliarvojen hoitamiseksi Suomessa vuonna 2017. Otos kattoi noin 15 000 lääkäriä sekä 475 000 potilaskäyntiä diabeteksen ja 705 000 potilaskäyntiä kohonneiden kolesteroliarvojen vuoksi. Tutkimuksessa analysoitiin lääkäreiden määräämiä reseptejä näihin sairauksiin, joihin on saatavilla korvaavia vaihtoehtoja eri hintaluokissa.

Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimuksen mukaan molempien sairauksien hoidossa yksityisellä sektorilla lääkärit määräävät selvästi useammin kalliita lääkkeitä. Tutkimuksessa vakioitiin potilaiden sosio-ekonomiseen asemaan ja terveydentilaan liittyviä taustatekijöitä, mutta ero lääkemääräyksissä säilyi tästä huolimatta eikä siten selity näillä tekijöillä. Osassa analyyseja voitiin tarkastella samoja potilaita heidän hakiessaan hoitoa eri sektoreilta.

Tulokset osoittavat, että samankaltaisia – tai jopa samoja – potilaita hoidetaan eri tavoin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon piirissä.

– Tutkimusnäyttö herättää kysymyksen siitä, valitaanko osalle potilaista lääkitys myös muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden perusteella, toteaa professori Kaisa Kotakorpi.

Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, johtuvatko erot esimerkiksi ylihoidosta yksityisellä sektorilla tai alihoidosta julkisella sektorilla. Erojen syiden selvittäminen vaatii lisätutkimusta.

– Tulos on joka tapauksessa merkittävä sekä potilaiden hoidon että säästöpaineiden kanssa kamppailevan terveydenhuoltosektorin kannalta, koska suuri osa lääkekustannuksista katetaan julkisin varoin kansallisesta sairausvakuutuksesta.

Englanninkielinen FIT Working Paper No. 5 Prescription behavior of physicians in the public and private sector löytyy Verotutkimuksen huippuyksikön julkaisut-sivulta.

Lisätietoja

Professori Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 2487, kaisa.kotakorpi [at] tuni.fi (kaisa[dot]kotakorpi[at]tuni[dot]fi)
Johtava tutkija Jouko Verho, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, puh. 0295 519 409, jouko.verho [at] vatt.fi (jouko[dot]verho[at]vatt[dot]fi)