Tiedote

Yhteisöllisyys ja osallisuus lisäävät turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta oppilaitoksissa

Henri Rikander
Oppilaitosturvallisuus vaatii hyvää ennakointi- ja suunnittelutyötä. Kiusaamiseen, häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuminen on arkipäivää ja näihin oppilaitoksilla on yleensä toimintasuunnitelma. Myös kriisitilanteessa tukeudutaan aiemmin opittuihin, vanhoihin malleihin. Vaikka kouluhyökkäykset ovat Suomessa harvinaisia, on monissa turvallisuusasioissa vielä kehitettävää.

Iso merkitys oppilaitosturvallisuudessa on hyvinvoivassa työ- ja opiskeluympäristössä sekä kehittyvässä turvallisuuskulttuurissa.

– Toisin kuin kouluhyökkäyksiä, rikoksia ja ilkivaltaa tehdään nuorison keskuudessa usein ajattelemattomuudesta tai jännityshakuisuudesta. Joskus se voi olla myös yhteiskunnan rajojen vastaan taistelua. Nuori voi tehdä teon osoittaakseen, mihin viiteryhmään hän kuuluu, projektipäällikkö Henri Rikander Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Rikanderin mukaan on huomioitava ´rikottujen ikkunoiden´ -teoria. Jo yksi rikottu ikkuna antaa kutsuvan viestin rikkojille. 

– Töhry puolestaan kutsuu lisää töhryjä luokseen. Tästä syystä töhryt ja rikotut ikkunat on korjattava heti. Se viestii yhteisölle, että näihin asioihin puututaan, Rikander huomauttaa.

Hyvinvoiva yhteisön jäsen on turvallinen

Oppilaitoksissa tapahtuvia kiusaamis- ja häirintätilanteita pitäisi huomioida tarkemmin. Myös opiskelijoiden tulisi kiinnittää huomiota toistensa käyttäytymisen muuttumiseen. Kiusaamiseen ja häirintään tarvitaan kouluille ja oppilaitoksiin yhä parempia valmiuksia. 

– Hyvinvoiva opiskelija tai henkilökunnan jäsen on turvallinen yhteisön jäsen. Yhteisöllisyyden rakentaminen estää syrjäytymistä, kiusaamista ja ulkokehälle ajautumista, lehtori Jiri Vilppola toteaa.

Turvallisuus koskee kaikkia, joten kaikkien osallistaminen on merkittävää turvallisuustyössä, tähdentävät Rikander ja Vilppola. 

– Jos opiskelija huomaa toisen opiskelijan käytöksen tai ajattelun muuttuneen, se on heikko signaali, mutta toimii hälytysmerkkinä. Tällainen heikko signaali olisi tärkeää tunnistaa ja näihin signaaleihin olisi heti puututtava, Rikander ohjeistaa.

Turvallisuus on kansalaistaito ja osa ammattitaitoa 

Oppilaitosyhteisön turvallisuussuunnitelmat on oltava kunnossa. Jokaisella henkilöstön jäsenellä ja opiskelijalla tulisi olla rooli turvallisuustyössä ja sen suunnittelussa, harjoittelussa, kehittämisessä, jälkipuinteihin osallistumisessa ja asian eteenpäin viemisessä.

Vilppolan ja Rikanderin mukaan osallisuudesta puhutaan paljon, mutta sen tulisi toteutua kaikilla kouluasteilla, jo alakoulusta alkaen lähtien. Jokaisen tulisi voida osallistua esimerkiksi järjestyssääntöjen tekemiseen. Heidän mukaansa turvallisuuskulttuuri on kuitenkin vielä melko jäsentymätöntä oppilaitoksissamme.  

Jiri Vilppola
Turvallisuus koskee kaikkia, joten kaikkien osallistaminen on merkittävää turvallisuustyössä, kertoo lehtori Jiri Vilppola

– Turvallisuus on arjessa tekemistä ja näkymistä. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunteet ovat tärkeitä, samoin hyväksymisen ja yhteisöllisyyden tunteet. Jos näitä ei saavuteta myönteisin keinoin, saatetaan joskus turvautua äärimmäisiin keinoihin, Vilppola sanoo.  

Vilppolan mukaan oppilaitoksen turvallisuutta voidaan ajatella kuin sipulina. Sen ytimessä on opiskelija, mutta kohti ulkokuorta mentäessä tulevat opettajat ja muu henkilöstö, tiimit sekä alat. Sitä kautta päästään koko oppilaitosyhteisöön. 

– Turvallisuustyö sisältää paljon: suunnittelua, kokonaisuuden organisointia, turvallisuusvuosikellon ja turvallisuuskulttuurin rakentamista, niin johdon kuin turvallisuusorganisaation tasolta. Näin päästään ytimeen kaikkien tasojen kautta, Vilppola kuvailee.

Oppilaitosturvallisuutta voi itse opiskella verkossa

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on meneillään kolmas isompi oppilaitosturvallisuushanke, Turvallisuus kuuluu kaikille! -hanke, jonka kohderyhmänä on perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö. 

– Ensimmäinen hankkeemme oli Amis Turvis ja sitä seuraava oli Turvista verkosta -hanke. Sen jälkeen on alkanut Turvallisuus kuuluu kaikille -hanke. Turvista verkossa 2 -hankkeessa yhtenä tuotoksena on oppilaitosturvallisuuden itseopiskelupaketti. Se on avoin itseopiskelumateriaali, sillä opettajat tarvitsevat selkeitä ohjeita tilanteisiin puuttumisiin, Vilppola kertoo.

Vilppolan mukaan turvallisuushankkeilla on tärkeä rooli turvallisuuskulttuurin kehittämisessä ammatillisella toisella asteella ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa.

 

Hankkeet:

TurvisVerkko -hanke, lehtori, KM, Jiri Vilppola, Ammatillinen opettajankoulutus, Ammattipedagoginen TKI,  040 6482 756, jiri.vilppola@tuni.fi

Turvallisuus kuuluu kaikille -hanke, projektipäällikkö, OTT, Henri Rikander,  Ammatillinen opettajankoulutus, Ammattipedagoginen TKI,  050 4421 873, henri.rikander@tuni.fi 

 

 

Teksti: Arja Lundan

Kuvat: Arja Lundan ja Jaakko Saarilampi