Yhdessä sovitut pelisäännöt määrittävät hyvinvointia etätyössä

Juuri julkaistu pitkittäistutkimus osoittaa, että työn imun ylläpitäminen pitkittyneessä etätyössä edellyttää organisaatioilta hyvää etätyön tukea ja johtamista. Lisäksi kodin soveltuvuus etätyöympäristönä ja sen laitteistojen toimivuus suhteessa etätyöhön olivat tärkeitä työn imun kokemuksen mahdollistavia tekijöitä. Työn imua kannatteli myös työntekijöiden aktiivinen ja oma-aloitteinen työn kehittäminen etätyötilanteessa.

— Onkin erityisen tärkeää, että johtamiseen kiinnitetään huomiota etätyössä ja myös tulevaisuuden monipaikkaisessa työssä, esittää tutkimushankkeen johtaja Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta.   

— Jotta työntekijöiden omaehtoinen työn kehittäminen mahdollistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää varmistaa, että ymmärrys työn kehittämisen rajoista ja mahdollisuuksista on jaettua johdon ja työntekijöiden kesken. Jatkossa yhä keskeisemmäksi seikaksi asiantuntijatyössä nousee myös työn ja vapaa-ajan rajapinnan kehittäminen ja työntekijälähtöinen johtaminen, joka vaatii myös yhteisiä pelisääntöjä, Mäkikangas toteaa.

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että valtaosalla tutkituista työn imu oli säilynyt hyvällä tasolla pitkään jatkuneessa etätyössä. Neljänneksellä tutkituista työntekijöistä työn imun kokemus oli kuitenkin laskenut vuosien 2020 ja 2021 aikana.

— Työn imun kehityskulut eriytyivät. Vaikka valtaosa tutkituista etätyöntekijöistä säilytti työn imun hyvän tason, osan työhyvinvointi myös laski merkittävästi. Siten myös tulevassa monipaikkaisessa työssä etä- ja läsnätyön määrästä on sovittava huomioiden sekä työntekijöiden että työyhteisöjen tarpeet, Mäkikangas huomauttaa.

Itsensä johtamisen taito ja turvallinen yhteisö tärkeitä

Toinen koronapandemian aikaiseen etätyöhön keskittyvä uusi tutkimus osoittaa, että työntekijän itsensä johtamisen taidot ja lähityöyhteisön psykologinen turvallisuus olivat tärkeitä tekijöitä työn merkityksellisyyden kokemuksen ja vähäisen työuupumuksen kannalta.

Tutkitut kokivat työn merkityksellisyyttä eniten silloin, kun he samanaikaisesti johtivat aktiivisesti omaa työtään ja lähityöyhteisön psykologinen turvallisuus oli korkealla tasolla.

— Työ on nykyisin yhä itsenäisempää, mutta samalla on edelleen merkittävä tarve sille, että myös työyhteisö tukee yksilön työtä, ja että työssä säilyy inhimillinen ulottuvuus, tutkijatohtori Kirsi Sjöblom Tampereen yliopistosta toteaa.

Tutkimuksessa sisällytettiin ensimmäistä kertaa itsensä johtamiseen myös oman hyvinvoinnin johtaminen, joka oli merkityksellinen tekijä erityisesti työuupumuksen ja sen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

— Hyvinvoinnin ylläpitäminen on merkittävä haaste nykypäivän työelämässä, ja siksi myös itsensä johtamisen taidoissa on huomioitava uudenlainen tarve taidoille johtaa omaa hyvinvointia työssä. Tieto itsensä johtamisesta ja psykologisesta turvallisuudesta etätyössä on toistaiseksi hyvin vähäistä. Tämä on yllättävää, sillä etätyö ei ole uusi ilmiö, ja itsensä johtaminen on etätyössä erityisen tärkeää, Sjöblom toteaa.

Molemmat julkaistut tutkimukset liittyvät Työsuojelurahaston rahoittamaan Turvallisesti etänä - työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä -tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia koronapandemian aikaisesta etätyöstä ja kartoitetaan tekijöitä, jotka edistävät työhyvinvointia.

Mäkikangas, A., Juutinen, S., Mäkiniemi, J-P., Sjöblom, K., & Oksanen, A. (2022). Work engagement and its antecedents in remote work: A person-centered view. Work & Stress.
https://doi.org/10.1080/02678373.2022.2080777

Sjöblom, K., Juutinen, S., & Mäkikangas, A. (2022). The importance of self-leadership strategies and psychological safety for well-being in the context of enforced remote work. Challenges, 13, 14. Teemanumero: Challenges in work and employment during the covid-19 pandemic.
https://doi.org/10.3390/challe13010014

Lisätietoja:
Työelämätutkimuksen tenure track -professori, Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja, Turvallisesti etänä -hankkeen johtaja Anne Mäkikangas, anne.makikangas [at] tuni.fi
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto